Reilut viisi kuukautta raskausvatsani pysyi melko pienenä. Se pullahti esiin pari kuukautta sitten eikä kasvukäyrä ole ainakaan hidastumaan...

Operaatio tahdon vyötäröni takaisin

27.8.15 Satu Kommentteja: 25

Reilut viisi kuukautta raskausvatsani pysyi melko pienenä. Se pullahti esiin pari kuukautta sitten eikä kasvukäyrä ole ainakaan hidastumaan päin. Mahani raskausviikolla 37 on jo melko mehevän kokoinen. Ei se nyt ihan astianpesukone ole, mutta ihan pätevä säkki kuitenkin.
Syyskuu 2014. // Elokuu 2015.
Onnistuin treenaamaan itseni omalla mittapuullani superhyvään kondikseen viime vuonna. Sain lisää voimaa, kestävyyttä ja jäntevyyttä. Piristyin ja jaksoin tehdä kaikkea enemmän kuin aikaisemmin. Sain jumaleissön vatsalihakset ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Ryhti suoristui, minua kovasti vaivanneet hartiakivut vähenivät ja olo oli jatkuvasti pirteä ja energinen.

Nyt ei ole.

Haluan takaisin tuohon vuoden takaiseen olotilaan ja vartaloon niin pian kuin mahdollista. Haluan nukkua mahallaan, vetää jalkaan tutut housut ja istua pöydän ääressä enkä metrin päässä. Tiedostan kyllä, että treenausta ei voi heti synnytyksen jälkeen aloittaa uudestaan. Ensin on ihan vaan levättävä ja tehtävä pieniä kävelylenkkejä matkaa vähitellen pidentäen. Sitten uintia, venyttelyä ja superkevyitä treenejä. Jos synnytys sujuu niin hyvin kuin se nyt voi sujua eikä pahempia komplikaatioita tule, saatan päästä takaisin urheiluharrastukseni pariin lokakuun loppupuolella. Kaikki tämä riippuu ihan siitä, miten keskivartalo palautuu, sisäelimet lumpsahtavat takaisin oikeille paikoilleen ja suorien vatsalihasten välinen erkauma kuroutuu kiinni.

Totuushan on, että raskauden aikana ja synnytyksessä äiti menee aina vähän rikki - joskus ihan vähän, mutta välillä vähän enemmän. Jos käteen osuu huono kortti, keho ei välttämättä palaudu tästä mankelista ikinä, jos vain jää odottelemaan, että "luontoäiti hoitaa". Palautusprosessia voi joutua vähän avittamaan. Ja nyt aion kokeilla yhtä pientä apuvälinettä: 15 metriä pitkää korsettia.

Muistan viime vuonna - siis silloin kun koko nykyistä raskautta ei oltu vielä edes suunniteltu - mielenkiinnolla kukeneeni Lähiömutsin Hannen ja Kempparin Nooran testaamista synnytyksen jälkeisistä Belly Bind -tukiliinoista, jotka on suunniteltu jeesaamaan raskauden ja synnyttämisen rasittaman äidin keskivartalon toipumista. Ajattelin Hannen ja Nooran juttuja lukiessani, että miksi en ollut älynnyt itse käyttää jotain vastaavaa esikoisen syntymän jälkeen. Ei se vatsa nimittäin tosiaankaan palautunut entisiin mittoihinsa ihan vain itsekseen...

Kun pissatestiin alkuvuodesta tipahti kaksi viivaa ja raskaus alkoi konkretisoitua, muistin heti liinan. Nyt aikoisin testata sen! Niinpä otin yhteyttä Baby Joyn Tara Langeen, joka tuo maahan keskivartaloa tukevia Belly Bind -liinoja ja opastaa niiden käytössä. Hoitopöydän laatikossamme odottaa nyt viisitoistametriä mustaa puuvillaliinaa, jonka aion sitoa rintakehän alta lantion alapuolelle heti kun mahdollista, aikaisintaan viiden päivän kuluttua synnytyksestä.
Paitsi että liina tukee ryhtiä ja auttaa keskivartaloa palautumaan raskauden ja synnyttämisen aiheuttamasta rasituksesta, on minulla tässä myös ihan selvä ulkonäkökeskeinen missio. En halua etureppua. Haluan viimesyksyisen vyötäröni takaisin, ja mielummin aika nopeasti.

Kun sidonta tulee ajankohtaiseksi, raportoin käyttökokemuksista - ja aikanaan tuloksistakin. Odotukset ovat korkealla; toivotaan, että tämä toimii!

PS. Belly Bindistä voi lukea lisää täällä.

Belly Bind -tukiliina saatu maksutta testaukseen.

25 kommenttia:

  1. Olen itse testaillut raskausaikana ja mua solmut painaa, mutta youtubea selailtuani löysin taiwanilaisen tavan sitoa liina, joka on solmuton ja huomaamattomampi. Vinkkinä siis, että sidontatapoja on muitakin. :) Kietaisin mummunkin liinaan testaillessani, ja kommentti oli: Ihana! Saumurilla tuon liinan muuten huristelee lakanasta noin vartissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääkin katsoa. Mä testaan eka tät Taran suosittelemaa kun olen siihen nyt turustunut ja tsiigailen mitä muita tapoja löytyy...

      Mulla ei ole saumuria enkä osaa ommella, enkä tajua kankaiden erosta mitään joten parempi etten ryhdy itse säätämään :D

      Poista
  2. Heh, suomalaistunut kiinalaisystäväni oli repimässä pelihousujaan, kun vanhempansa tyrkyttivät hänelle tätä Kiinassa ilmeisen perinteistä liinaa heti synnytyksen jälkeen. Täytyykin muistaa mainita, että kyseessä on nyt uusi trendi! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näköjään aika suosittu joo, ja vielä muutama vuosi sitten mä en ollut kuullut tästä mitään...

      Poista
  3. Tuo on niiiiin hankintalistalla. Nyt viikkoja vasta 15, mutta kroppa ei kerennyt edes esikoisesta (1,5v) palautua. Kesäkuntoon 2016! (Tai viimeistään 2017...) :D

    -Laura-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä!! Ja tällä liinalla on kuulemma tosi hyvä jälleenmyyntiarvo, käyttö ei juuri näy kulumisena...

      Poista
  4. Oi, niin jaan tuon tunteen kahden kuukauden takaa viimeisiltä raskauspäiviltä. Ennen aktiivisesti hikoilleena oli kyllä pää ja muut paikat hajota ainaiseen kävelyyn ja mammajoogailuun.

    Sitten tuli synnytys ja hätäsektio, aikamoinen arpi keskelle mahaa ja helvetilliset kivut. Hävettää vieläkin myöntää että ekoina hormoninhuuruisina äitipäivinä itkin kivun ja onnen lisäksi myös vieläkin pidemmälle siirtynyttä liikuntalupaa.

    Olisin tuolloin kovasti kaivannut juuri belly bindingin kaltaista tukea levällään ja revittyinä köllötelleille sisuskaluille, mutta rahanpuutteessa semmoinen ihan perus tarralla toimiva raskausvyöhässäkkä hiukan auttoi.

    Nyt on 2 kk vanha terve vauva sylissä, vatsalihakset (tai se mitä niistä on jäljellä) palautuneet uomiinsa ja ekat kunnon hikiliikunnat hypitty. On ollut varsin ihanaa saada vauva - mutta aika ihanaa pikkuhiljaa saada myös oma rakas kroppa melko toimivana takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, miten nopeasti oot toipunut sektiosta! Mäkään en malta odottaa, että pääsisin taas takaisin omaan kroppaani :)

      Poista
  5. RV 38 meneillaan ja vaikka kuinka kaipaan salille ja paluuta omaan kroppaan niin kylla tuo sitomisvideo alkoi ahdistaan jo 1.5min kohdalla. Pelkka ajatuskin etta valimeren kuumassa ja kosteassa syyskuussa pitaisi alkaa tuommoista sitomis-sessiota jarkkaan joka aamulle... joo ei kiitos. Mutta mielenkiinnolla jaan odottamaan sinun raporttia vyon kaytosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän eri lämpötiloissa täällä :) Mutta toisaalta, kai se on sopeutumiskysymyskin - tämä liinaperinne on kuulemma lähtöisin Malesiasta. Tosin itse en ehkä pystyisi tähän helleilmastossa. Varmaan koko raskausaika olisi ihan horroria. Kun se on jo melkein nytkin :D

      Poista
  6. Itse olen hankkimassa myös jotain tukivyötä synnytyksen jälkeiseen elämään. Miksi päädyit tuohon järkkypitkään liinaan etkä wrap-malliin, jota mm. jenkit tuntuvat suosivan :) Ihan mielenkiinnosta kysyn, koska itsekin vilä harkitsen liinaa. Pros & cons?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarra kuluu käytödssä, mä oon kässännyt että tämä pitää paremmin ryhdik ja tukevuuden pitkässäkin käytössä ja jälleemyyntiarvo / uudelleen käyttö on helpompaa. Kyllä sekin vaikutti hurjasti että en ole juuri lukenut wrapista kokemuksia mutta Kempparin ja Lähiömutsin kokemukset liinasta oli niin positiivisia. Saapa vaan nähdä kuin tuon solmimisen kanssa käy...

      Poista
  7. Vaikuttaa mahtavalta, mutta 180 euroa kangaspalasta? Miten se on mahdollista? Haluaisin tuon kovasti, mutta eihän tuossa hinnassa ole mitään järkeä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooh... Esim Marimekon puuvillakangas on lähempänä neljääkymppiä metri, ja onhan siinä se tekeminenkin - ja tää on saumaton liina eli kangasta menee aika paljon.

      Mut kuten sanottua, mä en tajua ompelemisesta mitään; laadukkaan puuvillakankaan hinta on tullut tutuksi lähinnä vain kaupiastyön kautta.

      Poista
    2. Ai niin, ja tätä voi kösittääkseni myös vuokrata. Ja jälleenmyyntiarvo on kuulemma hyvä.

      Poista
  8. Mielenkiintoista lukea miten saat vatsan taas kuosiin. Omasta (toisesta) synnytyksestä nyt reilu vuosi ja etureppua löytyy vaikka pidin synnytyksen jälkeen tukivöitä kahdenkin laista, belly banditiä sekä cinchiä. Hieman siis petyin tähän. Raskausvatsa tällä kertaa oli _valtava_. Liikunta kahden lapsen kanssa ilman tukiverkostoa on rajoitettua varsinkin kun ei ole kotijumpan ystävä. Ennen lapsia kävin ryhmätunneilla viisikin kertaa viikossa joten kuosissa olin, onhan tämä nykyinen etureppu siksi ahdistava :( Puhumattakaan etten osaa pukea tätä uutta ruumista, ennen pinkeät paidat oli se juttu ja nyt tod out. Crossfit kiinnostaisi mutta kun aikaa ei ole ja taloudellinenkin tilanne hoitovapaalla huono, meidän paikkakunnalla laji on valitettavan kallista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en kestä tätä omaa turvonnutta ja paisunutta olemusta, hrr... Eli veikkaan, että etureppuahdistus iskee aika pian synnytyksen jälkeen. Mulla kun ei ainakaan edellisellä kerralla paino laskenut imettäessä juuri ollenkaan vaan sitä joutui kyllä ihan hikoilemaan olan takaa pois rapakunnosta.

      Harmi kuulla että cf on siellä hintavaa... No ei se täälläkään kyllä ilmaista ole (jos ottaa vuosikortin niin kk-maksuksi jää noin 70 euroa, mutta vuosimaksu eli 12 kk treenit pitää maksaa kerralla).

      Muuten, jos käykin niin että satut innostumaan siitä kotijumpasta, niin tsiigaa Yoogaia-palvelu (oon joskus kirjoittanut siitä täällä blogissa). Niillä on usein jotain tutustumistarjouksia, että saa kokeilla ekan kk tai muutamia kertoja ilmaiseksi.

      Poista
  9. Itsellä kaksi raskautta (ja synnytystä) takana. Ensimmäisen jäljiltä napatyrä ja maltillinen erkauma. Toisen jäljiltä yhä napatyrä (mihin se nyt itsestään olisi hävinnyt) ja mittava erkauma (leveimmillään 8cm, ihan rintalastan alaosasta häpyluuhun saakka tämä erkauma). Ja tuo oli tilanne siis mitattuna kun kuopus oli vuoden. Neuvolan ja synnärin apu käytännössä olematonta. Nyt 8kk fysioterapiaa takana (omakustanteisesti), erkauma käytännössä jumpattu kuntoon, napatyrä yhä kiusaa mutta kuitenkin kohentunut tilanne siinäkin. Voin muuten sanoa, että 180€ tukiliinasta on pieni raha 8kk fysioterapiaan verrattuna ja fysioterapiakin on pieni raha useiden tonnien leikkaukseen verrattuna. Sitä en tiedä, miten pelkkä liina riittää jos erkauma on paha, olennaisinta toipumisessa on oikeanlainen syvien vatsalihasten treeni. Jos yhtään kiinnostaa, niin kannattaa kysella fysioterapeutti Ira Rissaselta, pelasti kroppani (ja elämäni). Erittäin asiantunteva ja tälle asialle omistautunut, äiti-ihminen itsekin. Jos vaikka haastatelua tai artikkelintynkää, vink vink. Tämä asia on liian vaiettu ja sitä tunnetaan neuvoloissa aivan liian huonosti. Tämä ei ole maksettu mainos vaan elämänhalunsa takaisin saaneen erkaantumasta kärsineen kommentti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin lähdin omakustanteisesti Iran jumpattavaksi, kun 10 kk synnytyksestä lirahteli vielä housuun aivastusten yhteydessä. Olin yrittänyt jumpata itsenäisesti lantionpohjaa onnistumatta siinä. Ira huomasin lievää erkaumaoiretta. Muutaman kuukauden olen käynyt ja erkaumaoire jumpattu kuntoon, mutta vielä jumpat jatkuu, jotta saataisiin vielä ne lirahtelut kuriin. Eli vielä oottelen sitä aikaa, että pääsisin hyvillä mielin juoksulenkille. Vaikka rahaa ei liiaksi ole, niin pakko oli mennä, koska haluan saada kroppani kuntoon.

      Täysin samaa mieltä, että aivan liian vaiettu aihe. Tuo oma pieni erkauma oli järkkyä todeta, koska olin käynyt 5kk synnytyksen jälkeen kunnan tarjoamalla ryhmäfyssarikäynnillä, jossa tarkastettiin vatsan tilanne. Silloin sanottiin, että kaikki kunnossa ja voi ruveta liikkumaan. Eli luulen, ettei siellä fyssari ollut täysin ajan tasalla. Karua sinänsä, sillä tällähän voi aiheuttaa ihmisille lisäongelmia:/

      Poista
    2. Ira Rissasesta mullekin on vinkattu; ja myös Tara suositteli häntä. Täytyykin katsoa, jos aiheesta saisi laajemman jutun kasaana :) Riippuu vähän, miten tämä vyötärön ja ylipäätään koko kehon palautuminen alkaa edetä synnytyksen jälkeen...

      Poista
    3. Kommentoin komeasti melkein kuukauden viiveellä, mutta kommentoin kuitenkin jos tästä jollekulle on apua. Suomessa toimii myös Lantionpohjan Fysioterapeuttien yhdistys, jonka nettisivuilta löytyy jäsenlista eri puolella maata apua antavista fysioterapeuteista. http://www.pelvicus.fi/fysioterapeutit.asp

      Poista
  10. Itse ostin cinchin tukivyön ja vannoin käyttäväni sitä yötä päivää synnytyksen jälkeen. Totuus oli kuitenkin se, että vauvan synnyttyä ei todellakaan tehnyt mieli survoa itseään korsettiin. Käytin tukivyötä jonkun aikaa, mutta mukavuudenhalu voitti... Mutta se missä koin tukivyön todella hyödylliseksi oli treenaus. Ratsastan useamman kerran viikossa ja ensimmäistä kertaa hyppäsin (=lue hilauduin keskivartalonsa menettäneenä ameebana kahden ihmisen avustuksella) hevosen selkään kaksi viikkoa synnytyksestä. Tukivyö piti keskivartalon kasassa kolme ekaa kuukautta, kun lihakset eivät vielä jaksaneet kannatella ja tehdä duunia. Eturöllö tosin palautui vasta omia aikojaan. Kohta vuosi synnytyksestä, ja nyt kroppa alkaa tuntua tutulta. Olispa joku kertonut etukäteen kuinka pitkä prosessi raskaudesta palautuminen on... Huoh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkastuksia ja lekurintapaamisia on kyllä liuta _ennen_ synnytystä, mutta sen jälkeen ei mitään. Tai ei ainakaan täällä Islannissa. Jos haluaa jälkitarkastukseen, pitää aika itse varata yksityiseltä gyneltä...

      Poista
  11. Hei! Täällä hyvät kokemukset belly bindistä ja lopulta myös vatsalihasten palautumisesta. Kempparista bongasin, että tuollaisia liinoja on ja tein investoinnin uuteen vähän ennen synnytystä. Käytin sitä melkein joka päivä/yö parin kuukauden ajan n. viikko synnytyksestä. Sitten alkoi olla maha sen verran litteä, että en enää jaksanut kietomissessioita. Möin liinan pois erittäin hyvään hintaan, omaksi investoinniksi jäi muutama kymppi. Liinan hyvä puolet olivat: mukava päällä, kireyden saa säädettyä juuri sellaiseksi kuin haluaa ja se on ihan OK:n näköinen. Lisäksi auttaa pitämään ryhdin kasassa. En väheksy myöskään psykologista vaikutusta :) Huonot puolet: rullautuu vähän lantiolta ylöspäin, kun liikkuu/nukkuu, joutuu kiristämään uusiksi aamuisin ja sitten kun siihen menee puklua, on vähän tylsä pestä ja silittää kun se on niin pitkä. Mun liina oli myös jotenkin sähköinen ja keräsi lattialta nöftää ym. kietomisoperaatiossa -> näkyi mustassa liinassa hyvin.

    Mulla takana 8 kk synnytyksestä, säännölliset salitreenit aloitin n. 3 kk sitten ja nyt alkaa vastalihakset näkyä kun seisoo ryhdikkäästi ja vetää napaa sisään! Ei vielä noin hienosti kuin sinun kuvassasi, mutta jotain kuitenkin. Että kyllä se siitä, ei hätää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jea, mahtava lukea kokemuksistasi, kiitos!

      Nooh, mulla on tuossa vasemmanpuoleisessa kuvassa 5 vuotta synnytyksestä :D Vähän luulen, että tuohon samaan kuntoon en ihan seuraavan vuoden aikana pääse.

      Poista

Mitä tuumaat?