Matkatarina Lontooseen

Lontoo on ollut minulle aina erityinen matkakohde. Kun lähdin ensimmäistä kertaa yksin ja omilla rahoilla ulkomaille, menin Lontooseen. Sinne pääsi siihen aikaan halpisyhtiö Buzzilla. Tai ei se nyt omalla kohdallani niin halvaksi tullut... Buzzin lippuja myytiin vain netissä, eikä juuri ja juuri parikymppisellä opiskelijalla ollut mitään tsäänssejä saada siihen maailmanaikaan luottokorttia. Niinpä otin lähtöaamuna bussin 615 Helsinki-Vantaan lentokentälle ja ostin lipun Buzzin lipputoimistosta Electron-kortilla. Hintahan oli melkein kaksinkertainen nettitarjouksiin verrattuna. Mutta ei se haitannut! Pääsin matkaan, yksin, ensimmäistä kertaa. Asuin kesätöihin Lontooseen tulleen opiskelukaverini sohvalla Docklandissa ja suhasin Lontoota edes takaisin pennibudjetilla viisi kokonaista päivää: Covent Garden, Picasilly, Camden, South Bank, Oxford Street, Big Ben ja muut turistinähtävyydet.
Vuosikymmen sitten - kun vielä kuvasin filmikameralla. 
Sen jälkeen kävin Lontoossa siskon kanssa (joka nykyään asuu siellä), ystävän kanssa, jonka kanssa tehtiin yksi kesä Euroopan tournee halpislentoyhtiöillä (hänkin asuu nykyään perheineen siellä), työmatkalla, treffimatkalla yhden islantilaismiehen kanssa (tuon saman jonka kanssa olen nykyään naikkareissa). Lontoossa on biletetty Hackneyssä, syöty hodaria Brick Lanella, ostettu Disney-krääsää, käyty leikkipuistossa, hengattu hämärillä jatkoilla. Juotu skumppaa, tilattu kaakaota.
Cava-picnic Hyde Parkissa salaperäisessä miesseurassa...
Viime syksynä kylvin Lontoo-siemenen jälkikasvuun, kun kävimme Lontoossa yhdessä viikonloppumatkalla. Reissu meni yli odotusten ja Lontooseen paluusta on kyselty siitä asti. Nyt kun perheessä on aikaa ja huolta vaativa vauva, on hyvä keskittyä tekemään jotain spessua esikoisen kanssa. Joten niinpä lähdemme sinne nyt toistamiseen, Lontoon-tätiä tapaamaan.

Lontoon-reissujen sisältö on 15 vuoden aikana muuttunut aika rutkasti, mutta ei huonoon suuntaan. Juuri nyt tärkeintä on viettää aikaa yhdessä läheisten kanssa - ja nukkua pitkään. Suunnitelmissa on tällä kertaa ainakin Disney-kauppa (perjantai-iltana, varmaan olemme ainoat asiakkat, ehheh), Hyde Parkin joulumarkkinoiden jääveistosmaailma jäälinnoineen (Frozeeeeen), Hackneyn kotieläintarha ja joku kiva leikkipuisto. Eikä pidä unohtaa vietnamilaisravintolaa, pubissa juotua siideriä ja kahta pitkää ja keskeytyksetöntä yötä ihanan hotellin ihanassa sängyssä. Kahdestaan.

Kun me huomenna vanhemman lapsen kanssa aamulla aikaisin lähdemme taksilla bussiasemalle perhoslaukun kanssa ja turvaranneke lapsen ranteessa, kuopus jää miehen kanssa kotiin nukkumaan. Pakkasessa on pumpattua maitoa ja korviketölkeissä vähän lisää. Ah, pikkuvauvaton miniseikkailu, täältä tullaan!
Viime vuonna Lontoossa.
Esikoisen kanssa on muuten aivan ihanaa matkustaa. Taksit, lentokone, keinuvat lautat, metrot, ratikat ja jopa Samoan täydet ruuhkabussit - ja kersa ei valita juuri koskaan. Saattaa ehkä muutaman kerran kysyä, milloin ollaan perillä. Ei naputusta että väsyttää, ei raivokohtauksia ruuhkassa eikä täyskilareita ravintolassa.

Aikanaan esikoiselle nimeä valitessamme en tullut ajatelleeksikaan miten hauskasti sitä voi käyttää tyyppiä kuvaamaan. Esikoinen on niin innostunutta, kärsivällistä ja esimerkillistä matkaseuraa, että olemme jo antaneet hänelle puolisoni kanssa lempinimen - Ferðasaga eli Matkatarina. Matkatarinan kanssa siis aamulla suunta Lontooseen. Matkatarinasta ja -tarinoista lisää blogissa viikonlopun aikana, jos vain hotellin wifi pelittää. Ihanaa viikonloppua!
Ferðasaga.

Tunnisteet: , ,