Pullaa jokaisella aterialla

Tänä viikonloppuna olen syönyt pääosin pullaa. Pullaa kanelilla, pullaa mantelilla, pullaa suklaakastikkeella, uppopaistettua pullaa, uppopaistettua pullaa kreemillä ja niin edelleen. Kiitos meidän luottoleipomomme ruokavalio ei ole päässyt yksipuolistumaan, vaikka olemmekin tehneet viikonlopun ruokaostokset pääosin vain tässä yhdessä ja samassa paikassa.


Viikonloppu on ollut ihanalla tavalla poikkeuksellinen. Meillä on ollut aikaa ja tilaisuuksia tavata ystäviä viikonlopun jokaisena päivänä. Ja koska viikonloppu alkoi jo perjantaina lasten koulun ja päiväkodin ollessa kiinni, päätimme ottaa koko kolme päivää pullansyönnin ja oleskelun kannalta. Että ei tehdä mitään, paitsi kuunnellaan mitä meidän kavereille kuuluu ja jutellaan mukavista asioista kevyesti. Sellaista romenttista komediaa in real life.

Ja se onnistui!

Tähän viikonloppuun osui yllättävän paljon kaverikohtaamisia. Kaukaisimmat ystävät tulivat  olohuoneeseemme Kaliforniasta asti. He olivat Islannissa perhelomalla ja sattumalta poikkesivat Reykjavikissakin. Sitten viime näkemän heidän perheensä oli kasvanut kahdella tyypillä, mutta muutoin jutut jatkuivat siitä, mihin ne viimeksi yhteisellä telttailureissullamme jäivät.


Sukulaisen synntärit, yhdet nopeat kahvittelutreffit ohikulkumatkalla olevien kavereiden kanssa ja muutaman tunnin mittainen jutustelusessio naapureiden kanssa.

Sitten yksi hyvä ystävämme, jonka ansiota on, että ylipäätään minä ja puolisoni olemme tavanneet,  oli Reykjavikissa pyörähtämässä ja sovimme deitsit eiliselle. Koska hän on vegaani ja lähileipomomme ei ole, teimme yhden poikkeuksen viikonlopun ruokavalioon. Hän kokkasi meille falafeliä. Enpä ole aikaisemmin syönyt niin herkullisia itse valmistettuja falafelejä. Toivottavasti saan joskus reseptin, niin voin jakaa sen tännekin. 


Huomaan tässä viikonlopun loppumetreillä, että kolmipäiväinen pulladieetti ja hyvien ystävien hauska seura rentouttaa niin mukavasti kehoa, että voisin ihan hyvin luiskahtaa tähän olotilaan koko loppukuuksi ja katsella niitä kaikkia velvollisuuksiksi ja rutiineiksi kutsuttuja juttuja sitten joskus joulukuun puolella. 

Olen pullasta turta ja se on ihanaa. Elämän tarkoitus on syödä mahdollisimman paljon pullaa ja silloin kun ei syö pullaa, miettii, milloin sitä taas seuravan kerran saisi.