Tämä on ihan tavallinen viikko. Huomaan kyllä, että olen raskaana, mutta kehossa ei tapahdu mitään uutta. Kiroilen suonikohjuja ja vedän aamuisin jalkaani lentosukat. Tällä viikolla käyn äitiysneuvolassa mittaamassa verenpaineet, kusaisemassa tikkuun ja antamassa verinäytteen. Lapsella on vapaapäivä päiväkodista, joten hän kulkee mukanamme. Kätilö kehottaa lasta tulemaan mukaan vastaanottohuoneeseen, että hänkin pääsee kuuntelemaan sikiön sydänääniä.
Teknojytää muistuttavaa läpätystä kuunnellessa lapselle konkretisoituu, että mahassa todella on joku. "Eikö sitä satu tuossa metelissä korviin", hän ihmettelee. Hyvä kysymys!
 |
Tällä viikolla pätkis oppi pyöräilemään. (Opetuksen hoiti puoliso, sillä itse en enää kyennyt juoksemaan rinnalla.) |
Mikäs tässä muuten ollessa. Kevät tulee ja kukat kukkii.