Pakettimatka

Vihjailin viimeksi, että tänä vuonna aion toteuttaa yhden pitkäaikaisen haaveeni, koska mieheni sanoi kyllä. Se ei ole toinen lapsi - sorry :) Tai uusi auto. Tai avioliitto, koska se on jo. Tai uusi rakastaja/tar.

Se pitkäaikainen haaveeni on LOMA. Olen koko työurani ajan tehnyt omasta vapaasta tahdosta töitä freelance-yrittäjänänä. Mitä enemmän töitä, sitä enemmän rahaa. Kohtuullinen diili. Rahan- ja tekemisenhimosta olen kuitenkin päätynyt huhkimaan kymmenen vuotta ilman kesälomia, talvilomia tai palkallisia sairaslomia. (Suomessa hetki sitten käyty keskustelu riitely siitä, voisiko ensimmäiseltä sairaslomapäivältä jättää työntekijälle palkan maksamatta tuntuu näkökulmastani vitsiltä. Lomaraha. Lounassetelit. Lakisääteinen kahvitauko. Työsuhde-etu. Muahhaa, naurattaa niin että maha halkeaa.)

Teen töitä 100-prosenttisella riskillä. Mutta se on ihan ookoo, koska itsehän olen oman itseni toimitusjohtaja. Voin päättää mitä teen, kenelle teen ja millä palkalla. Ja ennen kaikkea missä teen. Tänä vuonna aion ottaa käyttöön sen freelancerin ainoan todellisen työsuhde-edun: joustavan työntekopaikan. Vaihdan toimistoympäristöä. Otan läppärin, laturin, bikinit ja perheen mukaan ja pidän samalla ihan helvetin pitkän loman. 

Kierrämme maailman ympäri neljässä kuukaudessa. Vuokraamme kotimme pois. Hankimme rantamökin Thaimaasta. Tai Laokselta. Tyynenmeren saarilta. Wau, ehkä pääsen jopa Pembaan! Lapsi näkee lisäkseni muitakin apinoita. 

Ajattelin ensin, että menisimme pariksi viikoksi Kanarialle hermolomalle. Hylkäsin kuitenkin ajatuksen kompromissiratkaisuna. En halua matkalle, jolta pitää tulla heti pois. Jos kersa saa lentokoneessa korvatulehduksen, puolet matkasta menee teneriffalaisella terveysasemalla. Koska en ole kertaakaan elämässäni saanut kesälomarahaa, työttömyyskorvausta, työsuhdeliikuntaseteleitä, toimeentulotukea (kahdesti hain opiskeluaikoina, mutta en saanut), pekkaspäiviä tai sairauspäivärahaa, en hyväksy myöskään kahden viikon mittaista oleskeluyhteiskuntalomaa. Se on kaikki tai ei mitään.

Palau's Rock Islands
Ensi talven kustannuspaikka: Palau. Miksipä ei.
Siirrämme perheyksikkömme hetkeksi lämpimämpään ilmastoon. Paikkaan, jossa ulko-ovi ei jäädy kiinni ja jossa voi pukeutua t-paitaan ulkona. Sitä paitsi tälle reissulle on olemassa valtionjohdon hyväksyntä. Vilautan Suomen passia, tartun mahdollisuuteen ja katan pöytäni minne lystään.

Enää pitäisi tehdä nämä:

- Rakentaa matkabudjetti.
- Etsiä sopiva matkavakuutus.
- Hankkia sponsoreita, jotka haluavat näkyvyyttä haaveiden toteuttamisprojektissa (laittakaa meiliä, niin sovitaan yksityiskohdista) ;)
- Tehdä ihan hitosti töitä ensi syksyyn asti ja säästää rahaa.
- Järkätä kersalle päiväkodista vapaata.
- Kelata yhdessä miehen työkuviot. 
- Vuokrata oma asunto pois.
- Varata lennot ja etsiä loma-asunnot. 
- Ostaa uudet bikinit.
- Laittaa hyvän suunnitelman kunniaksi helvetisti valokynää ja juoda pari gin tonicia.

Lisäsin blogini tägeihin "pakettimatka". Näin halukkaat löytävät helposti lomajutut. Tai pystyvät hyppäämään niiden yli.

Kuva: Flickr/Casa De Queso

Tunnisteet: