Kuusi vuotta sitten sain idean. Otetaan koko perhe kaikki viime vuosina pitämättä jääneet kesälomat takaisin ja lähdetään koko perhe matka...

Lapsiperheen maailmanympärimatka

2.7.18 Satu Kommentteja: 28

Kuusi vuotta sitten sain idean. Otetaan koko perhe kaikki viime vuosina pitämättä jääneet kesälomat takaisin ja lähdetään koko perhe matkalle maailman ympäri!



Ajatus lähti heti kehittymään suunnitelmaksi. Halusimme jonnekin, jossa upea luonto tarjoaisi tekemistä, näkemistä ja tilan rentoutua. Halusimme lämpimään. Halusimme olla matkalla pitkään ja lentää mahdollisimman vähän.

Pitkässä reissussa on paljon plussia. Silloin ei haittaisi satunnainen kurja ilma. Ehtisimme tutustua kohteisiin kunnolla. Voisimme laittaa kotimme vuokralle matkan ajaksi ja säästää kustannuksissa. Sairastuminen tai väsähtäminen ei harmittaisi niin paljoa, koska lomaa olisi paljon jäljellä vielä sen ikävän vatsaflunssan jälkeenkin.

Aikamme ideaa pyöriteltyämme tajusimme senkin, että pitkä matka tuli meille halvemmaksi. Lentoliput pallon ympäri tulivat yllättävän edullisiksi. Kahden viikon matka Islannista Teneriffalle lentoineen ja neljän tähden hotelleineen maksaisi perheeltämme melkein kolme tuhatta euroa. Saimme maailmanympäriliput kolmelle hengelle alle seitsemällä tuhannella eurolla.

Piti siis tavallaan mennä Kanarialle, mutta lento veikin Tyynellemerelle. Olen aina ollut sitä mieltä, että asiassa kuin asiassa hyvien suunnitelmien kannattaa antaa vähän paisua. Ja niin me totisesti teimme.


Oli alusta asti selvää, että emme lähtisi katsomaan koko maailmaa ja kiertämään merkittäviä nähtävyyksiä. Onneksi minä ja mieheni olimme samaa mieltä siitä, kumpi on hauskempaa: nähdä historiallisesti merkittäviä palatseja vai syödä torilta ostettuja avokadoja leirintäalueella jalat vuoristovaelluksesta väsyneinä. Halusimme nauttia yhteisestä ajasta ja välttää kiirettä. 

Lapsemme oli matkan alkaessa kolmevuotias. Hän on lentänyt Suomen ja Islannin väliä neljän kuukauden ikäisestä asti ja kulkenut mukanamme telttareissuilla, vaellusrinkassa ja muutamilla kaupunkilomilla. Näillä reissuilla olin oppinut, että työläintä lapsen kanssa matkustamisessa ovat siirtymiset paikkojen välillä. Emmekä halunneet lentää useita kymmeniä lentoja erilaisten kohteiden välillä. Mieluummin yksi pitkä lento ja kauan perillä, kuin monta lyhyttä lentoa ja korkeintaan muutama päivä joka kohteessa. 

Niinpä valitsimme jokaista reissukuukautta kohden vain yhden maan ja päätimme etukäteen vain muutaman asian, jotka haluaisimme kussakin kohteessa toteuttaa. Ennakkosuunnitteluun meni aikaa noin kuukausi. 


Lasten kanssa Kuala Lumpurissa 

(linkin takaa löytyy kokemuksiamme Kuala Lumpurista kolmevuotiaan lapsen kanssa)

Lentoaikataulujen takia olimme ensin muutaman päivän Kuala Lumpurissa, joka osoittautui todella lapsiystävälliseksi kaupungiksi. Täydensimme siellä matkatavaravarastoamme etenkin hellevaatteiden osalta.


Rentoutusloma Thaimaassa Ko Lantan saarella 

(juttu siitä, kuinka rentouduin - ja miten ihmeellisen ihanalta se tuntui)


Kuala Lumpurista suuntasimme kuukaudeksi Ko Lantan saarelle Etelä-Thaimaahan. Lapsiperheystävällnen Ko Lanta valikoitui kohteeksi tuttujen ja Mondon Thaimaa -oppaan suosituksesta. Vietimme neljä viikkoa samassa bungalowissa samassa pikkukylässä. Kylän raitilla ja rannoilla maleskelua tauottivat päivittäiset thai-hieronnat ja satunnaiset päiväressut saaren hiljaisemmalle itärannikolle. Se oli juuri niin ihanaa, miltä se näin jälkikäteenkin kerrattuna kuulostaa. 


Aktiiviloma Uudessa-Seelannissa 

(juttu täydellisen ihanasta matkailuautomatkailustamme Uudessa-Seelannissa)

Thaimaan jälkeen odotti matkamme odotetuin kohde: kuukauden mittainen matkailuautolla toteutettu aktiiviloma Uudessa-Seelannissa. Ehdimme vaeltaa, ratsastaa, maastopyöräillä ja pulikoida kuumavesialtaissa. Uusi-Seelanti oli meille ihan kuin Islanti, mutta lämmin ja siellä kasvatettiin avokadoja ja valmistettiin huippuhyviä valkkareita. Win-win-win. 


Budjettimatkailijan paratiisisaaret eli Samoa 

(tässä jutussa kerrotaan Samoan letkeistä rantameiningeistä, oh se oli niin ihanaa!) 

Hobittien maisemista siirryimme rantalomalle. Ensin Samoalle ja sitten Fidzille.  Samoalla kiersimme molemmat saaret busseilla ja vuokra-autolla ja maleksimme rannoilla. Uimme turkoosinsinisessä lämpimässä vedessä, söimme banaaneja, kookokselta maistuvia lettuja ja joimme litroittain vettä. Makasimme liikkumatta seinättömien rantamajojen lattialla hikinen selkä vasten ohutta patjaa. Emme tehneet kuumassa ja kosteassa ilmassa oikein mitään liikkumista vaativaa. Pakkolepo oli upeaa.


Hemmotteluloma Fidzillä 

(tuosta jutusta voi lukea, kuinka valitsimme Fidzin sadoista saarista meille parhaan)

Samoan bujdettilomalta matkustimme seuraavaan Tyynenmeren saarivaltioon. Siellä hemmottelimme yhden viikon ajan itseämme luksushotellissa all inclusive -rannekkeet kädessä.  Se osa matkaa oli parasta toteuttaa Fidzillä. Vaikeinta tässä kohteessa oli tehdä päätös maan sadoista saarista. Lopulta valitsimme pääsaaren lähellä sijaitsevan ja erinomaisista snorklausvesistään tunnetun Manan. 



USA:n länsirannikko eli roadtrip, viinitilat ja telttailua tuttavaperheen kanssa

(lue juttu perhelomailusta länsirannikolla)

Fidziltä pääsimme suorilla lennoilla Los Angelesiin, josta vuokrasimme auton. Kaliforniassa reissasimme alueella asuvien kavereidemme seurassa. Vaelsimme Big Surissa, surffasimme Santa Cruzissa ja joimme viiniä Kalifornian vähemmän tunnetuilla viinialueilla kuten Paso Roblesissa. Suosituimmat eli myös kalliimmat ja ruuhkaisemmat Napan ja Sonoman alueet jätimme suosiolla väliin. 

Tutustuimme Oregoniin, ihastuimme Portlandiin ja päätimme, että tänne on palattava uudestaan paremmalla ajalla. Palautimme vuokra-auton Seattleen ja lensimme kotiin Reykjavíkiin. Kaikilla oli päät pyörällä uusista ja upeista kokemuksista, ja aito ilo palata takaisin kotiin ja Islantiin.



Paljon maailmanympärimatka maksoi? 

(linkin takaa löytyy tarkempi erittely maailmanympärimatkamme kustannuksiin)

No mitä tämmöinen reissu sitten maksaa? Rahaa noin viiden kuukauden mittaiseen matkaan kului yhteensä noin 21 000 euroa. Lentoliput olivat matkan suurin yksittäinen menoerä ja siksi laitoin paljon aikaa niiden kilpailuttamiseen. Lähetin ennen matkaamme tarjouspyynnöt kolmelle matkatoimistolle, joista halvimman ja kalleimman ero oli melkein kaksinkertainen! Päädyimme ostamaan liput Kilroyltä, joka tarjosi myös joustavan maksuaikataulun. Laitoimme puolen vuoden ajan palkoistamme rahaa sivuun lentolippuja varten ja maksoimme ne kolmessa osassa. 

Käyttökassaa kartutimme matkan aikana: saimme vuokralle antamastamme kodista vuokratuloja ja minä tein pari päivää viikosta töitä nettikahviloissa. Päiväbudjettimme pysyi kurissa, koska vietimme jokaisessa kohteessa suhteellisen pitkän ajan eli ehdimme löytää edullisimmat perheravintolat ja ruokakaupat. Majoituksen vuorokausihintaa sai neuvoteltua alas, kun maksoi huoneen kerralla koko kuukaudeksi. Leppoisa matkustustahti mahdollisti myös laiskottelun.


Ja tiedättekös mitä? Tämän jutun julkaisulle juuri nyt on syynsä. Haluaisimme lähteä uudestaan. En tiedä, mistä tämä tunne johtuu. Ehkä ainakin osittain siitä, että pampula on ylittämässä maagisen rajan. Kohta se on kolme. Aivan pian bae bae vaipat. Sitä paitsi hän on seikkailunhaluinen ja rohkea nuori mimmi. Meistä tuntuisi tylsältä, jos hän ei saisi kokea samanlaista seikkailua kanssamme kuin esikoinen.

Matkahaaveet juontavat varmasti juurensa myös lomailun kaipuuseen. Kotioloissa on vaikea pitää totaalista lomaa. Aina on jotain säätöä johonkin suuntaan. Aina tekee mieli tehdä vielä vähän lisää töitä, että varmasti tulee toimeen täällä Islannin hurjissa hintatasoissa, että varmasti saa kivoja hommia jatkossakin ja että varmasti saa pidettyä itsensä ja muut tyytyväisenä. 

Niin paljon kuin työstäni tykkään ja niin paljon kuin Islannissa on ihana asua ja kotimaanseikkailla, minun tekisi mieleni nyt hetkeksi mennä ihan muualle. Aivan mystisen ihanaa on, että puolisollani tuntuu olevan samansuuntaiset fiilikset. Olimme nimittäin molemmat tahoillamme miettineet pidmepää matkaa ja sitä, minneköhän sitä voisi lähteä ja milloin. Ja haluaisikohan toinenkin samanlaista seikkailua. Selailleet näitä vanhoja reissukuvia. 

Sitten yhtenä iltana meistä jompi kumpi sanoi, en enää muista kumpi se oli, että muistatko sen maailmanympärireissun neljän vuoden takaa... Ja sitten meistä toinen täydensi saman tien, että kyllä muistan ja tiedätkös, että olen viime aikoina miettinyt, että voisikohan sellaisen joskus tehdä uudestaan. Siinä sitä sitten oltiin.


Täällä me nyt pohdimme, että milloin sellainen matka olisi mahdollista ja minne haluaisimme mennä. Ihan heti emme ole lähdössä minnekään, koska tällaiset irtiotot pitää suunnitella hyvissä ajoin. Tutisen silti nyt jo jännityksestä, että mitä me oikein tällä kertaa keksimme. Onnistuuko se. Kannattaako se. Miten matkustamme. Minne. Onko rahaa. Kääk! Kuka vuokraa meidän talon poissaoloajaksi. 

Kaiken sen säädön ja säästämisen jaksaa, kun tietää mikä sen seikkailun päässä odottaa: 

”Ei kai se ole välttämätöntä, mennään mieluummin huomenna.”

Tuo on yksi neljän vuoden takaisisen ison reissumme kauneimpia ja useimmin kuultuja virkkeitä. Aikaa on vaikka mihin vielä huomennakin. Tätä matkailu meidän mielestämme parhaimmillaan juuri on: arkea vaihtelevissa paikoissa ilman kiirettä. 



28 kommenttia:

  1. Joojoojoo! Hengessä mukana! Hienoa päästä seuraamaan matkavalmistelujanne ja aikanaan matkaa näin nojatuolimatkana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tässä voi tosin jokunen vuosi vielä vierähtää ennen kuin tämä todellistuu, mutta sellainen fiilis alkaa olla, että jossain kohtaa voisi taas vähän matkustaa...

      Poista
  2. Aivan mahtavia suunnitelmia ja mahtavia kuvia :) Toivottavasti lähdette uudestaan!
    Olen ollut yllättynyt siitä, miten nopeasti lapsen kanssa reissaaminen helpottuu. Meidän tyttö on nyt vähän yli kaksi, ja juuri kesälomareissua suunnitellessa huomasin, että mitään erityistarpeita ei juuri enää ole. Hän syö kaikkea ja samaa ruokaa kuin mekin: bye bye soseiden metsästys vieraissa marketeissa. Ei enää vaippoja tai potan kuljettelua mukana. No, lastensänky täytyy vielä muistaa varata hotelleihin ja aurinkorasvaus on aina oma projektinsa, mutta se nyt on pientä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tämä! Se on ihan maaginen ikäraja se noin 2-3, sen jälkeen kaikki elämä helpottuu. Ei tarvitse raahata mukana vaunuja, kärryjä, syöttötuoleja, vaippoja, vauvanruokaa... Huhh. Niin ihanaa. :)

      Poista
  3. Todellakin lähdette! Teidän edellistä matkaa oli mahtava seurata blogista ja Lähiömutsi Hannen toissakevään reissu balilla on vielä hyvin muistissa. Ihanaa että on uskallusta ja tahtoa lähteä koko perheen kanssa matkustamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Juu kyllä me kovasti haluttaisiin; mä täytän parin vuoden päästä neljäkymmentä, se olisi aika hyvä ajankohta toteuttaa matka. Sihen tähdätään!

      Poista
  4. Ihan mielettömän hienot suunnitelmat🤗Jään mielenkiinnolla seuraamaan tapahtumien kulkua. Ja sitten mieleeni tuli myös, että lasten mummu varmaan tulee kyllä kovasti kaipaamaan teitä reissunne aikana. Mutta varmasti touhukkaana ihmisenä löytää tekemistä ja yhtkaikki iloitsee matkastanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Venla! Juu hänelle tämä olisi varmaan vaikein pala. Mutta emme me kovin kauaa olisi poissa, korkeintaan puoli vuotta. Vuodeksi en raaskisi lähteä, se tuntuisi liian pitkältä ajalta. Viimeksikin olin 4 kk jälkeen ihan valmis jo tulemaan takaisin kotiin ja aloittamaan arkea kotiympyröissä.

      Poista
  5. OOh, upeeta! Reissuun vaan. Edellistä reissua oli tosi hauska seurata. Ja hei, se matkan suunnitteluvaihe on myös tosi kivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! On kyllä tosiaankin se suunnitteluvaihe ihan mahtavan kivaa, etenkin jos siihen on kunnolla aikaa ja nyt tuntuisi siltä, että on. :)

      Poista
  6. Ensiksikin kiitos hienon hauskasta blogistasi. Heitän sinulle haasteen: mainitsit jossain kirjoituksessasi tuntevasi huonoa omatuntoa matkustamisesta ja erityisesti lentämisen CO2-päästöistä. Miten matka onnistuisi mahdollisimman ekologisesti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, lentokoneella suhaaminen paikasta toiseen ei ole mun juttu, ja se on ympäristön kannalta aivan kestämätöntä. Mä luulen että meille valikoituu muutama kohde ja niistä varmaan aika moni Euroopassa, missä voidaan matkustaa junalla paikkojen välillä. Muutama lento pitää todennäköisesti tehdä (jos tehdään tämä reissu maailmanympärimatkana), mutta silloinkin vain minimimäärä lentämistä, eli ei turhia välilaskuja eikä liikaa kohteita. Musta onkin erityisen kiinnostavaa ottaa huomioon tämä näkökulma reissua suunitellessa ja kohteita valikoidessa.

      Poista
  7. Hei,
    Suunnitteleminen on ihanaa, varsinkin kun ei ole kiirettä.
    Kävimme viime kesänä kahden teinin kanssa Uudessa Seelannissa. Luonto ja ihmiset olivat matkan kohokohtia. Pysähdyimme välillä Singaporessa ja Sydneyssä. Hyvin sujui. Poika innostui kuvaamaan.
    Tässä linkkiä ja vinkkejä seikkailuihin Seelannissa:
    ​https://www.youtube.com/channel/UCXDR5kGqnOd_S42X5XcCPtw/featured

    Vanhempia lyhyempiä pätkiä eri aiheista:​
    https://areena.yle.fi/1-4266966

    https://youtu.be/_ESxqZ9dt-I

    https://youtu.be/ck821WrOCEU

    Hauskoja ja kiintoisia suunnitteluhetkiä!
    Terkuin Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tosi ihanan tuntuinen reissu teillä ollut. Aivan ihana nähdä videokuvaa Tongariron vaellukselta; se oli meidän reissun yksi ehdottomista huippukohdista.

      Poista
  8. Olipas mahtavan kuuloinen tommoinen tahdiltaan rauhallinen irtiotto! Kuukausi per maa on hyvän kuuloinen tahti vastaavalla reissulla. Budjetti oli järkevä vaikka monet kohteistanne oli potentiaalisesti kalliita.

    Innolla odotan tulevia suunnittelupostauksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maiju! Tuntuu aivan ihanalta suunnitella tätä, oon ihan täpinöissä :D Reissuun ei varmaankaan päästä vielä pariin vuoteen, mutta hyvä ajoittaa ajoissa suunnittelu ja säästäminen.

      Poista
  9. Mikä reissu ja mitkä suunnitelmat, mahtavaa! Jälkiviisaus on vähän turhaa, mutta minua on jäänyt vähän kaivelemaan, että emme tehneet vastaavaa pitkää reissua silloin, kun lapset olivat pienempiä. Nyt koulu ja kaverit rajoittavat pidempiä lomareissuja ja onhan kaikki kalliimpaakin kahden melkein aikuisen kokoisen lapsen kanssa. Tässä nypin aamukampaa ja odotan, että nuorempi aikuistuu, nimittäin sitten voisimme lähteä miehen kanssa kahdestaan unelmareissulle. Reittikin on mietitty jo moneen kertaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän tosi hyvin! Meilläkin tämän seuraavan reissun tekeminen on jo vaikeampaa, koska esikoinen on silloin luultavasti neljännellä luokalla, eli läksyjä, kokeita jne. pitää jotenkin sumplia. Islanti on aika joustava, eli kotiopetuksella ja tenttien etätekemisellä pystyy käymään koulua vaikka ei fyysisesti koulussa kävisikään, mutta on siinä toki vähän säätämistä... Ja vaikeammaksihan se muuttuu kun lapset kasvavat, on tosiaan ne kaverit ja harrastukset ja muut.

      Poista
  10. Ehdottomasti teidän pitää lähteä, kun molemmat vanhemmat sitä haluaisi ja - tosiaan - kyllä nuorimmainenkin ansaitsee kokea tuollaisen seikkailun! Alkoi kyllä taas vaihteeksi kiinnostelemaan vähän itseäkin lähteä pidemmälle reissulle... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllä tämä alkaa sitä enemmän hotsittaa, mitä enemmän tätä miettii. Edellisen reissun jälkeen olin aika varma, että enää ei kyllä noin pitkäksi aikaa pois kylille, mutta jotenkin se ajatus on tässä vuosien aikana muuttunut. Nyt me yritetään matkustaa enemmän junalla ja autolla, että lentämistä tulisi mahdollisimman vähän. Katsotaan, miten reittisuunnittelu onnistuu tämän suhteen.

      Poista
  11. Edellinen reissu kuulostaa ihanalta ja varmasti uudelleen lähteminen olisi hyvä idea! Olisihan se aivan mahtava kokemus toisellekin lapselle. Ihailen rohkeutta kun uskaltaa lähteä lapsen kanssa näin pitkään reissuun, mutta hyvällä suunnittelulla kaikki hoituu varmasti hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Janni <3 Eniten maailmalla stressaa lasten sairastumiset, eli täytyy olla hyvät vakuutukset, enkä minnekään ihan skutsiin suostu lähtemään, pitää olla lääkärinpalvelut lähellä. Toinen on sitten kidnappaukset; ne kuulostavat niin kaukaiselta vaaralta, mutta on kuitenkin ihan iso riskitekijä tuolla maailmalla. Täytyy ihan eri tavalla hoitaa kaikki leikkipuistovisiitit, lasten leikkihetket ja muut kuin täällä kotosalla. Mutta onhan sekin toisaalta opettavaista.

      Poista
  12. Kiva lukea tällaisista irtiotoista(kin) vaikka itse olemme valinneet tyylin mieluummin matka per kuukausi kuin matkalla kuukausia.
    Joskus kaukana oleviin matkakohteisiin kannattaa tietyst niputtaa kohteita ja olla siellä kuukausi tai vähän ylikin. Tyyni meri on varmasti aluetta, jonne ei kannata käydä yhdessä paikassa, lentää välillä kotiin ja seuraavassa kuussa takaisin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, juuri näin: etenkin kun täältä laavakökkäreeltä jonnekin lähtee joutuu aina lentämään ja aika pitkiä matkojakin, siksi mieluummin kerralla kauemmin. Ja on se myös rahakysymyskin; mitä pidempään on tällä porukalla reissussa, sitä edullisemmaksi se tulee kuukautta kohden. Tai ainakin olen uskotellut itselleni näin :D

      Poista
  13. Tuollainen rauhallinen matkustustahti kuulostaa ihanteelliselta ratkaisulta lapsiperheelle ja on varmasti järkevää toteuttaa matna ennen kuin lapset menevät kouluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, todettiin vauhti tosi sopivaksi meille ja ajateltiin tehdä seuraavakin matka suunilleen samaan tahtiin. Esikoinen on jo koulussa, eli jos seuraavaa reissua tulee, täytyy ottaa kirjat mukaan ja toteuttaa kotiopetusta.

      Poista
  14. Joo joo, liputus reissulle myös täältä. Tuo ensimmäinen kuulosti oikein mainiolta, ja kovasti odottelen, minne tienne vie seuraavaksi. Viiden kuukauden mittainen irtiotto kuulostaa lasten kanssa aika passelilta.

    VastaaPoista
  15. Ihan jo kovasti kutkuttaa alkaa tehdä tulevia matkasuunnitelmia. :-)

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?