Kesäkaupunkimme on Turku

Kesä on niin lähellä, että siitä voi jo puhua ääneen. Tänä vuonna osan kesästä vietämme Turussa, sillä äitini muutti viime vuonna Kouvolasta Aurajoen varteen, jossa mekin vietimme viime joulun. Esikoinen on ollut muutosta vähän käärmeissään. Sen mielestä Kouvola on paaaaljon siistimpi mesta kuin Turku. Syy on ihan selvä: Turussa on liian kylmä. Kouvolassa paistoi aina aurinko.
Cafe Art.
Lapsilla - tai no esikoisella, kuopushan ei ole vielä kesää edes nähnytkään - pidemmät Suomen-lomat liittyvät aina kesään. Kuusivuotias on ihan oikeutetusti sitä mieltä, että Suomessa on aina hyvä ilma ja valoisaa ja mummilla kesäkengät, kun se tulee lentokentälle vastaan. Ulkona on ainakin sen verran hiki, että voi pitää hihatonta mekkoa ilman, että päällä on villapaita. Kukat kasvavat pihalla ja ulkorappusilla näkee muurahaisia. Ne ovat meille nähtävyys, sillä täällä meidän kotikivellä kun ei ole yhden yhtäkään korrenkantajaa.

Ymmärrän esikoisen huolen tulevasta kesästä. Turussa oli ensivisiitillä ihan kamalan kylmä, torin mittari näytti talvilomalla joka päivä alle 20 pakkasasetta. Ei ihan hirveästi käyty leikkipuistossa, torikahvilla tai edes ulkona kävelemässä. Vietimme mutsin kodin lisäksi aikaa lähinnä ravintoloissa.
Erehdyin hymyilemään ulos mennessä. Naama jäi näin loppupäiväksi.
Mami. Nami.
Tintån pitsat olivat asia, jota piti kokeilla ihan ensimmäiseksi. Voi luo-ja miten täydellistä. Sen motsarellapitsan jälkeen ei ole juuri muuta pitsaa tehnyt mieli.

Kortteliravintola Kerttu, joka on ihan äitini kulmilla, palveli minua ja ukkoani yhteisenä vapaailtanamme. Yhdistimme burgeribuffaan pullollisen kuohuviiniä. Toimi muuten hyvin!  Luulenpa, että ensi kesänä naputtelen seuraavan kirjani käsistä valmiiksi juurikin Kertun mukavilla tuoleilla. Ovat ne ainakin mukavammat kuin Kouvolan kirjoitustuolini! Lähikirjoituskahvilani oli Korian ABC. Siellä istuin pyllyhikeä nostattavalla tuolilla hyönteissiepparin alla (ainoa paikka talossa, jossa sai pöydän ääressä läppärin lataukseen) ja kirjoitin lukuja Vuoden mutsi 2:een. Ja ihan ronskin hyvähän siitä tuli! Jos Kerttu tuntuu liian fiiniltä kirjoitushommaympäristöksi, voinhan aina painella läppäri kainalossa Turun bussi- tai juna-asemalle, sieltä varmasti löytyy jotain asiaan sopivia paikkoja. Vinkkejä keskustan huoltoasemista otetaan myös ilolla vastaan :-)

Siinä saman korttelin tienoilla - jos nyt oikein muistan, mutta ihan lähellä kuitenkin - on yksi Turun suosikkikahviloistani, Gaggui. Lääh ja puuh. Ne kaksi muuta ovat ihan yhtä hyviä. Cafe Art on se paikka, joka minulle tulee nykyään mieleen kun kuulen sanan korvapuusti. Kaffillari taas on asiointipaikkana niin ihana, että siellä kahvia odotellessa tulee väkisinkin hyvälle tuulelle.
Tintå.
Syntymäpäiväillalliselle minut vietiin Mamiin. Ihana paikka, loistavat viinit. Kiitos viinilistan tuoman pienen iltakukkelin, kävely joenrannasta mutsin luo ei tuntunut edes kylmältä, vaikka mittari laahusti edelleen jossain 24 pakkasateessa. Tätäkin paikkaa täytyy kokeilla joku toinen kerta uudestaan.
Kaffillari.
Kun olimme muutaman päivän kolunneet Turun ravintoloita ja kahviloita perheen kanssa, RantaKertun omistaja laittoi Facebookissa viestiä ja kysyi, haluaisimmeko käydä perheen kanssa syömässä heidän joenvarsiravintolassaan. No eihän tämmöiseen kutsuun voi vastata kuin yhdellä tavalla. Kiitos joo!
RantaKertun lounasbuffa.
Ennen joululoman loppua ja Islantiin lähtöä kävimme esikoisen kanssa siellä lounaalla ja tykästyimme! Hän erityisesti isoon leikkitilaan ja minä asioinnin vaivattomuuteen ja ruokaan, joka oli ihanan tavallista ja hyvää suomalaista kotiruokaa. Vähän kuin kotona söisi, paitsi että ei omassa kodissani vaan jonkun, joka osaa laittaa perunamuusin ja lihapullat oikein. Kesäisin RantaKertussa on kuulemma hauska terassi - sinne täytyy palata jonain helteisenä heinäkuisena päivänä uudestaan.
RantaKerttu.
Suomen kesäreissuun on aikaa reilut kaksi kuukautta. Täytyy sitä ennen vakuuttaa esikoinen siitä, että Turku todella kuuluu Suomeen (sama keskustelu on käyty myös Lapin kohdalla) ja että ei, Reiman toppahaalaria ei tarvita. Sen voi jättää kotiin. Islannin kesässähän se voi tulla kyseeseen, jos oikein hyvin käy.

No niin Suomen heinäkuu. Facebookin uutisvirrasta päätellen olet jo tullut, joten mitä jos jäisit nyt ainakin elokuun puoliväliin asti? Kiitti!

Tunnisteet: ,