Kaupallinen yhteistyö: VR Lapin-kuume nousee kun talvi lähenee. Laskeskelen juuri partasuun kanssa aikatauluja ja budjetteja, että ehdi...

Matkalla Lappiin: juna, auto, lentokone vai autojuna?

22.10.18 Satu Kommentteja: 17

Kaupallinen yhteistyö: VR

Lapin-kuume nousee kun talvi lähenee. Laskeskelen juuri partasuun kanssa aikatauluja ja budjetteja, että ehditäänkö ja raaskitaanko tulevana talvena perinteiselle Ylläksen-reissulle. Tekisi nimittäin ihan kamalasti mieli hiihtämään perheen kanssa. Esikoinen haluaisi kokeilla taas laskettelua, minua kiinnostaisi pitkät rauhalliset murtsikkalenkit latukahviloineen ja tunnelmallinen issikkaretki suomalaisessa talvimetsässä paksun lumen keskellä. Vaikka tropiikissa on mukavaa, Lapin-reissuilta palaan rentoutuneempana ja liikkuneempana. Hyvinvointia ruumille ja sielulle.


Joulun vietämme tänä vuonna Islannissa, joten jos Lappiin mennään, se olisi joululoman jälkeen mutta ennen Suomen hiihtolomasesonkia. Silloin talvimatkustaminen Lappiin on halvinta; etenkin mökkien vuokrat ovat alhaisimmillaan lomasesonkien välillä. Toivotaan, että reissu järjestyy. Jos ei järjesty, niin ensi vuonna sitten viimeistään.

VR kysyi, kiinnostaisiko minua pohtia Lappiin matkustamisen eri muotoja ja vertailla niitä keskenään. Julkaisin samasta aiheesta jutun reilu vuosi sitten. Tämä on nyt sille tekstille jatkopäivitys. Varoitan jo etukäteen että tämä juttu on penteleen pitkä, mutta asiaa on niin paljon, että kill your darlings ei tällä kertaa tullut kyseeseen. Pidä siis tässä kohtaa pieni venyttelytauko ja hae vaikka kuppi kahvia. Sitten lentokoneen, auton ja junan kyytiin. Wo-haa!

Olemme siis viettäneet perheen kanssa Ylläksellä joululomia kolmesti. Joka kerta olemme hoitaneet logistiikan eri tavalla.


 

Ylläkselle lentäen: nopeaa mutta kallista


Viime vuonna otimme Lappiin lennot ja ihan aikataulullisista syistä. Saavuimme Islannista Suomeen vasta aatonaattona iltapäivällä, ja jotta ehdimme jouluaattoaamuksi perheen luo Ylläkselle, oli lentäminen ainoa vaihtoehto. Tiesin tämän onneksi jo kesällä. Tosin vaikka ostin liput puolta vuotta etukäteen, eivät ne mitenkään halvat olleet: neljälle meno-paluuliput Helsingistä Kittilään ja takaisin: noin 1 100 euroa. (Islannista Suomeen ja takaisin pääsi edullisemmalla hinnalla.)

Väysynyt pieni matkaaja. 

Edut näkyivät kellossa: reilu tunti koneessa, lasi mustikkamehua ja oli jo melkein monot jalassa ladulla. Kittilästä lentokenttäbussi vei mökkialueelle alle tunnissa. Kätevää!

Lentäminen on vaihtoehdoista nopein, jos ei joudu sumplimaan jatkolentoja. Meidän lentomme Islannista Suomeen laskeutui yhden aikaan iltapäivällä. Koska lensimme Icelandairilla, en saanut kirjoitettuja Lapin- ja Islannin-lentoja samalle lipulle. Sen takia otin tarpeeksi pitkän vaihtoajan, jotta aivan varmasti ehtisimme hakea matkatavarat, tsekata itsemme sisään ja nousta jatkolennolle, vaikka Islannin-lentomme olisi jostain syystä hieman myöhässä. No tällä kertaa se ei ollut myöhässä, mutta lentomme Kittilään lähti vasta puoli yhdeksän illalla. Maleksimme siis lentokentällä melkein kahdeksan tuntia. Ajansäästöä junailuun tuli "hurjat" neljä tuntia.


Lentäminen on usein kallein vaihtoehto myös ympäristön kannalta. Vertailin eri matkustusmuotojen päästöjä (lähde: VTT), eikä se nyt tullut suurena yllätyksenä, että lentokone (suihkukone) on kaikista suurin päästöiltään. Se mikä yllätti, oli junan CO2-päästöjen pienuus. Junamatkan päästöt ovat lentokoneen hiilidioksidipäästöistä vain murto-osan. Tuo alla oleva kuva tiivistää olennaisen. Kuvan kulkuneuvojen polttoaineenkulutus perustuu siis VTT:n tietokantaan. Polttomoottoriautossa on VTT:n mukaan käytetty pohjana Suomen ajoneuvokannan keskimääräistä ikää. Laiva on autolautta ja lentokoneiden täyttöasteeksi on oletettu 60 prosenttia.




Junan pienet päästöt johtuvat siitä, että sähkövedolla ajaessa ei CO2-päästöä synny, koska VR käyttää energiana vesivoimaa. Sähkövedolla ajetaan aina, kun se on mahdollista. Kolariin mennessä juna kulkee sähkövedolla eli päästöttömästi Helsingistä Ouluun asti, mutta Oulusta Kolariin (noin 300 km) joudutaan ajamaan diesel-veturin avulla, jolloin päästöä syntyy arviolta noin 9 kg per matkustaja.

Hauska pikkudetaljii ja itselleni täysin uutta tietoa on energian kierrätys junan liikkuessa. Uusissa sähkövetureissa ja -moottorijunissa jarrutuksen liike-energia voidaan hyödyntää syöttämällä jarrutuksessa tuotettu sähköenergia takaisin verkkoon. Eli junassa matkustamon puolella voi ladata läppäriä tällaisella kierrätetyllä energialla.

Lue täältä: Vastuullisia reissuja – voisinko vähentää lentämistä?


Ylläkselle omalla autolla: halpa ja joustava


Autolla ajaminen on selkeästi edullisin vaihtoehto, jos autossa kulkee vähintään pari ihmistä. Bensat Helsingistä Ylläkselle ja takaisin maksoivat meiltä viimeksi noin 250 euroa. Matkanteko on huomattavasti kivempaa, jos yöpyy yhden yön vaikkapa Oulussa. Autolla reissatessa yövyimme Oulun Sokos-hotellissa. 2 hh maksaa siellä alkaen noin 110 €. Lomasesongilla hinta saattaa olla huomattavasti kalliimpi.

Joustavat aikataulut, podcastit, äänikirjat, vaihtuvat maisemat ja randomit huoltoasemakahvipaussit tekevät autoilusta kivan tavan matkustaa. Kun ollaan samassa tilassa koko porukka ja kaikki matkustajat osallistuvat kuskin viihyttämiseen, tulee juteltua matkan aikana paljon kaikkia hauskoja juttuja. Huonolla ilmalla, autopahoinvoivien lasten kanssa ja suurella matkatavaramäärällä autoilu on se tylsin vaihtoehto. 

Meidän reissuporukalla on jouduttu joka kerta tekemään niin, että äitini on ajanut perille omalla autolla, jotta olemme saaneet auton käyttöön Ylläksellä olon ajaksi. Auton vuokraaminen esimerkiksi suoraan Kittilän lentoasemalta tai Kolarin juna-asemalta on tietysti mahdollista, mutta etenkin sesonkiaikaan melko kallista. Auto on kohteessa aika välttämätön, ellei mökki sijaitse aivan ruokakaupan kupeessa tai julkisen bussiliikenteen pysäkin vieressä ja harvoinhan se sijaitsee.



Ylläkselle yöjunalla: parasta jos koko hytti tykkää


Yöjuna Lappiin! Ai että. Tämä on aivan ihana tapa matkustaa, mutta vain jos koko yöhytti on samaa mieltä. Teimme junamatkan Ylläkselle ja takaisin pari vuotta sitten, kun kuopus oli vasta muutaman kuukauden ikäinen. Sillä reissulla ei hirveästi nukkunut kukaan. Kuopus heräili usein junan ääniin ja tutin puuttumiseen ja piti koko hytin hereillä. Nythän tilanne saattaa olla ihan toinen. Minulle itselleni junayö on elämys ja osa lomalla oloa. On nautinnollista uppoutua vaikka lukemaan kirjaa ilman kiirettä junan puksuttaessa halki suomalaisten pelto- ja metsämaisemien.


Junassa osuu niin moni asia kohdalleen: on aikaa valvoa myöhäiseen iltaan ja nukkua sopivan pitkään ja saada silti riittävät yöunet, koska Kolarin yöjuna ei saavu Kolariin kamalan aikaisin. Hytissä voi syödä matkaeväitä ja katsella ikkunasta öisiä peltomaisemia. Ei ole minnekään kiire. Ei tarvitse jonottaa turvatarkastuksissa. Bussi Kolarista Ylläkselle lähti heti suoraan juna-asemalta ja kesti reilun puoli tuntia. 

Kolmen sängyn perhehytti maksoi molempiin suuntiin pari vuotta sitten 600 euroa. Se oli melko edullinen hinta joululomasesongin aikaan omasta hytistä, jossa olimme perheen kesken. Hyvä hinta selittyy sillä, että olin ostanut liput neljä kuukautta ennen matkaamme. Jos junalippujen oston jättää lomakaudella viime tinkaan, saattaa olla, että omia hyttejä ei enää ole, tai jos on, hinnat ovat korkeat. 

Ja hei huomio yksinmatkaajat! Kannattaa muistaa yksi juttu: jos matkustaa yksin ja ottaa vain istumapaikkalipun, saattaa junassa saada ostettua itselleen edullisen makuupaikkalipun, jos sänkypaikkoja on jäänyt tyhjiksi. Kannattaa kysäistä konduktööriltä!

Junamatkailun miinus lentämiseen verrattuna on se, että junassa köröttely vie aikaa. Itse matkanteko vie lomapäivistä kaksi. Mutta jos ei ole kiire, niin pari päivää ei tunnu missään.

Lue myös: Vinkit Kolarin yöjunaan (käytännön havaintoja matkasta; sopii etenkin heille jotka ovat kokeilemassa yöjunamatkailua ensimmäistä kertaa)

 

Junalla oman auton kanssa


Miksi, oi miksi, en ole tajunnut tätä vaihtoehtoa aikaisemmin!? Vasta tätä blogijuttua tehdessä syvennyin tarkemmin VR:n autojunavaihtoehtoihin ja nehän sopisivat meidän porukalle ihan loistavasti. Kenellekään ei napsahtaisi ajajan arpaa, mutta silti saisimme oman auton käyttöön matkan ajaksi. Eikä tarvitsisi raahata matkatavaroita pitkin junankäytäviä ja hyttejä, vaan ne kulkisivat purkamatta autossa perille asti. Lastaisimme auton yöjunaan Pasilassa, nukkuisimme yön junan makuuvaunussa ja aamupäivällä Kolarissa ajaisimme omalla autolla ruokakauppaan ja suoraan mökille. 


Autojunailua penkoessani kirjoitin ylös muutaman faktan, jotka kannattaa ottaa autojunamatkaa suunnitellessa huomioon. Lista saattaa hyvinkin olla vajaa, eli kokeneemmat, täydentäkää ihmeessä!

- Autojunapaikat myydään nopeasti, joten liput kannattaa ostaa mahdollisimman varhain. Yhdessä vaunussa on kymmenisen autopaikkaa ja junassa on mukana 1-5 autovaunua. Sesonkiaikana yhdelle junavuorolle mahtuu siis 50 autoa, ja ne paikat myydään nopeasti. 
- Lomasesonkiaikojen myynnin aloituksesta ilmoitetaan VR:n nettisivuilla ja Veturi-asiakasohjelmaan rekisteröityneille sähköpostitse. Tänä vuonna joululomien yö- ja autojunat tulivat myyntiin elokuun kolmannella viikolla, ja suurin osa paikoista myytiin kuulemma heti. Ensi vuoden hiihtolomien ja pääsiäisen yö- ja autojunat tulivat myyntiin syyskuun lopussa ja nekin on melkein kaikki jo myyty.


- Perussääntö on, että autojunapaketin hinnan saa vain silloin, kun henkilömatkustajat ja auto kulkevat samalla junalla. Mutta joskus tehdään poikkeuksia! Eli auton voi lähettää muutamaa päivää ennen päämäärään, jos halutussa junassa kaikki autopaikat on jo myyty, mutta istuma- ja makuupaikkoja on vapaana. Näitä diilejä kannattaa kysyä suoraan VR:n asiakaspalvelusta, sillä nettikaupassa ne eivät ole myynnissä.
- Autojunaa varatessa pitää olla tieto oman auton korkeudesta, leveydestä ja pituudesta: näiden mittojen mukaan autolle varataan paikka. Jos ilmoitat mitat väärin, voi olla että auto ei mahdukaan mukaan.
- Autojunaan autot lastataan Helsingissä Pasilan asemalla (eli ei päärautatieasemalla) ja Etelä-Suomessa myös Turussa ja Tampereella. Jos ei itse uskalla ajaa autoa junan vaunuun, VR:n tyypit avustavat.
- Tämän hetkinen tarjous yöjuniin: Säästölipulla makuupaikan voi saada edullisillaan 29 eurolla ja autopaketin 99 eurolla. Tarjous on voimassa tietyillä vuoroilla 12. joulukuuta asti. Eli jos pystyt matkustamaan joululomasesongin ulkopuolella, tässä on tilaisuutesi.

Tälle sivustolle on koottu tiedot VR:n autojunista ja siellä voi tiirailla tarkemmin myös hintatietoja.


Huh, tulipas tästä tosiaan pitkä juttu. Eli loppuun vielä executive summary:

Jos ei ole kamala kiire, juna on omasta mielestäni mukavin matkustusvaihtoehto, koska siellä voi ruokailla, nukkua, liikkua, tehdä töitä ja rentoutua paremmin kuin muissa kulkuneuvoissa. Ja koska tällä ilmastoasialla todellakin on väliä, niin jos se vain mitenkään on mahdollista, kannattaa hiilijalanjäljen takia ehdottomasti hypätä junan kyytiin.

17 kommenttia:

  1. Yöjuna! Ihan paras! Matkustin syyskuussa Helsingistä Kilpisjärvelle ja hemmottelin itseäni makuuvaunulla, jossa oli oma kylppäri (opiskelijalle 5 e lisää, todellakin kannatti). Makuuvaunun yläkerta,ikkunasta tähtitaivas, ei ketään yläpedissä = paratiisi. Tosin Kolariin ei mene kuin niitä vanhoja oransseja vaunuja, joissa on toki oma viehätyksensä. Enkä perhe-elämästä osaa sanoa mitään, mutta sen tiedän, että tuossa hytissä olisin matkannut perään toisenkin yön. -S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Kolariinkiin menee uusia vaunuja. Niitä, missä on suihku hytissä :)

      Poista
    2. Huippua! Meillä oli sellainen vanha vaunu silloin kun reissasimme, ekassa kerroksessa yövyttiin ja kylppäri oli käytävällä, mutta ah niin tunnelmallista. Ja ensi kerralla menisi varmasti vieläkin paremmin, kun kuopus on jo vähän isompi ja sikeäunisempi.

      Poista
    3. Ai menee Kolariinkin! No sepä hauskaa. :) Odotankin jo seuraavaa reissua, milloin se ikinä onkaan.

      Oli myös jotain yhdistettäviä hyttejä, joissa on väliovet. En tiedä miten ne toimivat, mutta ehkä sellaisessa toinen puoli saisi nukuttua vaikka joku olisi levoton? -S

      Poista
    4. Yläkerran hyteissä matkustaessa kannattaa huomioida, että junan kallistukset tuntuvat siellä paljon enemmän kuin alhaalla. Jos on nimittäin taipuvainen matkapahoinvointiin, niin se kaikkein ylin sänky ei ole paras vaihtoehto.

      Yhdistettäviä hyttejä löytyy kaksikerroksisten vaunujen alakerrasta. Ne ovat siis aivan normaaleja 2h hyttejä, joiden välissä on ovi. Konduktööri avaa pyydettäessä oven. Ovea ei saa suljettua niin että se ei lukittuisi, eli sitä tulee sitten koko matka pitää tuettuna auki. Tämä lisää kyllä tilan tuntua hyteissä ja 4 hengen perhe saa matkustettua mukavammin yhdessä.


      Poista
    5. Jep, me jouduttiin siirtämään esikoinen yläsängystä alimpaan juurikin tämän matkapahoinvointiasian takia. Siellä heilumisliike tuntuu paljon selvemmin kuin siellä alapedillä.

      Poista
  2. Me varasimme huhtikuun ekalle viikolle autojunapaketin kohti Kolaria. Ja tälläkin kertaa otettiin kahden hengen suihkullinen ja omalla vessalla oleva hytti kahdelle aikuiselle ja yhdelle kuusivuotiaalle. Mies lupasi jälleen nukkua lapsen kanssa samassa sängyssä.

    Sesonkiaikana, jos vaan mahdollista, niin kannattaa ostaa liput johonkin muuhun kuin meno perjantai-illan ja paluu lauantai-illan junaan. Siinä saattaa säästää useamman euron.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yeps, toi on muuten niin totta! Jos voi edes hieman valita suosituimpien matkustuspäivien ympäriltä, hintaa säästyy heti ainakin jonkun verran.

      Poista
  3. Meidän ratkaisu oli päiväjuna Rovaniemelle ja siitä eteenpäin Saariselälle vuokra-autolla.

    Päiväjuna menee paljon yöjunaa nopeammin ja automatka sen päälle on säödyllinen. Ja meidän omaan auotoon (Fiestaan) on turha yrittää tunkea suksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ja tuossakin säästää jo paljon ajokilometrejä; ei tarvitse ajaa kahtena päivänä tai silmät ristissä. Ja tosiaan; sukset vievät ylllättävän paljon tilaa. Mä unohdinkin tohon juttuun laittaa, että me otetaan aina vuokrasukset Ylläkseltä; ihan siksikin että niiden tuonti lentäen Islannista on aika kallista ja hirveä säätö niiden matkatavaroiden kanssa jo valmiiksi.

      Poista
  4. Vertailu eri matkustustapojen päästöistä on kiinnostava. Tässä on vielä muutama seikka, jotka vaikuttavat vertailun tulkintaan.
    - Lentokoneen täyttöasteeksi on oletettu 60 prosenttia. Useimmiten taidetaan olla lähellä sataa prosenttia. Päästöt per matkustaja ovat silloin selvästi pienemmät (jos ilmoitettuun lukuun sisältyy pelkän lentokoneen osuus jyvitettynä matkustajille).
    - Tukholman-risteily tuottaa aivan tavattoman suuret päästöt!
    - Kun lentokone tuottaa eniten päästöjä nousuvaiheessa, pitkien lentojen päästöt ovat pienemmät per taitettu matka. Pitkällä laivamatkalla taas päästöt eivät suhteessa vähene. Olisikin kiinnostava tietää, minkäpituisella matkalla lennon ja laivan päästöt ovat samat.
    - Jos henkilöautossa on monta matkustajaa, päästäneen suunnilleen bussin lukemiin per henkilö.
    - Junan päästöt on laskettu vesisähkön mukaan. Kuitenkin kaikki sähkölaadut ovat verkossa sekaisin, eikä vesisähköä riitä kaikkeen käyttöön. Olisi realistisempaa laskea keskimääräisen sähkön mukaan.

    Kaikkea matkustamista on paras vähentää, kun halutaan leikata päästöjä. Samoin tietysti muuta ei-välttämätöntä kulutusta.
    Julkinen liikenne on kaiken kaikkiaan vähäpäästöisempää kuin yksityinen. Sen tarjonta pysyy hyvänä vain jos sillä on riittävästi käyttäjiä.

    Mirja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! No ainakin noiden ihan sesonkipäivien aikaan koneet ovat täynnä; tavallisempina matkustuspäivinä on väljempää.

      Toi kysymys suihkulentsarin ja risteilyaluksen päästöjen tasaantumisesta matkan pituuden kasvaessa on kiinnostava! Suomesta tosin ei kai isot massat mene laivalla kuin Tukholmaan tai Viroon - joihin molempiin myös lennetään useita lentoja päivässä.

      Poista
    2. Mirjan ylläesitettyyn vesisähköpointtiin tarkennus:

      Verkossa on kaikki sähkölaadut sekaisin, eli töpselistä tulee käytännössä lähintä sähköä.

      Kuitenkin (käsittääkseni) jos sähkösopimuksessa asiakas (tässä tapauksessa VR) määrittää ostavansa vesisähköä, käytetään raha pääosin siihen että verkkoon ostetaan sähköä sähkönmyyjän vesivoimaloista. Rahalla siis ostetaan vesisähköä ja aiheutetaan vesisähkön mukaiset päästöt, vaikka käytetty sähkö onkin sekasäästöä.

      Lisäksi on toki huomattava, että vesisähkön kasvihuonekaasupäästöt (CO2 ekvivalentteina) eivät todellakaan ole nolla. Patoaltaat ja tekojärvet tuottavat metaania joka on CO2ta voimakkaampi kasvihuonekaasu, ja tietysti rakentamisvaihe (erityisesti sementin valmistus) tuottaa huomattavat hiilidioksidipäästöt. On vesisähkö vähäpäästöisimmästä päästä, mutta ei todellakaan päästötöntä (kuten ei mikään muukaan sähköntuotantomuoto).

      Muihin Mirjan kommentteihin lisäyklsiä:

      Lentokoneen päästöt per matkustaja (vertailussa käytetyllä konetyypillä ja matkalla) ovat sadan prosentin tätyyöasteella 124 kg CO2.

      Laivan suuret päästöt pienestä nopeudesta huolimatta johtuvat siitä, että laiva puskee eteenpäin jopa 3 000 kertaa tihemmässä väliaineessa kuin lentokone (vesi 1000kg/m3, ilma 10 km korkeudessa ~300g/m3).

      Poista
  5. Me olemme myös ahkeria Ylläksen kävijöitä, tosin matkamme alkaa aina Turusta. Yleensä olemme menneet omalla autolla ja yöpyneet Oulun korkeudella yhden yön. Kerran olemme myös pakanneet auton junaan (Turusta meni silloin ainakin vielä harmillisesti vain niitä vanhoja vaunuja). Automme ei mahtunut suksiboksin kera korkeutensa vuoksi junaan, joten boksi piti irrottaa matkan ajaksi, josta tuli vähän ylimääräistä säätöä, mikä oli toki tiedossa etukäteen.
    Matkustustavan hinnoissa olemme itse huomioineet myös ruokailut matkalla. Aika kalliiksi tulee autoillessa viisihenkisen perheen ruuat ja kahvipysähdykset, vaikka autoon otamme aina myös omia eväitä. Samoin hotellihuoneita tarvitsemme jo kaksi tai yhden todella ison. Lentäen on nopeasti perillä, ja mökissä voi laittaa itse ruuat.
    Toivottavasti pääsette tulevana talvena Ylläkselle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo matkanteon ruokailukulut ovat muuten yllättävän iso menoerä suhteutettuna matkan hintaan. Ne onkin hyvä ottaa huomioon kun tekee hintavertailua. Toivottavasti tosiaan Ylläs onnistuisi tänä talvena, olisi ihanaa!

      Poista
    2. Turusta ei enää valitettavasti menee suoraa auto- tai yöjunaa Kolariin. Vaihtoehtona on ajaa Tampereelle ja lastata siellä auto ja ihmiset Kolarin junaan tai sitten matkustaa autojunalla Rovaniemelle ja ajaa sieltä Ylläkselle. Etelään palatessa autojuna on Tampereella järjettömän aikaisin (5:35). Tämän vuoksi ei olla tuota paluuta koskaan käytetty, vaan junaa käytettäessä ollaan ajettu Rovaniemelle ja sieltä autojunalla Turkuun.

      Poista
  6. Käyn oman mökin hankkimisen seurauksena Ylläksen Äkäslompolossa n.10 kertaa vuodessa. On vähän lähtenyt lapasesta. Nykyään en käytä enää lainkaan autoa, kun VR myy makuupaikkoja kaikkiin yöjuniin 49€ suunta. Pitää vasn ostaa heti kun tulevat myyntiin, niissä on pienet kiintiöt sesonkina. Alle 16v. ilmaiseksi samassa sängyssä.

    Käytän myös norwegianin lentoja kittilään,varailin loppukesästä ensi talvelle niitä 26€ suunta! Sukset maksavatkin 35€ mutta mulla ne ovat mökillä. Kannattaa tunkea useat sukset samaan isoon pussiin, sama hinta. Norskin paluulennot vaan lähtevät jo aamupäivällä, siinä menee yksi pöivä hukkaan, eli otan aina paluun yöjunalla.

    Kannattaa myös katsoa halpoja lentoja Rovaniemelle ja vuokrata sieltä auto. Se on n.30€ vrk eli ei paha. Kittilän lentoasemaltakin toki autoja saa, mutta sieltähän pääsee perulke kätevästi bussilla (kannattaa ostaa meno-paluu). jos perillä tarvitsee autoa, niitä toki Kittilän lentokentältä saa.

    Myös Finnair lensi Kittilään n.satasella meno-paluu monilla vaihtoehdoilla viime keväänä, mutta nyt näytti hinnat nousseen. Norwegian lentää mareaskuusta masliskuyhun, muuna aikana Finnairin lentojen hinnat pomppaavat, mutta se lienee sattumaa...

    Kaikkiaan olen onnistunut matkustamaan Ylläkselle Helsingistä vaivattomasti (jos netissä hintavertailua lasketa) ja edullisesti. Nyt istun ravintolavaunussa 29€ yöjunasss. Kohta perillä...

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?