Odotamme juuri bussin lähtöä Kolarin juna-asemalle. Viikonmittainen talviloma suksilla on ohi. Päällimmäinen ajatus lomaviikosta on, että ...

Ylläs perhelomakohteena

2.1.16 Satu Kommentteja: 32

Odotamme juuri bussin lähtöä Kolarin juna-asemalle. Viikonmittainen talviloma suksilla on ohi. Päällimmäinen ajatus lomaviikosta on, että se oli jälleen kerran aivan mahtava. Seitsemän päivää juuri sitä, mikä on minusta elämässä tärkeintä: perheen kanssa yhdessäoloa, hikiliikuntaa luonnossa, nettijoogaa, ruoanlaittoa, saunomista ja viinilasi tai kaksi ennen nukkumaanmenoa.
Ylläksen Äkäslompolo on osoittautunut meille aivan täydelliseksi talven perhelomakohteeksi, jonne palaamme varmasti taas parin vuoden päästä uudestaan. Täällä on kaikki, mitä onnistunut talvilomamme tarvitsee. Erinomainen latuverkosto (Suomen laajin, itse asiassa), jossa on pimeimpään tammikuunkin aikaan yli 130 kilometriä latuja hiihtovalmiina. Niistä noin viisi poronkusemaa on valaistuja, mikä on etu etenkin näin sydäntalvella, kun kello kolmelta alkaa jo olla sysipimeää. Eihän sitä aina ehdi ladulle kello 10 ja kello 14 välisenä aikana. Valaistulla ladulla voi suksia ilman eksymisen pelkoa vaikka illallisen jälkeen ja lasten mentyä nukkumaan.
Latuja on helppoja ja vähän haastavampiakin. Ylä- ja alamäkiä ei voi välttää edes helpoilla reiteillä, mutta onneksi on perslihakset, joilla jarruttaa. Itse laskin joka ikisen alamäen vasen suksi ladun vieressä jarruttamassa ja tästä syystä oikeanpuoleinen pakaralihas on päässyt viime päivinä huutamaan maitohapoilla. Siihen koskee muuten vieläkin. Hiihtoreittien varrella on monen monta tunnelmallista latukahvilaa. Valitsimme reitit siten, että vähintään 7 kilometrin välein pääsee lämpimään. Reilun puolentoistatunnin hiihtorupeaman jälkeen ei ole mitään rentouttavampaa kuin kuppi kahvi ja munkkirinkilä tai lettu mansikkahillolla. Kyllä taas jaksaa hiihtää!
Ylläksellä on todella kattava mökkivalikoima ja niitä saa halutessaan aivan latujen vierestä. Mökkiä etsiessämme makuuhuoneiden lukumäärän ja oman saunan lisäksi suurin valintakriteeri olikin sijainti latuverkoston läheisyydessä. Lomapäivistä saa kaiken irti, kun ei tarvitse hukata aikaa autossa istumiseen, vaan voi lähteä tekemään sitä mistä eniten tykkää suoraan pihasta. 

Tässä Äkäslompolon kylässä on mahtava ruokakauppa. Perhelomalla laitamme mieluummin ruokaa itse ja vietämme siinä samalla aikaa yhdessä villakalsareissa kuin pukeudumme, ajamme ravintolaan ja menemme jonottamaan keskinkertaista mutta ylihinnoiteltu ruokaa (koska niinhän se nyt ikävä kyllä tuppaa turistikeskusten ravintoloissa olemaan). Jounin Kauppa on auki viikon jokaisena päivänä ja sieltä saa lähes mitä tahansa tuoreesta poronlihasta talvihaalaripaikkoihin. Kiva juttu sekin, että ruokakaupan vieressä on mukavasti varusteltu Alko

Sitten on iso välinevuokraamo, Sportshop, josta saa kaikki tarvittavat välineet ja neuvot hiihtämiseen ja laskemiseen. Laajasta myymälästä voi toki myös ostaa varusteita, mutta kaltaiselleni kerran kahdessa vuodessa murtsikkahiihtäjälle vuokraaminen on huomattavasti parempi vaihtoehto. Saa uusinta tekniikkaa käyttöön tuhlaamatta valtavasti rahaa eikä tarvitse raahata sitä saamarin suksipussia mukana junissa ja busseissa.
Kolarin juna-asema on puolen tunnin bussimatkan päässä, eli tänne pääsee helposti junalla. Makuuvaunu neljälle hengelle maksoi meille noin 600 euroa (meno-paluu), mutta istuinpaikan saa seitsemällä kympillä per henki, jos varaa ajoissa. Kuulin myös, että istumapaikan voi korottaa junassa makuuvaunupaikkaan parilla kympillä, jos junan makuuvaunuissa on tilaa. Kannattaa kysyä lipuntarkastajalta, josko makuupaikkoja on jäljellä. Perheelle suosittelen kuitenkin makuuhytin varaamista etukäteen.

Budjettimatkailijoille tiedoksi: Pian Ylläkselle pääsee entistä halvemmalla: Onnibus alkaa ajaa Ylläkselle (ja myös mm. Leville ja Rukalle) tästä talvesta lähtien. Jos mökin vuokraaminen ei tunnu parhaalta vaihtoehdolta eivätkä alueen hotellit hintatasoineen kiehdo, Äkäslompolosta löytyy ihana ja hyvänhintainen hostellivaihtoehto: Seven Fells Hostel sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä kylän keskustasta. Kävimme katsomassa aivan mökkimme vieressä ollutta hostellia ja ihastuin! Puitteet ovat kotoisat ja kaukana ketjuhotellien kliinisestä ilmapiiristä. Hostellin vahassa puisessa päärakennuksessa on takka ja vieressä sauna. Super.

Niin, että onko tämä Ylläs hyvä perhelomakohde? No se riippuu siitä, mitä hakee. Jos haluaa lasten sisähuvipuistoja, uima-altaan ja paljon hyviä ravintoloita, tämä ei ehkä ole paras mahdollinen paikka. Silloin kannatta harkita vaikka Rukaa, josta Lähiömutsi kirjoitti taannoin heidän perheensä talvilomaan liittyvän jutun. Jos hakee sitä mitä mekin tällaiselta lomalta eli rauhaa hiihtää ja olla rauhassa luonnon keskellä, tämä Äkäslompolo on mainio valinta. Tällaisella lomalla me emme tarvitse ravintoloita, hoploppeja, kylpylää tai hyviä kahviloita. Kyllä me sellaisiakin arvostamme, mutta niiden aika ja paikka on muualla.
Kannattaa muuten muistaa, että Ylläksellä on itse asiassa kaksi kylää. Tämä Ylläs-tunturin pohjoispuolella sijaitseva Äkäslompolo on muodostunut omaksi tukikohdaksemme. Kylässä asuu pysyvästi noin 400 asukasta mutta turistien takia ihmisten määrä on tietysti moninkertainen. Koska mökit eivät ole kaikki yhdessä läjässä vaan ripoteltu alueiksi sinne tänne kylän keskustan ympärille, meno tuntuu ihanan rauhalliselta.

Ylläs-tunturin eteläpuolella oleva Ylläsjärvi mökkialueineen on samaa kokoluokkaa: asukkaita on noin 300. Se on myös lähempänä Ylläksen laskettelukeskusta,  jotka sijaitsevat Ylläs-tunturin molemmin puolin. Laskettelukeskuksen alue on selvästi "turistimpi" kuin Äkäslompolo. Kävimme siellä yhtenä lomapäivänä, sillä halusimme tutustua alueelta lähteviin hiihtoreitteihin, jotka olivat tietysti erinomaiset. Esimerkiksi suurin osa Ylläksen alueen valaistuista laduista sijaitsee juuri täällä tunturin eteläpuolella. En kuitenkaan haluaisi yöpyä siellä: kerrostalomaiset, suuret hotellit ja monet vierekkäin sijaitsevat kaupat heittelevät kylteistään valosignaaleita pimeään yöhön. Liikaa säpinää tällaiselle lomalle. Snoukkaajille ja muille laskijoille majoittuminen Ylläs-tunturin eteläpuolelle on varmasti hyvä idea, koska laskettelukeskus on aivan lähellä. En itse laskettele mutta mitä muiden puheista olen ymmärtänyt, Ylläksen laskettelukeskukset ovat tosi hyvät. Äkäslompolosta sinne on matkaa noin vartin bussimatkan verran.
Miltä Äkäslompolo näyttäytyi reissuporukkamme näkökulmasta? Kaikille se oli ainakin ulkoilua, perheen läsnäoloa, hyvää ruokaa ja saunomista. Mutta oli se paljon muutakin.

Minä
Hiihdin viikon aikana vähän vähemmän kuin viime kerralla. Nyt kilometrejä kertyi vajaa sata. Kuntoni ei ole raskauden ja synnytyksen jälkeen vielä ihan entisellään. Keskivartalon lihakset ovat vielä jokseenkin poissaolevia ja siksi tasapaino ala- ja ylämäissä oli suoraan sanoen surkea. Mutta eivät nämä rajoitukset onneksi ilonpitoon vaikuttaneet. Hiihtäminen oli taas kerran ihan mahtavaa. Olo hipoo fyysisesti väsynyttä, mutta mieleni on virkeä. Eikä mikään vastaa sitä ihanan raukeaa tunnetta, jonka saa astuessaan sisään lämpimään saunaan kylmässä vietetyn hiihtopäivän jälkeen. 

Puoliso
Puoliso hiihti saman mitä minä. Ukko on kokenut retkeilijä, joka on vetänyt pulkkaa perässään niin pitkin Grönlantia kuin Vatnajökullin jäätikköäkin. Valmiilla laduilla hän on kuitenkin vähän hoomoilasena lipsumassa. Niinpä hän vaihtoi tavalliset sukset karvapohjasuksiin saadakseen parempaa pitoa. Sadan kilsan hiihtoviikko oli kuulemma hyvä tapa valmistautua nyt alkukeväästä alkavaan retkeilykauteen. Pääsi treenaamaan tekniikkaa ja nostamaan hiihtokuntoa. Sitä paitsi valmiilla ladulla hiihtäminen oli kokemuksena kuulemma aika eksoottinen. 
Lapset
Nuorin kävi ensimmäistä kertaa kylvyn sijasta suihkussa ja järsi pestyä kuorimatonta banaania. Tyyppi taitaa ilmeisesti tehdä hampaita, sillä käsi oli nyrkkiä myöten suussa koko ajan ja itkua riitti joka illalle moneksi tunniksi. Päivisin se katseli takkatulta ja pyöriskeli lattialla leikkimatolla tyytyväisenä.

Esikoisella meni vieläkin paremmin. Hän sai ekaa kertaa murtsikkasukset jalkaansa ja innostui hiihtämisestä ihan täysillä. Ensimmäisenä hiihtopäivänään kolmen kilometrin lenkki meni ihan kevyesti ja alamäissä ilo ja into olivat suurimmillaan. Hän uskalsi laskea täysillä jopa alamäkiä, joissa minä hannasin, jarrutin ja lopulta kaatuilin. Way to go! Hiihtämisen ohella suurinta riemua toivat tietysti tädit, joiden kanssa oli taas pitkästä aikaa aikaa hengata monta päivää ja pelata coronaa, sammakkopeliä, saunoa, polttaa tähtisädetikkuja ja piirtää kukkia. Mökin edustalla oli suuria lumikasoja, joissa laskimme iltaisin liukurilla ja pulkalla. Suojasään tultua pistimme pystyyn lumilyhdyn lumiukkoineen.
Siskot
Hiihtämisen, saunomisen ja rentoutumisen ohella oli aikaa myös lautapeleille ja hyville yöunille. Suomalaisille sipseille ja dippikastikkeille. Pari vuotta sitten minä hiihdin näillä laduilla nopeammin, nyt olin meistä kolmesta aina se viimeinen. Mutta eipä tuo haitannut. Odottelimme sitten toisiamme taukopaikoilla ja latujen risteyskohdissa.

Mun mutsi
Ei päässyt hiihtämään, mutta nautti Lapin kauneudesta vähän rauhallisemmin. Tai en nyt tiedä voiko sitä kutsua kovin rauhalliseksi menoksi, kun oli pienten lasten kanssa sillä välin kun me aikuiset lapset kävimme hiihtolenkeillämme. Oli kuulemma silti ja juuri siksi ihan huippua :)
Parin vuoden kuluttua on taas Suomi-joulun vuoro. Emmeköhän me silloinkin löydä itsemme jälleen jostakin kivasta kelohonkamökistä Äkäslompolosta. Jos haluaisin kokeilla jotain uutta, lähtisimme luultavasti Saariselälle vieläkin pohjoisempaan. Sinne ei tosin enää pääsisi junalla vaan pitäisi lentää Ivaloon ja jatkaa sieltä bussilla perille. Mieluummin kuitenkin menisin kotimaan sisäiset matkat junalla kuin lentäen... Matkanteko kun on oleellinen osa lomailua.

Olisi muuten kivaa kuulla kokemuksia Pallas-tunturilta, Saariseltältä tai Leviltä. Jos teillä on olemassa olevia omia juttuja paikoista, niin linkatkaa vaikka blogitekstejä tähän alle. Olisi nastaa lukea. 

Nyt suljen koneen, haen esikoisen hotelliaulan leikkipaikasta, miehen ja vauvan kahvilan sohvalta ja pakkaamme perheen talvivaatteisiin. Menemme ulos odottelemaan juna-asemalle vievää bussia ja hurautamme Äkäslompolon pimeään iltapäivään kohti Kolarin juna-asemaa, jossa makuuvaunu jo odottaa. Nukumme yön junassa ja aamuvarhaisella saavumme Turkuun, jonne on luvattu mukavia pakkaslukemia. Suomen talvi sis jatkukoon vielä ainakin jonkin aikaa!

32 kommenttia:

  1. Hitto, me körötellään just Turusta kotiin! :) ihanalta kuulostaa teidän loma, pitäisi meidänkin varmaan joku vuosi kokeilla..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hitto, ristiin mennään :D
      Suosittelen tällaista lomaa, just parasta reippailua ja pään tuuletusta!

      Poista
  2. Kiitos uusista ja vanhoista Ylläs-postauksistasi, niistä on ollut paljon iloa! Ollaan nyt juuri mökkeilemässä Ylläksellä. Edellinen Lapin-matkani oli 6-vuotiaana, joten oli jo aikakin palata tänne pohjoiseen. Tultiin yöjunalla lasten kanssa hiihtelemään, joten hyvin samantyyppinen reissu kuin teillä (ilman nettijoogaa tosin). Mukavaa kotimatkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mika! Hyvää loman jatkoa teille.

      Poista
  3. Kiva matkaraportti. Saariselästä tykkäätte varmasti, Levi on kovin turistinen (mökin paikan valinnalla voi toki vaikuttaa loman tunnelmaan paljonkin), Pallaksella en ole käynyt.

    VastaaPoista
  4. Mie suosittelen kokeilemaan pyhä-luosto aluetta... junalla rovaniemelle ja bussilla loppu sata kilsaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sata kilsaahan on Lapissa todella lyhyt matka :)

      Poista
  5. Saariselkä ja Pallas on ehdottomat suosikit, varmasti tykkäisitte. Ylläkselläkin olen käynyt monesti. Kiva paikka, mutta ei yllä ykkös suosikiksi..
    Saariselkä oli pitkään ihan ykkös paikkalla, mutta sitten kävin Pallaksella.. Ihana paikka kevättalven auringossa, ihania hiihtolenkkejä. Eikä liikaa ihmisiä, jopa vähän autio ;) Reittejä menee huippumaisemissa, joskaan muistaakseni kovinkaan moni hienoista paikoista ei ollut valaistu (siksi kevät parempi ajankohta).
    Saariselkä ja Pallas on anakin mielestäni aika perinteistää vanhaa lappia, rauhaa ja luontoa.. toki saariselkäkin vilisee turisteja (ulkomailta) esim nyt joulunaikaan, mutta paljon vaikuttaa missä yöpyy. Levi ei houkuttele, liian turistinen, liikaa menoa tähän makuun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Pallas kuulostaa kyllä hyvältä!

      Poista
    2. Pallas on Suomen esimmäinen tunturituristikohde ja sinne rakennettiin eka hotelli jo ennen sotia. Saksalaiset sitten räjäyttivät sen perääntyessään. Pallas-Hetta on kiva talvivaellusreitti, joka kandee joskus kokea. Me tosin poikettiin reitiltä ja mentiin tuntureiden lakia pitkin ja tietysti pitää saunoa Hannukurun autiotuvalla.

      Pallaksella on myös hauska lisäpiirre eli varjoliitäjät keväisin. Pallaksesta on jostain syystä tullut varjoliitäjien the place lapissa.

      Poista
  6. Jännä kuulla, että Äkäslompolo on sinusta rauhallisempi, sillä 30 vuotta Ylläsjärven puolella lomia viettäneelle Äkäslompolo on ollut aina se vilkkaampi puoli. �� Tuohon Ylläsjärven hissiaseman viereen on tosiaan viime vuosina rakennettu paljon, mutta kun laskeutuu hieman alemmas, meno muuttuu todella rauhalliseksi, jopa paljon rauhallisemmaksi kun Äkäslompolon puoli, jossa siis enemmän kauppoja, ravintoloita yms.

    Minulle Ylläs on ehdoton ykkönen. Levi on liian turistinen, samoin Ruka. Saariselkä ja Pallas OK, mutta kokonaispakettina (kulkuyhteydet, ladut, rinteet, ympäristö jne.) ei minusta yllä Ylläksen tasolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo sitä laskettelukeskuksen aluetta juur tarkoitin, niitä hotelleja, kauppoja jne. Liikaa palveluita mun makuun :) Sieltä siis lähtee kyllä ihan loistavat murtsikkaladut, että siinä mielessä teki mieli kokeilla tuota aluetta. Ylläsjärven kylän "keskustassa" me ei vietetty aikaa.

      Poista
  7. Pallas on tuttu paikka, koska perheellä oli siellä mökki ja talvilomia tuli vietettyä siellä kerta toisensa jälkeen. Hiihtoladuista ei niin paljon kokemusta, kun suurimmaksi osaksi laskettelimme, ajettiin moottorikelkalla ja laskettiin pulkkamäkeä mökin pihassa. Päiväretkiä tehtiin myös Oloksen ja Ylläksen rinteille. Mutta Pallas on enemmän murtsikkatyyppien mieleen kuin laskettelijoiden. Paikka on todella sitä alkuperäistä Lappia mutta hieman hankalien kulkuyhteyksien päässä. Kittilään lentämällä ja siitä vuokra-autolla Pallakselle. Busseja kai menee myös, en ole varma, kun me oltiin aina omalla autolla liikkeellä. Rauhallista siellä on, välillä oli jopa liiankin rauhallista :)

    VastaaPoista
  8. Pallas on parasta <3, kannattaa guuglettaa Pallaksen Pöllöt ;)

    VastaaPoista
  9. Muoniossa lomailtiin kesällä ja tykkäsin kyllä, Pallaksella ja muillakin tuntureilla retkeiltiin ja mietin, että kyllä olisi varmasti hienoja latuja. Mutta se matka on järkyttävän pitkä kyllä Etelä-Suomesta. Me mökkeiltiin Jerisjärveltä ja ilman autoa ei kyllä olisi lomailu onnistunut, kun keskustaan oli n. 20 km eikä lähempänä ruokakauppaa ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palvelut ois kyllä hyvä olla lähellä, varsinkin jos on aikaa lomailla vain se viikko. Mutta jos pidemmäksi aikaa menee, niin kyllä ne pitkät välimatkat sitten toimii, kun voi ihan hyvin ottaa vähän taukoa luontoaktiviteeteista ja käydä vaikka kaupassa.

      Poista
  10. Kiitos postauksesta, minä sitä tuolla aiemmin toivoinkin :)

    Me ollaan oltu perheen kanssa vain Levillä, joka on totta kyllä melkoinen turistirysä, mutta ollaan silti tykätty ihan hirmuisesti.
    Meidän reissut on sijoittuneet aina sesonkiajan ulkopuolelle, joten en edes osaa sanoa mitä se meno siellä pahimmillaan on :) Ensimmäisen kerran oltiin sinä viikonloppuna jolloin aukesi ensimmänen rinne (muistaakseni joku viikko 43), toinen reissu tehtiin heti vapun jälkeisenä viikkona.

    Ensimmäisellä lomalla oltiin (vielä) kahdestaan ja keväällä oli mukana sitten 5kk ikäinen vauva. Ei tosiaan käyty hiihtämässä kummallakaan kertaa mutta varsinkin ensimmäisellä kerralla koluttiin kyllä innokkaasti läpi kävelyreittejä. Toinen reissu meni lähinnä vaunujen kanssa pyörimiseen ja silloin kevätaikaan ei ne kävelyreitit olleet enää auki.

    Se mistä minä tykkäsin Levissä, vaikka sellainen keskus onkin, oli juuri se että kävellen pääsi käytännössä kaikkialle. Meidän mökki oli ensimmäisellä kertaa n. 2,5km päässä keskustasta eikä sitäkään matkaa pidetty mahdottomana kävellä (okei, minä viimeisilläni raskaana, että vähän oli hitaanpuoleista). Ja vielä kun sesonkiajan ulkopuolella oltiin niin saman tien varressa ei tainnut olla ketään muita lomailijoita :)
    Toisella kertaa oltiin lähempänä keskustaa rivarissa, sieltä viitsi lähteä vaikka kolmesti päivässä kävellen liikkeelle.
    Me asutaan muuten niin keskellä metsää täällä etelässä että ihan luksusta oli se auton jättäminen pihaan!

    Joka puolelta meni latuja ja siitä ihan eturinteen kupeesta taisi lähteä se "pääreitti", joten kyllä hiihtämäänkin olisi ollut helppo mennä. Välinevuokraamoja oli jo naurettavankin monta, eli kyllä varmasti Levikin toimisi ihan murtsikkahiihtokohteena jos tykkäätte.
    Jos Leville joskus menette niin ehdottomasti kannattaa katsoa jos pääsee sesongin ulkopuolella tai muuten hiljaisempana aikana, koska ei mekään varmasti olisi lapsen kanssa lähdetty muuten. Onhan se sellainen bilemesta. Ja plussana tietty oli noin kymmenen kertaa halvemmat mökit ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on kyllä iso etu että voi kävellä joka paikkaan. Voi tulla lentäen tai junalla eikä tarvii autoa ollenkaan. Ja voihan ne baarit halutessaan jättää väliin ja jos ei mökki ole ihan siinä Hullun Poron vieressä, niin omaa rauhaakin varmasti riittää.

      Poista
  11. Itse tykkään eniten Lapista kesällä, mutta on siellä jonkun kerran tullut talvellakin käytyä. Levi on meidän perheen suosikkikohde juuri sen takia, että siellä on tekemistä kaikille (kesälläkin). Silti joka reissulla olemme käyneet myös rauhaisammissa paikoissa. Saariselkä on jo melko paljon rauhallisempi kuin Levi ja sielläkin silti riittää yllinkyllin tekemistä. Sieltä löytyy jopa niitä sisäleikkipuistoja ja kylpylää yms. mutta niitä ei ole kyllä käyty testaamassa. Maisemat ovat aivan uskomattoman kauniita (ja erilaisia) Saariselällä kuin etelämpänä.

    Hiljaisin kohde, jossa olemme olleet, on ollut Luosto. Sieltä löytyy hyvät ladut ja rinteitäkin ihan tarpeeksi lasketteluun. Kesällä siellä on aivan mahtava uimapaikka. Ja niin hiljaista, että pitää oikein pysähtyä kuuntelemaan onko se tottakaan. Kauppa- ja palvelutarjonta ei vedä mitenkään päin vertoja Ylläkselle saati Leville, mutta kun tämän tiedostaa niin hyvin selviää. Kesällä ei esim. saanut ravintolaruokaa illalla mistään.

    Jos siis haluaa olla rauhassa, niin suosittelen Pyhä-Luoston seutua. Siellä rauhallisuus on taattua. Ylläs ja Saariselkä on sellaisia keskivauhdikkaita paikkoja ja Levi sitten se vilkkain, jos järjestykseen alkaa laittamaan :) En ole kyllä ollut Levillä näin joulun aikaan, käsittääkseni sielläkin on silloin hieman rauhallisempaa kuin helmi-maaliskuussa..

    Mietin pitkään, kehtaanko linkittää näitä tähän, mutta antaa nyt mennä. Ihan aloitteleva bloggari täällä meinaan vasta ja taso on sen mukaista, mutta jostain se on aloitettava. Linkeistä löytyy muutama kuva viime kesältä Saariselältä ja Leviltä.

    http://satakunta-ajatusta.blogspot.fi/2015/09/lumoava-lappi.html
    http://satakunta-ajatusta.blogspot.fi/2015/09/patikointia-levilla.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just hyvä, kiitos kun linkkasit. Käyn lukemassa :) Olen niin laiska ja aika usein kortilla, että ei tule kauheasti googlaitua tällaisia ei juuri tällä hetkellä täysin välttämättömiä juttuja. Mutta kun saa valmiit linkit niin loisto homma!

      Poista
  12. En ole moneen vuoteen käynyt Ylläksen maisemissa, mutta postauksesi herätti kovan ikävän sinne :)

    Kirjasi puolestaan nostatti Islannin matkakuumetta entisestään muutamalla pykälällä :) Kiitos mukavasta nojatuolimatkasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, kiitos ihanasta kommentista! Oispa enemmän aikaa kirjoittaa... Tää pikkuvauva-arki vie kyllä aika hyvin kaikenlaiset luovat halut. Ehkä se tästä kevään mittaan taas avautuu enemmän aikaa kirjoittamiselle ja ennenkaikkea ajattelemiselle. I wish.

      Poista
  13. Me olemme "Leviläisiä" se on vaan ,niin monipuolisempi kuin mitkään muut. Mutta Leviltähän on lyhyt matka Ylläkselle:Sielläkin tulee pyörähdettyä Joskus Levireissuilla! Terkuin kata

    VastaaPoista
  14. Meillä lasketellaan niin siksi Ylläksellä ollaan oltu järven puolella kun pääsee heti mäkeen. Muuten mökkeillään kesäisin ja talvisin niin korvessa ja asutaankin aika "lintukodossa" niin meitä ei tuo hälinä haittaa; monesti kun mennään tunturiin niin palataan sivistykseen ja juoksevan veden pariin. Sitten jos halutaan rauhaa niin Villiltä Pohjolalta mökki tai wild campingiä Pohjois- Norjassa:)

    Ja kun on kk lasten kanssa telttailemassa vaikka kesällä niin jestas se kylpylä ja hotellinaamiainen tuntuu nirvanalta....

    VastaaPoista
  15. Vietin juuri uutta vuotta Äkäslompolossa kolmatta vuotta putkeen ja nyt mieli haikailee sinne keväthangille. Ylläs on ykkönen keskitalven hiihtäjän näkökulmasta. Latuja on 138km me hiihdimme Ylläksellä yli 170km ja siltikään emme ehtineet hiihtää ihan kaikkia latuja. Myöhemmin keväällä latuja on yli 300km.

    Kävimme myös päiväreissulla Levillä hiihtämässä tunturin ympäri ja kylpylässä. Aika moneen kertaan toetesimme, että onneksi emme ole Levillä. Siskoni on ollut siellä usein syksyisin reippailemassa, mutta hänkin oli lähinnä järkyttynyt niistä ihmismassoista. Syksylllä kuulemma tosi kiva paikka. Jos laskutouhut kiinnostaa, niin levi on varmasti ovallinen paikka ja olihan kylä hauska minikaupunki ja sellaisena ihan tyylikkäästi toteutettu. Tuli Ruka mieleen. Latuja ei Levillä ole riittävästi ahkeralle hiihtäjälle. Sen sijaan Levin kylpylälle iso peukku! Sinne menen toistekin Ylläksen hiihtoreissulla.

    Oli pari vuottta sitten yhden kesäviikon Rukalla ja sitäkin voin suositella. En tiedä oliko sielä jotain spessua eli tavallista enemmän ravintolat auki tai jotain kun paikalla oli yli 6 000 suunnistajaa. Me viihdyttiin hyvin lähialueen puistoissa ja mieleen on jäänyt erityisesti Riisitunturin lyhyt reitti ja Oulangan kansallispuiston erämaaniityt ja Kiutakängäs. Lisäksi kävimme laskemassa koskia kumiveneellä ja seuraavalla Rukan reissulla otan kyllä pidemmän koko päivän retken Venäjän rajalle. Lisäksi huippuhauska kesäkelkkarata oli meidän koko seurueen mielestä 8-40v ihan parasta.

    Saariselällä en ole ole ollut sitten 80-luvun ja sehän on monen mielestä se ainoa oikea hiihtokohde keväthangilla. Tekisi mieli käydä testaamassa paikalliset ladut. Sinne on vaan todella pitkä matka.

    ps. Se kolmen kilometrin alamäki Kotamajalta Navetta Gallerian risteykseen oli varsinkin alkuviikosta vaikea laskea, koska jarrupinta eli se vasemman suksen aurauspaikka oli ihan koppurainen ja jäässä. Mä aurasin molemmilla suksilla keskellä laskien, niin oli vähän enemmän lunta mitä aurata. Muutenkin laskin ko. mäen nyt eka kertaa päivänvalossa ja se oli aika paljon pelottavampaa kuin pimeässä lampun kanssa, jolloin keskittyy vaan seuraavaan pariin kymmeneen metriin kerrallaan, kun ei kauemmaksi nää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luosto unohtui. Siellä olen ollut kolmesti pertsailemassa lähivuosina ja kuten yllä joku kirjoittikin, niin se on todella rauhallinen. Ravintolapalveluita on ja jopa hyviä ravintoloita ja latukahviloitakin on riittävästi, mutta kauppa on surkea. Me ajoimme välillä Pyhälle tai Sodankylään kauppaan. Pieni kylpylä on ihan ok.

      Rauhallisena perhelomakohteena sympaattinen ja enemmän eloa löytyy ihan vierestä Pyhältä.

      Poista
    2. Vau kun hiihditte paljon, upeeta! Monta päivää olitte? Mulle kertyi neljässä hiihtopäivässä noin 100km, oon tosi tyytyväinen tällä nykykunnollani :D Parina päivänä hiihdettiin vaan pari-kolme kilsaa muksun kanssa.

      Oli kyllä ihana reippailuloma. Harmi ettei tavattu vaikka oltiin varmaan aika samaan aikaan...

      Poista
    3. Neljä päivää ja sata kilsaa on tosi paljon. Me oltiin koko viikko eli la-la. Oleellisempaa toki on ehtikö pysähtyä munkille ja porkkanakakulle. Mä söin latukahviloissa viis munkkia, pari pullaa, pari palaa porkkanakakkua, palan juustokakkua ja yhden letun hillolla ja kermavaahdolla. Ja pitsan. Vaikka pertsailin reilut 190km ei vyötärö kaventunut :)

      Tähän oikeastaa liittyykin ainoa valitukseni Ylläksen (Lapin?) latukahviloista. Vegetaarille sopivaa suolaista ei ole missään tarjolla. On savuporoleipää, poropiirakkaa, graavikalaleipää yms. Kerran taisin pongata karjalanpiirakan munavoilla, mutta silloin teki mieli munkkia. Kaikki tarjolla olleet keitot oli lihaisia. Oispa joku hipsterilatukahvila, josta saisi vegaanisia leipiä hummuksella ja grillatulla munakoisolla, mantelimaitokaakaota ja maapähkinä-bataattikeittoa.


      Oltiin samaan aikaan blogista päätellen ja taisin nähdä teidän perheen vilaukselta Kolarin asemalla juuri ennen junaan nousua. Sulla taisi olla sama pipo kuin kaksi vuotta sitten, kun tavattiin Velhonkodalla.

      Poista
    4. Me oltiin kans la-la, ja oltiin varmasti samas junassa! Sama pipo joo :)
      Mun siskot on vegejä ja mietittiin ihan samaa; se on lettua tai pullaa, mutta suolaista tarjottavaa ei oikein ole lihattomana tai kalattomana.

      Mut ei tulis kyllä hiihtämisestä mitään jos ei olisi latukahviloita. Reissun kohokohtia, se eteenpäin ajava voima. Hehe.

      Poista

Mitä tuumaat?