Millaiset kotiintuloajat teidän lapsillanne on? Omamme ovat 9- ja 4-vuotiaat. Kuopus ei käy itsenäisesti vielä kyläilemässä, vaan joko me t...

Lasten sopivat kotiintuloajat?

15.11.19 Satu Kommentteja: 7

Millaiset kotiintuloajat teidän lapsillanne on? Omamme ovat 9- ja 4-vuotiaat. Kuopus ei käy itsenäisesti vielä kyläilemässä, vaan joko me tai kavereiden vanhemmat vievät tai hakevat. Esikoinen on saanut kulkea ekaluokkalaisesta asti itsenäisesti myös kavereiden luona ja on kotona talvisin ennen iltakahdeksaa, kesäisin ennen kymmentä. Siis viimeistään.


Kotiintuloajoista ei ole tarvinnut koskaan sen enempää neuvotella, koska ne ovat Islannissa määritelty laissa. Jep! Täällä on lainsäädäntö, joka määrittelee, mihin aikaan alaikäisten lasten kuuluu olla kotona eikä ulkona.

Kun Islannissa ryhdyttiin päättäväisesti vähentämään nuorten alkoholin- ja huumeidenkäyttöä, aivan ensimmäisenä säädettiin nämä valtakunnalliset kotiintuloajat.

Talvisin alle 16-vuotiaiden pitää olla kotona ennen iltakymmentä, ja alle 12-vuotiaiden ennen kahdeksaa. Kesäisin on valoisampaa myöhäiseen iltaan asti eikä ole varhaisia kouluaamuja Niinpä ulkonaliikkumisaika on toukokuusta elokuulle kaksi tuntia pidempi.

Näitä kotiintuloaikoja seurataan tarkasti. Kun esikoinen on ollut kävelymatkalla kaverinsa luota kotiin muutamaa minuuttia ennen kahdeksaa, monet vastaantulevat islantilaiset ovat kysyneet, että kai olet jo matkalla kotiin tähän aikaan.  Myös ohiajanut poliisiauto on pysähtynyt ja kysynyt, onhan ala-asteikäisen näköinen lapsi menossa tähän aikaan jo kotiin. Huippumahtavaa yhteistoimintaa!


Kun kotiintuloajat on määrätty laissa, niihin on helppo vedota. Helpottaa ala-asteikäistenkin kanssa arkea, kun kotiintuloajoista ei tarvitse vääntää joka kerta erikseen, vaan ne ovat kaikilla samat. Jokainen lapsi tietää, että jos on ulkona ilman vanhempia, kahdeksalta pitää olla kotona.

On tässä sekin etu, että lakiin kirjatut kotiintuloajat helpottavat myös poliisin työtä. Järjestyspoliisi voi puuttua kaupungilla yöllä hengailevien teinien toimintaan ennen kuin mitään häiriötä edes syntyy, koska kotiintuloajat ovat yksiselitteiset ja kaikille samat. Reykjavikissa ei näy nuoria viikonloppuisin kaupungilla kaljakassien kanssa haahuilemassa. Minua vanhemmat ja täällä ennen minua asuneet ihmiset sanovat, että 1990-luvulla meno oli kovinkin toisenlaista. Näkyvää kaupunkidokailua oli paljon.

Tottakai nuoret pitävät keskenään hauskaa ja välillä menee överiksi. Kotibileet lähtevät käsistä ja niin edelleen. Eikä täällä huumeongelmiltakaan olla vältytty. Kaukana täydellisestä, siis. 

Mutta se, että kotiintuloajat ovat laissa, mahdollistaa sen, että poliisilla on keino ohjata liian myöhään kaupungilla aikaa viettävät nuoret sisätiloihin. Se vähentää esimerkiksi hankeen sammumisen riskiä.

Tietenkään pelkät kiellot eivät auta. Jos nuorille ei tarjota kaupungilla hengaamisen lisäksi mitään muuta tekemistä, sääntöjä keksitään kyllä kiertää. Siksi olikin ihan mestariliike, että kotiintuloaikojen asettamisen aikaan alettiin kehittää myös vapaa-ajan toimintaa lisäämällä koulujen, kotien, harrastekerhojen ja urheiluseurojen välistä yhteistyötä ja antamalla harrastustoimintoihin rahaa. 


Reykjavikin kaupunki käytti vuonna 2016 noin sata miljoonaa euroa nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kohentamiseen. Kun lapsilla on koulun jälkeen motivoivaa tekemistä, jota ohjaavat oman alansa ammattilaiset, ei kaduilla kuljeksimiseen jää aikaa tai kiinnostusta. 

Kirjoitin näistä islantilaislasten harrastusmahdollisuuksista aikaisemmin oman juttunsa ja kerroin, mitä tuo rahallinen satsaaaminen käytännössä tarkoittaa.

Ja näistä toimista on ollut hyötyä, sen näkee tilastoistakin.

Eurooppalaisen nuorisotutkimuksessa vielä parikymmentä vuotta sitten 15–16-vuotiaista islantilaisnuorista 42 prosenttia oli ollut kuukauden aikana humalassa. Vuonna 2016 sama luku oli enää kuusi prosenttia. Kuusi!! Nuorten tupakointi väheni samalla ajanjaksolla 23 prosentista viiteen prosenttiin ja huumeiden kokeilu 17 prosentista viiteen prosenttiin.
Niih. Ei tosiaan mennyt hukkaan tämä kokeilu.

7 kommenttia:

  1. On kyllä ihan mielettömän hyvä käytäntö. Toivottavasti päättäjät uskaltaisivat joskus olla yhtä rohkeita. Meillä 5v ja 6v ulkoilevat keskenään omassa pihapiirissä ja kotiin tullaan puoli seitsemältä arkisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, olen itsekin tykännyt tästä käytännöstä valtavan paljon.

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Hieno juttu! Ja koska muutokset ovat olleen näin huimia, ei varmaan syy-seuraussuhteesta ole epäilijöitä.
    Piti heti tarkistaa, olisiko vastaavia talouslukuja saatavilla kotikaupungistani Tampereesta. Vuoden 2019 talousarvion mukaan noin sata miljoonaa käytetään KAIKKIIN kulttuuri- ja vapaa-aika palveluihin YHTEENSÄ. Siis mukana kaikki uimahallit ja muut harrastuspaikat, museot, kirjastot, kansalaisopistot ym. Tampereella väkeä kuitenkin melkein tuplasti Reykjavikiin verrattuna... Aikamoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tuo ero melkoinen... Toisaalta en ole varma paljonko rahaa tällä hetkellä käytetään - tuo luku on siltä vuodelta kun asioita alettiin päättäväisesti edistää ja investoida. Sen jälkeen summat ovat varmasti pienentyneet jonkun verran. Täytyykin ottaa selvää, missä numeroissa tällä hetkellä mennään. Kiinostavaa tehdä vertailua.

      Poista
  4. Meillä koulupoliisi tiedottaa joka syksy sopivista kotiintuloajoista, tokikaan se ei ole mikään laki, mutta ainakin jotain painavapaa mihin vanhemmat voivat nojata. Meillä lapset tulee leikeistä kotiin viimeistää klo 7, mutta haasteeksi on muodostunut harrastukset jotka saattavat loppua kahdeksalta. Viidesluokkalainen kulkee usein yksin bussilla tai pyörällä tuon parin kilometrin matkan, joten meille tuo Islanninlaki olisi ongelmallinen. Kaikille lapsille se heti koulupäivän jälkeen tapahtuva harrastaminenkaan ei sovi, vaan tarvitsee hetken hengähdystauon ennen treenejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo koulupoliisin tiedottaminen on hieno käytäntö myös!

      Poista

Mitä tuumaat?