Kävimme puolison kanssa Helsingissä reilu viikko sitten juhlistamassa yhteisen ystävämme häitä. Häiden jälkeen meillä oli yksi kokonai...

Suomalainen ja islantilainen rahkavälipala kilpailivat

31.5.16 Satu Kommentteja: 21


Kävimme puolison kanssa Helsingissä reilu viikko sitten juhlistamassa yhteisen ystävämme häitä. Häiden jälkeen meillä oli yksi kokonainen laiska, yhteinen sunnuntaipäivä, koska lensimme kotiin vasta varhain maanantaiaamuna. Ei ohjelmaa, ei sovittuja tapaamisia. Ainoastaan suurenmoista päämäärätöntä maleksimista aikuisseurassa. Kuinka sattuikaan, että juuri sille sunnuntaille sattui aurinkoinen sää. Se fakta ettei tarvinnut ollenkaan laittaa sukkia, sai ilman tuntumaan ihan keskikesän helteeltä. Päätimme mennä lähipuistoon ottamaan aurinkoa.

                                                                                           Yhteistyössä Valio ja Suomen Blogimedia.

Otimme hotellin ovelta pari askelta hakemaan Stockalta eväät. Eväskassi kainalossa menimme röhnöttämään Ruttopuistoon. Pari take away -tuplacappuccinoa, palat suklaakakkua ja muutama Lumo-rahkavälipala.

Valio kysyi joku aika sitten, haluaisinko testata heidän uutta rahkavälipalaa, Suomessa valmistettua Lumoa. Todellakin halusin, sillä käytän aika paljon maitotuotteita arjessa. Päätimme tehdä sen maistelun nyt, kun Suomessa olimme.

Taustaksi: perheemme syö täällä Islannissa aika paljon skyriä, sellaista rahkamaista maitotuotetta, jossa on paljon proteiinia ja vähän rasvaa. Skyr (lausutaan skiir) on siis ruoan nimi siinä missä jugurtti, maito, fetajuusto ja rahka, se ei ole täällä Islannissa yhden yrityksen omistama tuotemerkki vaan sitä tekevät täällä tundralla useammat firmat.

Islannin arkiaamuissa sekoitan pirtelön maustamattomasta skyristä ja hapanmaidosta (vastaa suomalaista piimää), banaanista ja suomalaisesta marjajauheesta. Sunnuntaiaamiaisella, kun haluamme syödä jotain herkullista ja aikaa on enemmän, pöydässä on tuoreen leivän lisäksi joko vaniljan- tai mansikanmakuista skyriä ja rasvaista kuohukermaa. Leipomiseen, silloin kun joskus on aikaa väsätä vaikka omenapiirakka, käytän pohjan ja omenoiden välissä maustamatonta skyriä.

Suomessa käytän vastaavissa tilanteissa aina maustamatonta rahkaa. Rahkaa aamupirtelöön, rahkaa omenapiirakkaan. Lopputulos maistuu melko samalle. Välipalana tai jälkkärinä en ole natural-rahkaa sellaisenaan syönyt, koska en oikein tykkää sen happamasta mausta.

Valion Lumo on siitä uusi tuote, että se on  sellaisenaan valmiiksi syötävä rahkaherkku. Lumo-makuja on kolme: tosipehmeä vanilja, marjainen ja kokolailla raikas kuningatar ja erittäin makea mandariini-juustokakku. Lumo on parhaimmillaan mukaan otettavana eväänä, sillä mukana tulee lusikka ja yksi purkki riittää yhdelle syöjälle. Voisin kuvitella ottavani sen noiden islantilaisten maitoherkkujen tavoin evääksi työpaikalle, piknikille, pika-aamiaiseksi tai miksei nopeaksi jälkiruoaksikin. Jälkkärinä minä tosin terästäisin sen kermavaahdolla - tai vähintään vaniljajäätelöllä - ja keksinmuruilla.

Kun marssimme Stockan herkkuun Lumoja ostamaan, oli ensisijaisen tärkeää ostaa kylkeen myös pieni purkki kuohukermaa, koska olihan sunnuntai. Istahdimme nurmikolle ja pistimme makuraadin pystyyn.


Jo parin lusikallisen jälkeen se oli selvää: Lumo maistuu tutulta. Vanilja-Lumo oli tosin jopa islantilaistakin versiota aavistuksen pehmeämpi, vaikka rasvaa siinä ei ole yhtään (no kermassa oli, haha). En ole kovin vahvojen marja- ja hedelmämakuyhdistelmien ystävä, mutta puolisoni on. Hänen mielestään tuo minusta jo aika ällömakealta maistunut mandariini-juustokakku oli ihan täydellistä. Se söi loppuun minunkin mandariini-juustokakkuni. Sain vaihdoksi avaamattoman vaniljapurkin. Win-win.

Islantilasissa ja suomalaisissa rahkavälipaloissa on molemmissa paljon proteiinia (Lumo-purkissa on 15 g, jos jotakuta tämä tieto kiinnostaa...), vähän rasvaa ja täyteläinen maku. Ne täyttävät hyvin eli yksi purkki on jo ihan pätevänkokoinen välipala. Kaksi kivaa tuotetta, melkein pikkuserkuksia, sanoisin.

Molemmissa on myös yksi yhteinen ongelma: keinotekoiset makeutusaineet. En tiedä teistä, mutta minä makeuttaisin välipalani paljon mieluummin teelusikalisella sokeria kuin vaikkapa asesulfaami K:lla. En tiedä, onnistuisiko hunajalla makeuttaminen valmiiksi pakatuissa tuotteissa, mutta sokerointi toimisi ainakin minulle. Ja koska rasva tuo ruokaan makua, lisään näihin luonnostaan varsin vähärasvaisiin skyreihin ja rahkoihin aina kermaa, jos ne on tarkoitus syödä sellaisenaan.


Suomalainen ja islantilainen rahkavälipala siis kilpailivat, kumpi voitti?

Diplomaattinen vastaukseni on, että riippuu sijainnista.  Siis syöjän sijainnista. Islantilaisen ja suomalaisen rahka-/skyrvälipalan koostumus ja makeus ovat kokolailla samoja, samoin raaka-aineet. Hinta on sama, noin euron tietämillä per purkki, vähän ostopaikasta riippuen. Kun olen täällä Islannissa, ostan kaupasta sitä, mitä täällä tehdään eli skyrejä ja muita paikallisia maitotuotteita. Ulkomaalaisia meijerituotteita tänne ei juuri edes tuoda - paitsi ehkä jäätelöä, mutta sitäkin aika vähän. Kun olen Suomessa, valitsisin kahdesta samankaltaisesta tuotteesta mieluummin sen, mitä Suomessa tehdään eli myös läheltä kuljetetaan, siis tuon lumoavan. Lumo siis valmistetaan Valion tehtailla Seinäjoella, Suomessa myytävä islantilaiset skyrit suurimmaksi osaksi Tanskassa tanskalaisen lehmän maidosta.

Laktoosittomia tuotteita suosivia varmaan kiinnostaa tieto, että Lumo on laktoositon. Islannissa laktoosittomia tuotteita on ainakin vielä toistakseksi tosi vähän. Ensimmäiset laktoosittomat maidot ja hapanmaidot bongasin islantilaiskaupan maitohyllyltä vasta pari kesää sitten.

Kuvat: Björgvin Hilmarsson

21 kommenttia:

  1. Muistanko nyt aivan väärin, kun minusta arla hävisi oikeusjutun ja joutui nimenomaan vetämään skyr-tuotteensa hyllyistä pois sillä perusteella, että skyr oli islantilaisen valmistajan mukaan nimenomaan tuotemerkki eikä ruokalaji?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mä muistan sem myös. Siitä uutisoitiin Islannissakin. Skyr on Suomessa rekisteröity tuotemerkiksi mutta ei täällä Islannissa.

      Täällä meillä on esim pieniä luomuvalmistajajia, jotka tuottaa skyrejä (eli tuottajana ei ole millään yksinoikeudella vain tuo MS joka on se isoin). Skyriä on syöty täällä jo joku tuhat vuotta, tuotteen valmistuksessa syntyi sivutuotteena heraa, jossa säilöttiin talven yli esim lihoja. Silloin ei tosin vielä ollut aspartaameja eikä passionhedelmämakuja :D

      Poista
  2. Höh, meinasin jo kiinnostua, mutta tuo makeutusaine vei ruokahalun. En tiedä onko makuaistini jotenkin yliherkkä, mutta makeutusaineilla makeutettujen tuotteiden jälkimaku on ihan kauhea ja jätän sitten mieluummin kokonaan syömättä. Sokerilla makeutetut taas ovat usein liian makeita. Kevyesti sokerilla makeutettuja välipalarahkoja tms kaipailisin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan sama juttu. Asppartaami maistuu läpi ihan kaimesta. Syön mielummin jukurttini maustamattomana sokeritta. Skyriä saa onneksi sokerilla makeutettunakin. Pitää vaan olla tarkka ostoksilla.

      -Anna

      Poista
    2. Jep, samaa mieltä. Mutta ilmeisesti iso yleisö haluaa "sokerittomia mutta makeanmakuisia"... Suurin osa noisa islantilaisistakin protskuvälipaloista on makeutettu keinotekoisilla makeuttajilla.

      Mua vaan niin ihmetyttää tämä makeutusaineiden suosio elintarvikkeissa ylipäätään. Sopivasti rasvaa ja sokeria kun on ihan ookoo! Tai näin ravintoaineamatöörin perstuntumalla.

      Poista
  3. Mä kaipaisin niin täysrasvaista, sokeritonta marjavälipalaa maidosta. Ei makeutusaineita vaan hyvä rasvainen pohja ja jotain marjasosetta mukaan kunnolla. Kyllästyttää nää fitnessruuat, joihin pitää tosiaan ite lisätä kerma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä myös! Mun oma suomalainen maitotuotesuosikki (sattumalta Valion tuottama sekin) on se sinisessä purkissa myytävä bulgarian jugurtti. Se, hunajaa, banaani ja rasvainen voisarvi hillolla on ihan täydellinen lounas :)

      Poista
  4. Mä kaipaisin niin täysrasvaista, sokeritonta marjavälipalaa maidosta. Ei makeutusaineita vaan hyvä rasvainen pohja ja jotain marjasosetta mukaan kunnolla. Kyllästyttää nää fitnessruuat, joihin pitää tosiaan ite lisätä kerma.

    VastaaPoista
  5. Oon samaa mieltä tuossa, että lähiruokaa on syytä suosia. Ja Valiolta on tullut viime aikoina kaikkia hienoja uutuksia. Itse olen ehkä keskittynyt enemmän juustopuolen maisteluun kuin rahkoihin :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, juustot! Yksi mikä mua ottaa täällä Islannissa päähän on hirveän kallis hinta kaikiilla Islannin ulkopuolelta tuoduissa juustoissa. Kunnon mozzarellasta ja vaikka ihan vaan parmesan-juustovalikoimasta täällä voi vain unelmoida...

      Poista
  6. Samaan kuoroon yhdyn tuon makeutusaineen suhteen. Pettymys oli suuri kun maistoin jotain noista lumoista ja makeutusaineen keinotekoinen maku iski läpi. Se siitä lumosta, eivät päässeet meidän ostoslistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla tökki pahasti se mandariini-juustokakku, mutta mustikka on ok ja vanilja suorastaan hyvää. Kannattaa siis maistaa kaikkia :)

      Poista
    2. Ihan sama kokemus, vanilja meni ykköseksi, sitten kuningatar ja juustokakkua en ostaisi.

      Poista
  7. Ihan alkuun pakko kehua, kun harvoin kommentoin. Mahtava blogi sinulla! Tykkään! Ihanasti yhdistät äitiyden ja yrittäjyyden ja kerrot meille muillekin hyviä vinkkejä kuinka se käytännössä tehdään.

    Ja toisekseen pakko vinkata. Ehrmann pehmeä rahkajogurtti on tavallista rahkaa juuri hitusen verran "pyöreämmän" makuista, ilman makeutusaineita, joten uppoaa sellaisenaan. Kade olen kermasta rahkan joukossa. Eihän siitä pienestä lorauksesta paljoa kaloreita tule, mutta tälle hitaasti laihduttavalle mutsille pelkkä ajatuskin on liikaa :D

    Täällä hiljattain perustetussa treeniblogissani juuri kehuin Ehrmannin rahkaa: http://rautaaruokaajarakkautta.blogspot.fi/2016/06/etelan-hetelmat-rahkassa.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, kiitos Outi kiitoksista! Ja kiitos Ehrmann-vinkistä, mä en ole tällaisesta tuotteesta aikaisemmin kuullutkaan.

      Poista
    2. Rahkajogurttia on muillakin valmistajilla kuin Ehrmannilla. Sitä syntyy kotikeittiössäkin: puoliksi rahkaa ja tavallista marja- tms jogurttia. Samalla leikkautuu liika sokerisuus.

      Suomessa myytävistä maustetuista skyreistä mustikka taitaa olla ainoa, joka on ilman tekomakeaa.

      Minäkin siis inhoan tekomakeutuksia, mukaan lukien stevia, vaikka se tiemmä on luonnontuote. Miksei jogurtteja voi tehdä ilman makeutusta ja antaa syöjän lisätä halutessaan joko sokeria tai synteeettistä?

      Mirja

      Poista
  8. Kaupassa saa kyllä olla nykyään tarkkana minkä purkin ottaa, vihaan noiden makeutusaineiden makua! Jälkimaku on aivan karmea, ei vaan kykene syömään. Siksi teenkin yleensä itse rahkani ja lisään sinne sitä kamalaa kermaa ja sokeria. Aika surullista, kun kaikki ruoka-aineet on nykyään demonisoitu... Sokeriakaan ei saisi olla enää missään eikä ainakaan rasvaa. Hohhoijaa, minä teen ruokani kuohukermasta ja voista, silti olen hoikka ja kolesteroli on oikein hyvä. Suosin puhtaita, mahdollisimman vähän käsiteltyjä raaka-aineita. Sainpa muuten joskus töissä kommenttia, kun söin hedelmiä. Ei saisi, niissä on kamalaa sokeria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, noi itsetehdyt sekoitukset on parhaita (itse teen aamusmoothien maustamattomasta skyristä tai rahkasta ja heitän sinne sekaan kaikkea banaanista marjajauheeseen), valmiit sekoitukset taas on hyviä jos pitää kiiressä ottaa ruoka mukaan.

      Poista
  9. Hohhoijakkaa. Valio taas kopioimassa hiukan muunnettuna "Kreikkalainen salaattijuusto" ja nyt tämä "Valio Lumo". Tämä on taas tämä Suomalaisten Hölmölaisosan touhua. Alkuperää ei tuossa Fetajuuston kopiossa otettu huomioon. Skyr/Skir taas on ilmeisesti alun perin islantilainen, mutta esim. Norjassa myös iät ja ajat tehty, Pohjoismaissa ennen yleinen maitotuote.

    Tämä tässä tuotteessa mättää (Lähde: Wikipedia Skyr)
    "Hapatteena käytetään toisenlaista maitohappobakteerikantaa kuin rahkan valmistuksessa, ja siksi skyr on maultaan pehmeämpää kuin rahka."

    Tuosta Valio Lumosta nyt ei maistamatta ota selvää onko tuo maitohappobakteerikanta Suomesta vai Skyrin pohjalta. Pääosin sama menetelmä kuin viilissä ja homejuustossa eli vanhan bakteerikannan pohjalle jatkamalla. Arlahan yritti myydä Suomessa Skyriä ja siitä toi lakisotku. Valion tuntien (jonka tuotteet on mulla nykyään boikotissa) tuo bakteerikanta on sama vanha suomalainen ja maku varmaan samaten. Ehkä tuota vois (suostua) kokeileen purkillisen että tietäis ton kannan. No siis, ei okekaan juuri mitään järkeä tuoda Tanskansta tai Islannista Skyriä. Nimeä ei saa käyttää Suomessa, enkä ole kokeillut, mutta olen melko varma että Maitokolmion Fit Ísland on sillä alkuperäisellä Skyrin maitohappobakteerikannalla, joten ainakaan ei ole mitäön syytä suosia Valiota. Tämä siis jos Skyristä tai sen mausta tykkää. Tuo Maitokolmion tuotehan on käytännössä Skyriä eri nimellä. Muilta en ole vielä nähnyt. Mulla vain olis muistikuva että ainakin Lapin alueen ruokakaupoissa tuo Maitokolmion Fit Ísland "Skyr" on Skyrin nimellä myytävää Tanskalaista kalliimpaa ja huonommin saatavilla. Valion Lumo taas halvempi, mutta en maistamatta usko että maitohappobakteetikanta on Skyristä olevan ja vaikka olisikin Valio on voinut pilata tuotteen maun edelleen jollakin. Skyriä taas voi tehdä vanhan pohjalta itsekin, eikä se ole edes vaikeaa, joskin työlästä ja vaatii paljon kylmätilaa. Alkuperäisen kaltaista Skyriä suosittelisin Lumon sijaan. Ihan sama missä tehty. Itse ostan useimmat maitotuotteet Ruotsista mm. Norrmejerierin tuotteina. Suomen puolella tehdyissä/myydyissä ongelmana on nimenomaan, että jos valmistaja on joku muu kuin Valio, Arla, tai Keskon/S-ryhmän omat merkit ja tuote on edelleen Suomalaista, on tuote yleensä sekä huonosti saatavilla että hinnoiteltu yli. Tuota Maitokolmion tuotetta olen nähnyt hyllyssä niin vähän etten muista oliko hinta hieman ali vai yli Skyrin, mutta muistaakseni kahden eri Skyrin maustetun tuotteen väliin. Maustamattomana en ole Fit Íslandia vielä nähnyt. Eli ellen tee itse ostan halvinta mikä on Skyriä ihan sama millä nimellä myytynä ja missä tehtynä, ja täällä se on tuota Skyrin nimellä myytävää Tanskalaista. Ruotsissakaan en ole nähnyt vielä muutakuin tuota samaa Tanskalaista.

    PS: Osa Suomalaisista laktoosia-intolerantikoista ei saa mitään oireita ulkomaisista jalostetuista maitotuotteista, tuo Skyr mukaanlukien. En tiedä onko syy huonossa käsittelyssä, maitohappobakteerikannoissa vai jossain muualla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumohan ei siis väitä olevansa skyr. Se on rahka. Skyr on skyr, siinä on erilainen hapate. Skyr valmistetaan itse asiassa siten, että se on käytännössä katsoen juusto. Mutta sitä ei myydä "juustonkaltaaisena", koska ei ehkä herätä ihan hyviä mielikuvia syödä lusikoitavaa juustoa.

      Arlan tuotteita mä en tunne, mutta muistan tuon nimisotkun. Suomessa skyr on suojattu nimike, mutta ei esim. Islannissa.

      Maitokolmin Fit Íslandia olen kokeillut joskus, mutta siinäkin purkissa lukee rahka, eikä skyr. Ainakaan enää, en tiedä onko ollu aikaisemmin...

      Suomesta, eikä mistään oikein Islannistakaan (paitsi suoraan pieniltä maitotiloilta) enää saa alkuperäisen kaltaista skyriä, siis sitä jota perinneruokana on valmistettu täällä saarella 800-luvulta asti itse. Skyr on alunperin ollut kovaa, melkein veitsellä leikattavaa, proteiinirikasta energiaruokaa mutta ei järin maukasta tavaraa.

      Toi laktoosijutun oon muuten huomannut kanssa, se on jännä juttu. Mulla on muutamia kavereita jotka syövät Suomessa vain hyla-tuotteita, mutta Islannissa maitotuotteista ei tule vatsa kipeäksi. Syyksi on arveltu - ainakin täällä Islannin päässä kun maitotuottajien kanssa asista juttelin - sitä, että täällä on erilaiset lehmät, niiden tuottama maito on erilaista kuin esim. Suomessa tai Tanskassa.

      Poista
  10. Hohhoijakkaa. Valio taas kopioimassa hiukan muunnettuna "Kreikkalainen salaattijuusto" ja nyt tämä "Valio Lumo". Tämä on taas tämä Suomalaisten Hölmölaisosan touhua. Alkuperää ei tuossa Fetajuuston kopiossa otettu huomioon. Skyr/Skir taas on ilmeisesti alun perin islantilainen, mutta esim. Norjassa myös iät ja ajat tehty, Pohjoismaissa ennen yleinen maitotuote.

    Tämä tässä tuotteessa mättää (Lähde: Wikipedia Skyr)
    "Hapatteena käytetään toisenlaista maitohappobakteerikantaa kuin rahkan valmistuksessa, ja siksi skyr on maultaan pehmeämpää kuin rahka."

    Tuosta Valio Lumosta nyt ei maistamatta ota selvää onko tuo maitohappobakteerikanta Suomesta vai Skyrin pohjalta. Pääosin sama menetelmä kuin viilissä ja homejuustossa eli vanhan bakteerikannan pohjalle jatkamalla. Arlahan yritti myydä Suomessa Skyriä ja siitä toi lakisotku. Valion tuntien (jonka tuotteet on mulla nykyään boikotissa) tuo bakteerikanta on sama vanha suomalainen ja maku varmaan samaten. Ehkä tuota vois (suostua) kokeileen purkillisen että tietäis ton kannan. No siis, ei okekaan juuri mitään järkeä tuoda Tanskansta tai Islannista Skyriä. Nimeä ei saa käyttää Suomessa, enkä ole kokeillut, mutta olen melko varma että Maitokolmion Fit Ísland on sillä alkuperäisellä Skyrin maitohappobakteerikannalla, joten ainakaan ei ole mitäön syytä suosia Valiota. Tämä siis jos Skyristä tai sen mausta tykkää. Tuo Maitokolmion tuotehan on käytännössä Skyriä eri nimellä. Muilta en ole vielä nähnyt. Mulla vain olis muistikuva että ainakin Lapin alueen ruokakaupoissa tuo Maitokolmion Fit Ísland "Skyr" on Skyrin nimellä myytävää Tanskalaista kalliimpaa ja huonommin saatavilla. Valion Lumo taas halvempi, mutta en maistamatta usko että maitohappobakteetikanta on Skyristä olevan ja vaikka olisikin Valio on voinut pilata tuotteen maun edelleen jollakin. Skyriä taas voi tehdä vanhan pohjalta itsekin, eikä se ole edes vaikeaa, joskin työlästä ja vaatii paljon kylmätilaa. Alkuperäisen kaltaista Skyriä suosittelisin Lumon sijaan. Ihan sama missä tehty. Itse ostan useimmat maitotuotteet Ruotsista mm. Norrmejerierin tuotteina. Suomen puolella tehdyissä/myydyissä ongelmana on nimenomaan, että jos valmistaja on joku muu kuin Valio, Arla, tai Keskon/S-ryhmän omat merkit ja tuote on edelleen Suomalaista, on tuote yleensä sekä huonosti saatavilla että hinnoiteltu yli. Tuota Maitokolmion tuotetta olen nähnyt hyllyssä niin vähän etten muista oliko hinta hieman ali vai yli Skyrin, mutta muistaakseni kahden eri Skyrin maustetun tuotteen väliin. Maustamattomana en ole Fit Íslandia vielä nähnyt. Eli ellen tee itse ostan halvinta mikä on Skyriä ihan sama millä nimellä myytynä ja missä tehtynä, ja täällä se on tuota Skyrin nimellä myytävää Tanskalaista. Ruotsissakaan en ole nähnyt vielä muutakuin tuota samaa Tanskalaista.

    PS: Osa Suomalaisista laktoosia-intolerantikoista ei saa mitään oireita ulkomaisista jalostetuista maitotuotteista, tuo Skyr mukaanlukien. En tiedä onko syy huonossa käsittelyssä, maitohappobakteerikannoissa vai jossain muualla.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?