Islantilaisista nimistä kysytään usein. Tänään tämä takataskulla lämmennyt jutuaihe palasi mieleeni, kun sain jälleen kerran islantilaiselt...

Mikä olisi sinun islantilainen nimesi?

30.4.19 Satu Kommentteja: 11

Islantilaisista nimistä kysytään usein. Tänään tämä takataskulla lämmennyt jutuaihe palasi mieleeni, kun sain jälleen kerran islantilaiselta tyypiltä sähköpostiviestin, joka alkoi miehelle osoitetulla tervehdyksellä. Emme ole vielä tavanneet kasvotusten ja hän päätteli etunimestäni, että olen mies. Näin on käynyt lukemattomia kertoja.


Islannissa on melko tiukka nimilainsäädäntö. Vastasyntyneelle - jos sen molemmat vanhemmat ovat islantilaisia eikä heillä ole muuta kansalaisuutta - ei saa antaa mitä tahansa nimeä, vaikka se olisi ihan kelpo nimi muualla maailmassa.  Nimen täytyy löytyä Islannin nimirekisteristä. Jos nimeä ei ole siellä, pitää anoa lupa. Jos nimivaltuutettu ei hyväksy nimeä, sitä ei hyväksytä.

Päästäkseen nimirekisteriin nimen täytyy olla hyvien tapojen mukainen eikä se saa olla loukkaava. Nimi ei saa sisältää kansinvälisiä kirjaimia (esim ä-kirjan ei sovi), sen pitää kirjoitusasultaan muutenkin sopia islannin kieleen ja se pitää pystyä taivuttamaan kieliopillisesti. Nimilautakunta kiinnittää huomiota kuulemma etenkin nimen genetiivimuotoon.

Esimerkiksi nimi Anna tomii Islannissa, koska se on naisennimi, joka päättyy a-kirjaimeen ja se taipuu kielen neljässä sijamuodossa siististi ja kivasti: Anna, Önnu, Önnu, Önnu.

Sääntöjä on tajuttoman pitkä liuta, mutta pari hauskaa huomiota. Esimerkiksi kaikki kirjaimeen "i" päättyvät nimet ovat Islannissa automaattisesti miehen nimiä. Sellaiset nimet kuin Salli, Mirjami, Siiri, Sari ja Irmeli eivät menisi läpi tytön nimenä. Vastaavasti kaikki kirjaimeen "a" päättyvät nimet ovat täällä naisen nimiä. Pekka, Jukka, Joona, Miika ja Mika ei käy pojalle nimeksi.



Etunimen jälkeen tulee "sukunimi" eli joko jonkun poika (-son) tai tytär (-dóttir). Perinteisesti sukunimi on ollut patronyymi eli isän etunimen mukaan. Meidän lapsillamme on molemmilla etunimensä jälkeen Björgvinsdóttir eli Björgvinintytär. Yhtä lailla tuo ns. sukunimi voisi olla myös matronyymi: Satusdóttir eli Satuntytär. Minun mielestäni olisi kuulostanut hölmöltä yhdistää islatilainen substantiivi suomalaiseen etunimeen, joten päädyimme siksi patronyymiin.

On toki mahdollista ottaa lapselle myös molempien vanhempien etunimet, eli lapsemme voisivat olla myös Björgvinsdóttir Satusdóttir. Siinä olisikin Islannin ulkopuolella tavaamista.

Täällä voit muuten lukea jutun siitä, miten me valitsimme omien lastemme nimet.

Koska sukunimi tulee äidin tai isän tai molempien etunimestä, täällä ei ole mahdollisuutta vaihtaa nimeä naimisiinmennessä. Se, että on jonkun lapsi, ei muutu siitä, että iskee haarukat yhteen aikuisena jonkun tyypin kanssa. Ihanan helppoa. Jokaisella on oma nimi ja se ei siitä muutu.

Etunimensä saa vaihtaa ja patronyymin voi vaihtaa matronyymiksi tai toisinpäin, mutta vanhempien ulkopuolista matro- tai patronyymiä ei voi valita eikä sitä voi vaihtaa niin sanottuun tavalliseen sukunimeen.

Jos korjaa aikuisena sukupuolta, voi toki vaihtaa -son pääteen -dóttiriin tai toisinpäin. Työn alla on muuten  lakiuudistus, joka parantaisi muunsukupuolisten asemaa Islannissa ja nimiasia on siinä yhtenä yksityiskohtana mukana.

Jos minulla olisi islanninkielinen etunimi, olisin luultavasti Saga, koska Saga tarkoittaa suomeksi Satua. Jos haluaisin tehdä väännöksen Satu-nimestäni, voisin yrittää hyväksyttää etunimen Sata. Se taipuisi islanniksikin kivasti kaikissa neljässä sijamuodossa: Sata, Sötu, Sötu, Sötu.

Sekä patro- että matronyymillä nimeni olisi siis kokonaisuudessaan:

Sata Heikkadóttir Merjudóttir.

Siinä onkin oiva vappunimi. :)


11 kommenttia:

  1. Jos lapsesi muuttavat joskus Suomeen, olisi heidän koko nimensä siis etunimi Björgvinsdottir?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, juuri näin. Eli heillä säilyisi sukunimenä Björgvinsdóttir. Se on passiinkin merkitty sukunimeksi. Laitoin "sukunimi" lainausmerkkeihin sen takia, kun kyseessä ei oikeastaan ole suvun nimi (yhteinen nimi) vaan jokaisen lapsen yksilöllinen matro-/patronyymi.

      Aikuisena he saavat toki halutessaan vaihtaa nimensä, jos haluavat.

      Poista
  2. Jatkona edelliseen kysymkseen: Muuttuisiko nimi Björgvinsdóttir Suomessa sukunimeksi, joka voi periytyä?
    Jos teidän lapset olisivat syntyneet Suomessa, olisivatko he saaneet sukunimen suomalaisen lain mukaisesti?
    Entä jos suomalainen pariskunta asettuu Islantiin, saavatko heidän Islannissa syntyvät lapsensa patro/matronyymin niin, että suomalainen sukunimi ei näy missään?
    Ja vielä: joillakin harvoilla islantilaisilla on sukunimi. Periytyykö se?

    utelee Mirja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Islannissa oli lyhyt aikakausi, jolloin sukunimet olivat sallittuja. Se ei kestänyt kauaa, mutta jonkin aikaa kuitenkin ja sieltä jäi muutama sukunimi elämään ja ne periytyvät. Näitä on ihan muutama kuitenkin vain.

      Koska Björgvinsdottir on virallisissa asiakirjoissa lasten sukunimi, se voi periytyä. Eli jos he saavat Islannin ulkopuolella lapsia ja haluavat nimetä lapsensa ei-islantilaisen perinteen mukaan ja antaa heille oman sukunimensä, Björgvinsdóttir periytyisi sukunimenä.

      Jos meidän lapset olisivat syntyneet Suomessa - en ole ihan varma miten nimiasia olisi mennyt. En ole ottanut selvää. Sen tiedän, että Rämö olisi ollut mahdollinen ilman muuta, mutta en tiedä salliiko Suomen nimilaki antaa lapsille sukunimen, joka ei ole kummankaan vanhemman rekisteröity sukunimi. Tämä onkin mielenkiintoinen juttu; ehkä joku suomenislantilainen on ottanut asiasta selvää :)

      Islannissa asuvat ulkomaalaiset (oli heillä sitten Islannin kansalaisuus myös tai ei), ovat nimilain edessä joustavammassa asemassa; he saavat antaa oman sukunimensä lapselle tai vaikka molemmat, oman sukunimensä ja islantilaisen version eli matro/patronyymin.

      Poista
  3. Nämä nimijutut ovat todella kiinnostavia. Miten Islannissa on tapana puhutella toista muodollisen kohteliaasti, kun herra/rouva/neiti Sukunimi ei ole mahdollinen (vaikka eipä se nyt kovin laajalti enää Suomessakaan ole käytössä)? Jos sinä tapaisit vaikkapa Islannin presidentin, miten puhuttelisit häntä kohteliaasti? Tai tiedätkö miten joskus entisaikoina, jolloin oltiin ehkä muodollisempia kuin nykyään, on tehty?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoisin että Hyvää päivää Gudni! :) Gudni on siis presidentin etunimi.
      Islannissa ei ole myöskään teitittelymuotoa, joten sinuttelu ja etunimellä puhuminen on arkipäiväistä kaikissa yhteyksissä.

      Poista
  4. Entäs muunsukupuoliset? Ymmärrän nuo cis-oletuksella olevat nimet ja pitkän historian niiden kanssa. Mutta entäpä jos käykin niin, että ihminen on muunsukupuolinen, miten sukunimi sitten määräytyy, vai saako sen päättää itse?
    (Ymmärrän kyllä tosi hyvin, jos et osaa vastata tähän, varsinkaan jos lähipiirissä ei ole yhtään muunsukupuolista ihmistä.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäin miettimään samaa, että miten niissä tapauksissa tehdään -dottir tai -son päätteen kanssa?
      :)

      Kiinnostava aihe! Mä vaihtarina ihmettelinkin etunimien taivutusta!

      Poista
    2. Tämä on tosi hyvä kysymys - asia, jossa Islanti tulee vähän peräjunassa.
      Viime vuonna tehtiin lakimuutosehdotus (se löytyy täältä, mutta on islanniksi: https://www.althingi.is/altext/pdf/149/s/1184.pdf?fbclid=IwAR2Nv12UMcJztmNuSZTgMB3mIuakQWZO1GJhLCRaSWHTKgh0SjfzgyD2xr0), jossa käydään läpi tarvittavat muutosehdotukset, jotta yhteiskunta olisi tasa-arvoisempi myös muunsukupuolisille. Eli että lapset saisivat itse päättää aikustuttuaan (eikä päätöstä esim. sukupuolenkorjausleikkauksesta tehtäisi lapsen ollessa pieni). Lakimuutosehdotuksessa on paljon muitakin kohtia mutta yksi koskee tätä nimiasiaa. Haluttaisiin että tulevaisuudessa olisi niin, että "sukunimi" olisi se äidin tai isän etunimi genetiivimuodossa ilman son/dottir-päätettä, eli sukunimi olisi esim (Jónin, Heklan tms. eikä Jóninpoika, Heklanpoika tms) tai sitten päätteellä -bur, joka olisi sukupuolineutraali.

      Mutta mitään lakimuutoksia ei siis vielä ole tehty, tämä on valmisteluasteella vielä.

      Poista
  5. Kiinnostava juttu ja varsinkin siitä lisää kuuleminen, millaisia ratkaisuja on mietitty siihen, että kaikki eivät ole miehiä tai naisia.

    Sukupuolta tosiaan korjataan, ei vaihdeta, kuten päätekstiin on lipsahtanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ihan totta! Ajattelin nimen vaihtamista tuossa yhteydessä. Korjasin tekstiin. Kiitos :)

      Poista

Mitä tuumaat?