Lapsen kehitys 6 kk - ja äidin

Wo-hoo, aina vaan paranee! Imetys loppui jo muutama viikko sitten, soseruokinta alkoi ja tällä viikolla hyvästelimme kehdon. Vauvavuosi on jo puolivälissä. Puolivälissä!! Mah-ta-vaa. Eikä tässä ole tyytyväisiä vain minä, vaan mörssäri itsekin vaikuttaa päivä päivältä tyytyväisemmältä kehitykseensä. Se nukkuu hyvin yöt, vetää joka päivä kahdet päikkärit ja venyttää kaulaansa ja kohdistaa katseen sinne, missä eniten tapahtuu.
Onhan se jo tyynyä isompi.
Mitä enemmän se pystyy liikkumaan, sitä enemmän sitä itseään huvittaa. Se pyörii vaakasuunnassa ja akselinsa ympäri, ja kiskoo itseään matonkulmasta kiinni pitäen liikkeelle. Ilmeestä näkee, että se haluaisi jo juosta.

Viisikuukautispäivänään hän sai uuden lempinimen: rullamakakra. Nyt kutsumanimiä on tullut taas yksi lisää: Touhu-Liisa. Koska sillä on ihan järjetön touhuaminen päällä koko ajan. Ruokaa nähdessään se alkaa hönkiä kuin susi possutaloa puhaltamassa. Isosiskon lähestyessä koko vartalo jännittyy, kädet lentävät ilmaan ja silmiin syttyy loisto. Kaikesta actionista saa kicksejä: roska-auton äänistä, nurkissa vinkuvasta kovasta tuulesta, auton liikkeestä, iskuporakoneesta ja kahvipavunjauhajasta. Mitä enemmän hässäkkää, sen paremmin näyttää asiat olevan. Jos samalla kehityskaarella jatketaan, se ei todellakaan toivo viisivuotissynttärilahjaksi barbeja vaan benji-hyppyä.
Oli pakko vaihtaa hoitopöydän aluslakana valkoiseksi, ettei tyyppi vääntäisi itseään kesken vaipanvaihdon ympäri kuvia katselemaan. 
Luonne-erot esikoiseen ovat alkaneet tulla esiin. Esikoinen on aika rauhallinen, herkkäkin. Pienempänä ujo ja aika hiljainen. Ulkomuodoltaan suurisilmäinen rimppakinttu, joka ei liho vaikka miten syöttäisi. Kuopuksella taas on syntymästään asti ollut ihanan pulleat makkarareidet, paksut posket ja vahvat kädet. Sillä on kova ääni ja jatkuva sählinki päällä.

Hampaita ei vielä ole näkynyt, vaikka nyrkki on suussa koko ajan ja kaikkea tekee mieli kalvaa - kuten pöydänkulmaa, kännykkää, pinnasänkyä ja pehmoeläimen korvaa. Ruokaa menee kiitettäviä määriä ja kaikki mikä tulee tuttipullossa tai lusikassa näyttäisi kelpaavan. Aamulla hedelmäsoseeseen sekoitettu puuro ja pari desiä maitoa. Luonaalla kasvissosetta & maitoa, välipalaksi maitoa, alkuillasta puuro&sose-smoothie, illalla maitoa, yöllä maitoa. Vettä menee ruoan yhteydessä muutamia lusikallisia.
Äitikin voi hyvin! Mitä pidemmälle vauvavuosi kuluu, sitä paremmin mulla menee. Hassua kuinka niinkin pieni asia kuin ruumiin muoto muuttaa fiiliksiä. Tavalliset vaatteet alkavat taas mahtua päälle. Voi sitä onnea, kun kiskaisin jalkaan lempihousuni ennen raskautta: Marimekon siniset housut kokoa 38. Eikä ees kinnaa - ei edes takapuolesta! Eli siinä kävi juuri niinkuin arvelimmekin: paino alkoi laskea, kun imetys loppui. Käyn treeneissä kolme kertaa viikossa ja syön ihan tavallisesti aivan kuten olen tehnyt sitten marraskuun lopun. Mutta vasta kun imetys loppui, keho antoi periksi ja päästi vararavinnosta irti. Peilistä katsoo tyyppi joka näyttää taas normaalilta minulta. Vatsan seudulla heiluu edelleen pieni ja tyhjä Cash&Carry, mutta sillä ei ole väliä, koska housuissa on korkea vyötärö. Vatsan saa sullottua housuihin talteen, koska se mahtuu.

Töissä on ollut vähän kiirettä, mies on ollut töiden takia pidempiä aikoja poissa kotoa ja jotenkin tähän menneeseen kuukauteen pääsi änkeämään yksi viikomittainen kuumeflunssakin (eskoisella tosin; onneksi ei tarttunut mörssäriin), eli aika perusbusysettiä. Eli lyhyesti sanottuna: IHANAN NORMAALIA.

Aikaisemmat jutut:

Vauva 1 kk
Vauva 2 kk
Vauva 3 kk
Vauva 4 kk
Vauva 5 kk

Tunnisteet: , ,