Raskausviikko 38 ja viimeinen kotoa pois vievä työmatka ohi. Sehän meni nappiin! Ryhmämme ei nähnyt tällä kertaa ratsastusreissujen aikana ...

Raskausviikko 38

29.8.15 Satu Kommentteja: 17

Raskausviikko 38 ja viimeinen kotoa pois vievä työmatka ohi. Sehän meni nappiin! Ryhmämme ei nähnyt tällä kertaa ratsastusreissujen aikana valaita lähivuonossa, mutta onneksi tilanne korjaantui päiväreissullamme islantilaiseen Jardbödin-kylpylään.
Raskausoireiden listalle voi vetää kaksi uutta ranskalaista viivaa. Sukkapuikolla kohdunseinämään! Tämä uusi, mielenkiintoinen ja äärimmäisen vittumainen tunne yllättää, kun istuu kovalla tuolilla. Autonpenkistä ei niin väliä, eikä sohvasta tai seisoma-asennosta.  Ne eivät ainakaan vielä tunnu missään. Mutta pehmustamattomalle tuolille en kyllä istahda ennen synnytystä. Niin; enkä kyllä varmaan ihan heti sen jälkeenkään (ah, ne tikit!).

Pistely tuntuu viiltelevänä kipuna, jonka terävin kärki menee nopeasti ohi, mutta josta jää pieni jälkijomotus. Koska en löytänyt housuistani neulaa tai edes kuivaa heinänkortta, menin googleen. Selvisi, että kyse ei ole supistuksista, vaan jostain kohdussa tapahtuvista muutoksista jotka ovat normaaleja loppuraskauden aikaan. Luojan kiitos vain loppuraskauden.
Vedessä olo on ihanan kevyt - melkein riemukas ;-)
Se toinen oire pääsee suosikkilistalla lähes yhtä korkealle: nimittäin kramppaava pakaralihas. Pehva puutuu, ellen vaihda nukkumisasentoa montaa kertaa yössä. Pakaralihasjumiin auttaa kääntymisen lisäksi golfpallon tai dödöpurkin korkin tunkeminen patjan ja pakaralihaksen väliin.

Ei se kääntyminenkään kyllä enää pelkkää pyörähtämistä kyljeltä toiselle ole, vaan tarkkaan koordinoitu fyysinen suoritus.  Samaan aikaan kun kääntää kylkeään, pitää mahan paikkaa vaihtaa kaksin käsin. Jos yrittää kääntyä pitämättä mahasta kiinni, tuntuu, kuin se irtoaisi. T'ässä hommassa ei tahdo yksi käsipari riittää, sillä samaan aikaan kun kääntää kylkeä ja vatsaa, pitää koordinoida dödöpurkin korkkia, ettei se solahda mihinkään kuulumattomaan ja lekurien keskuudessa taatusti hilpeyttä herättävään paikkaan.

Raskausviikko 36
Raskausviikko 37

17 kommenttia:

  1. Kyllä tuossa on kantamista mutta hyvin jaksoit lyllertää. Varmasti kiloja tuli itsekullekin tän viikon aikana. Voikaa hyvin 💚 just kentälle lähdössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kotimatkaa teille!! Kävely ja ulkonaolo on just parasta, ei musta toimistötöihin enää olisikaan... :)

      Poista
  2. Yksi raskaus takana eikä ollut tuollaisia oireita, uskaltaako tässä edes toista yrittää????

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, mä en ole oikea tyyppi vastaamaan tuohon :D Paitsi että onneksi tää on vain väliaikaista... Ja vittumaista ollut lähinnä vaan nämä viimeiset viikot.

      Poista
  3. Ihanan muhkea vauvamasu, vaikka se kantajastaan tuntuisi aivan muulta :). Tsemppiä loppurutistukseen!! Viimeiset päivät ovat pitkiä, mutta kyllä nekin kuluu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Joo, kyllä ne kuluu, kun tekee kivoja juttuja - ja välttelee sitä kovilla puupenkeillä istumista :)

      Poista
  4. Woah! Multa on jäänyt blogit lukematta jonkin aikaa. Nyt piipahdin katsomassa, ja millainen ylläri! Luin samalla kaikki raskauspostaukset ja muitakin missaamiani. Paljon onnea koko perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellinen ylläripylläri, eikö vaan... Kiitos onnitteluista!

      Poista
  5. Ahahaha! Kiitos! 40+2 ja alkaa olla hymy tiukassa, mut kummasti kohtalotoverin kokemukset helpottaa oloa. :D Lisäksi sängystä vessaan noin kahden tunnin välein nouseminen on melkoista jumppaamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aah, älä muuta sano. Onneksi mä en etukäteen muistanut, millaista tämä oli....

      Poista
  6. Toisen synnytyksen jälkeen olisin voinut lähteä heti kotiin. Ei repeämiä, ei mitään. :) Viimeiset viikot on tukalia, mutta aika kultaa muistot. Ja vauvavuosi...todellakin aika kultaa muistot. Vaikka meillä molemmat lapset on ollu ns. helppoja vauvoja, silti heräily öisin ja valvominen ei oo mun juttu. Onneksi se aika on jo takana. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, jaan fiilikset. En malta odottaa kesää 2016, jolloin tämä ensimmäinen vuosi tosiaan alkaa vaipua sinne kultaisiin muistoihin :D Tästä aiheesta onkin tulossa oma postauksensa piakkoin....

      Poista
  7. Luin juuri sun kirjan, tämän uusimman. Ihan mahtava! En melkein malttanut laskea kirjaa käsistäni ja tuli hirveä vimma lähteä joskus matkalle Islantiin. Halusin vain kertoa tämän sinulle, kun pitkään aikaan en ole lukenut yhtä mielenkiintoista kirjaa samassa genressä. Ja tsemppiä loppuraskauteen, itselläkin tuo kokemus on vielä aivan liian tuoreena muistissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaana ihanasta palautteesta :) Toivottavasti pääsen taas kirjoittamaan pian lisää (= pystyis istumaan työpöydän ääressä), olisi kivaa naputella taas vaihteeksi pidempää tekstiä...

      Poista
  8. Mahtava kuva tuo ensimmäinen! Kai siitä voi edes vähän nauttia kun tietää miten väliaikaista se on? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei kyllä näistä viimeisistä viikoista hyvällä tahdollakaan... Juuri ja juuri pystyy kestämään, kun tietää, miten väliaikaista se on :D

      Poista
  9. I feel you! 38+0 menossa...mut pakko vinkata sen verran että syötkö magnesiumia? Otan aina iltaisin ja eka raskaus kolmesta menossa ilman suonenvetoja! :D

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?