Ou-mai-gaad!! Se täyttää vuoden!!!! Jumaleissön, sieltä ambulanssin takaosasta tähän päivään on tultu jo 365 vuorokautta. Tämmöinen siit...

Lapsen kehitys 12 kk - ja äidin

12.9.16 Satu Kommentteja: 22

Ou-mai-gaad!! Se täyttää vuoden!!!! Jumaleissön, sieltä ambulanssin takaosasta tähän päivään on tultu jo 365 vuorokautta.
Tämmöinen siitä sitten tuli.
Lapsiperheissä maailman eniten kuultu klisee on, että aika menee nopeasti, että ne ovat vain ihan hetken aikaa ihan pieniä.

Noh, menikö? Voin helpottunein mielin sanoa, että kyllä. Menihän se noin pääosin aika nopeasti.

Kitinäiltapäivät, valvotut yöt, kuumeilut ja täiepisodi pistivät tervaa tuntiviisariin, mutta nuo olivat onneksi vain hetkittäisiä suvantovaiheita. Muutoin meillä on ollut aika hyvä vauhti päällä.

Vuosipäivänsä kunniaksi kuopus on alkanut näyttää meille kaikenlaisia uusia taitoja. Hän syö mielellään itse. Kun puuroa laittaa lusikalla suuhun, hän kaivaa sen sieltä pois omaan käteensä ja syö kädestään. No, tyhjeneehän se lautanen niinkin.

Bebe on myös kävellyt jo pari askelta. Ja se sanoo äiti. Tämä neiti ei tosin lausu sitä mitenkään vienosti hellitellen "äiitii...". Kun mörssäri sanoo äiti, se huutaa sanan kuin kapiainen. Äi-TI!! 

Jösses. Muistan, kun julkaisin tämän allaolevan kuvan Instagrammissani muksun ollessa reilun kuukauden ikäinen. Yksi kaverini huomautti, että tuon tuimailmeisen lapsen perässä saa tulevaisuudessa varmaankin juosta aika paljon. Että pitäkäähän vanhemmat varanne.

Tässä saa todellakin juosta. Mörssäri ehtii kymmenessä sekunnissa keittiöstä eteiseen, ja jos joku onneton on unohtanut ulko-oven auki, vauva laskeutuu rappusia pitkin kadulle (onneksi tämä tapahtui vain kerran ja silloinkin se ehti peruuttaa alas vain ensimmäisen askelman). Siinä on enemmän hevosvoimia kuin meidän lava-autossa. Kun mörssärillä on nälkä, se huutaa kuin palosireeni. Mekastus loppuu, kun eteen ilmestyy ateria.

Toisaalta sitten kun mörssäri nukkuu, se nukkuu kunnolla. Kun liikutaan, liikutaan ja kun nukutaan, nukutaan.

Melkein parituntisia päiväunia on vieläkin kahdet ja öisin yöunet kestävät noin 11 tuntia. Herättyään se naureskelee, ryntää availemaan kaikki keittiön kaapinovet, tyhjentää kylpyhuoneen vessapaperivaraston lattialle, rullaa vessapaperin rullasta irti ja isoksi kasaksi lattialle, selaa kaikki olohuoneen lattialla olevat kirjat läpi - ja alkaa sen jälkeen vaatia lisää ruokaa.

Miten äiti voi? Paranemaan päin koko ajan, kiitos kysymästä. Kehoni alkaa pikku hiljaa palautua siihen, mitä se oli  ennen raskautta ja synnytystä. Vyötäröni on kyllä pysyvästi hivuttautunut piilosalle, eivätkä farkut oikein vieläkään istu lantion kohdalta ilman puristusefektiä. Mutta kunto, se on muuttunut. Aloitin urheilun muutaman kuukauden kuluttua synnytyksestä. Yksi crossfit-valmentajistamme sanoi minulle silloin, että noin vuoden kuluttua sun kuntosi on palautunut siihen, mitä se oli ennen raskautta.

Hittolainen, se oli oikeassa! Tulokset ovat viikko viikolta nousseet ja nyt tankoon saa lastattua kokolailla tutun määrän tavaraa. Aloitin tämän viikon vihdoinkin kokeilemalla, paljonko saisin nostettua push jerkissä (sellainen olkapääpunnerusliike): aamupäivällä pusersin 40 kilon levytangon suorille käsivarsille. Se oli minulle, olkapääheikolle, iso tulos. Tuntuipa hyvältä.

Huomenna kakussa on yksi kynttilä. Ne kemut vaativat paikalle ainakin pitsaa ja ison suklaakakun. Jos kuopus saisi päättää, se luultavasti tilaisi itselleen pepperoni-kinkku-jauhelihapitsan perhekoossa. Ehkäpä tilaan sellaisen ja syömme sen puoliksi.

Aika kuluu ja se on hienoa se. Vauvavuotta ei jää ikävä. Jos nyt niin kuitenkin käy, että ikävä tulee, niin onneksi minulla on kasa valokuvia ja tämän vauvavuosipostaussarjan kaksitoista juttua, joita voin käydä lueskelemassa ja verestämässä muistoja.

Olen vielä vähän kahden vaihdeilla, jatkanko tätä lapsen kehityksen postaussarjaa toisen vuoden käynnistyttyä. Riittäisiköhän juttua?

Lapsen kehitys -jutut:


Vauva 1 kk
Vauva 2 kk
Vauva 3 kk
Vauva 4 kk
Vauva 5 kk
Vauva 6 kk
Vauva 7 kk
Vauva 8 kk
Vauva 9 kk
Vauva 10 kk
Vauva 11 kk

22 kommenttia:

  1. Jatka vaan, nää on kivoja.

    VastaaPoista
  2. JAtka jatka, kun olet tämän ekan vuoden jaksanut bonuspäivästä huolimatta eli 366 päivää, kun oli karkausvuosi tänä vuonna ja juttuja on kiva lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai samperi, mä olin ihan unohtanut että oli karkausvuosi...

      Poista
  3. Jos vain ehdit ja jaksat, niin jatkathan näitä! Meillä on samaa ikää oleva kuopus pikkukolli ja nautin näiden lukemisesta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kyllä mä mielelläni jatkan jos vain riittää kerrottavaa. Ja tapahtuuhan tässä vielä varmaan kaikenlaista tulevanakin vuotena, hehe.

      Hauskaa myös kuulla, että nämä jorinat kiinnostavat. En halua tappaa lukijoita tylsyyteen vauva-asioilla :D

      Poista
  4. Niin ja onnea tylleröllenne, ja varsinkin teille vanhemmille! :)

    VastaaPoista
  5. Onnea etukäteen! Jatka ihmeessä, nythän rupeaa tapahtumaan niin paljon lapsen elämässä, kyllä juttua riittää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se on kyllä ihan totta, eihän tässä olla päästy vielä alkuunkaan kunnolla :D

      Poista
  6. Onnea sekä neidille että vanhemmille! Meidän V täyttää vuoden kahden viikon päästä eli hyvin samanikäinen tapaus, ja vähän samansorttinen luonnekin. Jatka ihmeessä näitä postauksia, ne ovat hauskoja.
    Vuosi meni äkkiä. Minä voisin hyvin elää sen uudestaankin, tämän numero kakkosen kanssa vauva-aika oli paljon rennompaa ja hauskempaa kuin aikanaan esikoisen kanssa. Kai sekin lisää haikeutta, kun tietää, että enää ei vauvavuotta tule. Aikaisemmin olin sitä mieltä, että en tavallaan "pidä" vauvoista - ehkä aina haluaa jotain, mitä ei voi saada...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on muuten niin totta, että vauvavuosi meni helpommin nyt. En ollut (ehtinyt olla) niin paniikissa kaikesta uudesta. Enemmän sellaista päivä kerrallaan -meininkiä.

      Poista
  7. Jatka näitä! Näitä on ollut niin hauska lukea, varsinkin siksi kun oma pallero täytti vuoden kuukausi sitten. Itse olen myös niin onnellinen kun vauvavuosi loppui. Pahin on nyt takana ja nyt kaikki kiva vasta alkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näin on näreet! Ja koska esikoisen kautta tiedän miten hauskaksi elämä ajan kuluessa muuttuu, tässähän on vanhenemisesta ihan täpinöissää itsekin.

      Poista
  8. On suloinen Mörssäri, ja ihanat kuvat teistä. Partamies ja vauva- kuva kyllä sulattaa sydämen. Sinulla on ihana perhe!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihana sinä! Onhan tämä varsin muikea paketti, myönnetään...

      Poista
  9. Kivoja postauksia ovat olleet! :) En ole ennen kommentoinut, mutta pakko kiittää mahtavasta blogista! Meillä on 7kk pikku-ukko ja tykkään kovasti lukea ihanan selväjärkisiä postauksiasi! :D En ole ollenkaan vauvahuuruinen tyyppi ja vielä ainakin ihmetyttää tuo kaihoilu siitä, että ovat pieniä vain hetken. Miksi se olisi jotenkin kaikkein ihanin vaihe? Have to say I disagree :D vaikka meillä ollut tosi helppo vauva
    Mutta ehkäpä se vielä selviää jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas kiva palaute! Ihan sairaan hauska kuulla, että olet löytänyt näistä jäpätyksistä "järkevää viihdettä". Kiitos!

      Poista
  10. Onnittelut 1-vuotiaalle! Aika kuluu nopeasti kuten sanoit ja kultaa pahus muistotkin. Onneksi realistista tekstiä voi sitten lukea täältä, kun ei enää muista. Vaikka omat lapset ovat isoja, niin edelleen on kiva lukea millaiset pikkuiset ovat tänä päivänä. Kaikki muuttuu niin huimassa tahdissa.

    VastaaPoista
  11. Heh, luulin jo sun olevan kahden vaiheilla jatkatko tätä vauvojen saantia, kun tämä vauvavuosi meni niin hyvin ;) Onnea hänelle sekä perheelleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaha, no ei ihan!! Haluan nukkua yöni kun täytän neljäkymmentä. :)

      Poista

Mitä tuumaat?