Okei. No tuota meidän kodissamme asuu tätä nykyä pikkuinen Pablo Escobar. Ne teistä jotka olette Narcosia katsoneet, niin muistelkaapa ni...

Lapsen kehitys - 16 kk

12.1.17 Satu Kommentteja: 2

Okei. No tuota meidän kodissamme asuu tätä nykyä pikkuinen Pablo Escobar. Ne teistä jotka olette Narcosia katsoneet, niin muistelkaapa niitä kohtauksia joissa Pablolta paloi käpy ja se päästi vähän verbaalista tulitusta ennen kuin pyssy alkoi laulaa. Mikä energia.


Paitsi että kuopuksen tukka taipuu samalla tavalla kiharalle suloisesti ympäri päätä kuin donilta, se on nyt myös saavuttanut samanlaisen selittämisen tason, jossa jaapattaessa sylki lentää ja tavarat putoilevat.

Aamusta iltaan mörssäri mesoaa. Se repii kaiken mahdollisen käsien ulottuvilla olevan alas (includin mun toimistopöydän 21 tuuman näytön, jonta ehdin onneksi napata kiinni yläkulmasta ennen kuin se kolahti maahan). Laatikoihin pistetyt tavarat kuten esimerkiksi kilo merisuolaa löytää uuden paikan keskeltä lattiaa ja pyykkikorin sisältö lentää ympäri kämppää kuin auki jääneestä mutta edelleen käyvästä kuivausrummusta. Ja kaikki tämä alle minuutissa.

Suvantovaiheitakin on - siis ruokailu ja kirjojen selailu - mutta ne eivät kestä pitkään. Neiti syö aina kaiken, mitä tarjolla on, mutta nopeasti. Kirjat hän selaa sivu kerrallaan, mutta äkkiä, äkkiä, äkkiä! Kaiken muun valveillaoloajan tyyppi paahtaa eteenpäin kuin kaduilla vapaana juoksevia härkiä pakoon juoksevat spaniardit. Hänelle nukkumattikaan ei ole mikään laimea elämys. Unihiekka on vahvointa mahdollisinta puuteria, sillä uni tulee sormia napsauttamalla. 

Viimeisen kuukauden aikana on siis toden totta tapahtunut kehitystä. Verbaalista (puhuu kahden sanan lauseita), voimallista (Aalto-vaasi nousi ilmaan yhdellä kädellä) ja älyllistä (osaa avata laatikkoja kiinni pitävät solmut - koska laatikon uumenissa järsimistä odottaa sitruunapippuripurkki). 

Heti kun akku on vähän lataantunut, kierrokset nousevat taas. Ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen kuopus on alkanut heräillä öisin. Noin kahden aikaan yöllä alkaa vokaalivoittoinen pälätys. Mitään selvää siitä ei saa, mutta tahtotaso on kova. Jos tutti häviää pussilakanan sisään, alkaa kova huuto joka herättää myös esikoisen. Koska esikoisella on arkisin aikainen herätys kouluun, on meidän täytynyt siirtää nassikka hetkeksi pois omasta sängystään. Ja koska armas remonttimme ei vieläkään ole valmis, pätkä nukkuu tällä hetkellä matkasängyssä meidän makuuhuoneeseessa. Retkeilymentaliteetilla mennään.

Voi tytöt tätä seikkailua. Tämä kaikki on aivan mahtavaa, mutta myös koko lailla uuvuttavaa. Myönnettävä se on, että olen kyllä itse enemmän niiden seesteisten vaiheiden ystävä. 

Lapsen kehitys -jutut:


Vauva 1 kk
Vauva 2 kk
Vauva 3 kk
Vauva 4 kk
Vauva 5 kk
Vauva 6 kk
Vauva 7 kk
Vauva 8 kk
Vauva 9 kk
Vauva 10 kk
Vauva 11 kk
Vauva 12 kk
Vauva 13 kk
Vauva 14 kk

2 kommenttia:

  1. Osaat kirjoittaa tosi kivasti. Heti syntyi elävä vaikutelma lapsen perusluonteesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihanan reipas ja iloinen tuo on :)

      Poista

Mitä tuumaat?