Kaupallinen yhteistyö: Espoon Kaupunginteatteri ja  Suomen Blogimedia Kun lavalla on mikrofoni, siihen pitäisi jotakin sanoa. Mutt...

Hei ukkeli, anna muidenkin puhua

27.9.18 Satu Kommentteja: 44


Kaupallinen yhteistyö: Espoon Kaupunginteatteri ja  Suomen Blogimedia

Kun lavalla on mikrofoni, siihen pitäisi jotakin sanoa. Mutta kenen ja millä oikeudella? 

Radio Stagen ohjelmapäällikkö Jami (Martti Suosalo) ja myyntihäiskä  Ari (Tommi Taurula) ovat kivoja äijiä, joilla on valtaa mutta joutuvat luopumaan siitä (kuva: Stefan Bremer).  

Kävin eilen katsomassa Espoon Kaupunginteatterin Esitystalous kolmosen eli Juha Jokelan ohjaaman näytelmän  Esitystalous 3: RADIO. Tätä syksyn teatteritapausta ovat ehtineet kehua jo ainakin Hesari, Yle ja Aamulehti.

Joka kerta kun olen Suomessa, yritän päästä katsomaan jotain suomenkielistä näytelmää. Koska teatteri on inspiroivaa, koskettavaa ja parasta. Suomenkielinen teatteri onkin yksi niitä asioita, joita eniten ulkomailla asuessani kaipaan.

Lue myös: Näitä asioita kaipaan Suomesta (teatteri mainittu).

Martti Suosalo (ohjelmapäällikkö Jami) ja Vera Kiiskinen (bisneskonsultti Marika) Kuva: Timo Teräväinen. 

Tämä näytelmä vei minut ensimmäistä kertaa Espoon Kaupunginteatteriin. Ja voi vitjat, miten täydellinen teatteri-ilta se olikaan. Näytelmä oli upea. Lähes kolmen tunnin mittaisen esityksen aikana viihdyin, räkätin, ymmärsin, epäilin ja turhauduin. 

Viihdyin, koska siinä sai katsoa näytille tuotua nyky-yhteiskuntaa monista näkökulmista: metoo-liikettä, median muutosta, maailman muuttumista ja sitä, kuinka radiotoimittajat naureskelevat tavisten tekemille podcasteille.

Räkätin, koska henkilöhahmot. Espoolainen paikallisradiokanava Radio Stage on ollut ohjelmapäällikkö Jamin (ihana, ihana Martti Suosalo) kullanmuru ja sydämenasia. Jami on pohjimmiltaan hyvä tyyppi. Semmoinen valta-asemaansa vähitellen tottunut äijä, joka alkaa horjua, kun organisaatiossa tehdään muutoksia. Jokaiselta työpaikalta saletisti löytyy Jami tai pari. 

Ja se käheä-ääninen Eero (Raimo Grönberg)! Ihana veteraanijuontaja, joka puhuu niin vihvahteikkaalla ja rönsyilevällä kielellä, että se naurattaa, koska se kuulostaa niin ihanalta. Eero on siis se tyyppi, joka puhuu itsestään "allekirjoittaneena" ja puhuu iltapäivälähetyksissä kuolemasta, ja soittaa hidastempoista jazzia. Nuorempi musahifistelijä Dj Mysli (Ylermi Rajamaa) on Eerosta nuorempi versio: musiikkihörhö, joka puhuu hiphopin vivahteista enemmän kuin keskivertokuuntelija voisi koskaan ymmärtää. Dj Myslin lyhyt analyysi Paperi T:sta kirvoitti mahtavat naurut.

Eero, vanhankoulun radioäijä ja musahifisteliä, suosikkihahmoni (näyttelijä siis Raimo Grönberg). (Kuva: Stefan Bremer).

Ymmärsin. Taidokkaasti kirjoitettu näytelmä pisti väkisinkin ymmärtämään erilaisia tulokulmia. Näytelmän katsojaa ei pakoteta muutoksen puolelle tai muutosta vastaan vaan häntä tönitään ymmärtämään, ettei kukaan ole yksin syyllinen muutokseen ja että muutos on usein välttämätöntä. Ymmärsin möreää Eeroa ja sympaattista mutta itselleen sokeaa Jamia. Ymmärsin, mikä ero on sillä että on valtaa ja toisaalta sillä, että sitä valtaa käyttää oman pään mukaan.


Epäilin. Epäilin aika montaa asiaa, mutta eniten nuorta aamutoimittajaa Karoliinaa (Ria Kataja), josta leivotaan uudistuvan radiokanavan tähteä. Karoliina saadaan näytelmän alussa vaikuttamaan hönöltä blondilta, joka puhuu lähinnä vain vatsaoireistaan.

Sitten Jami, siis se mukava ja lupsakka keski-iän ylittänyt ohjelmapäällikkömies joutuu jakamaan valta-asemastaan myös Karoliinalle. Karmea ajatus antaa tilaa ja ääntä nuoremmalle radiotoimittajalle, joka on vielä nainen. Hui!

Mutta ei Karoliina olekaan mikään teinihönö. Kun tarkemmin katsoo, näkeekin jotain ihan muuta. Hän on lahjakas, älykäs ja herkkä, ja hänen suunnitelmansa uudesta radio-ohjelmasta on kaikessa kreisiydessään aivan mahtava.

Niinpä. Ennakkoluulot näkee parhaiten silloin, kun niiden mehustelusta jää itse kiinni. 


Karoliinaa näyttelee Ria Kataja. (Kuva: Stefan Bremer)

Ja muuten vähän myös turhauduin. Tosin itseeni, mutta silti. Pääsin eilisellä teatterireissulla kokeilemaan ensimmäistä kertaa länsimetroa. Suhautin Helsingistä alle vartissa Espooseen. Tapiolan asemalla oli kaikkia metrolla saapuvia vieraita vastassa ystävällinen Espoon teatterin työntekijä karttanipun kanssa. Hän neuvoi lyhimmän reitin teatterille Tapiolan valtavien rakennustyömaiden ohi. 

Mutta kartta kastui sateessa ja ohitseni kulki viehättävä mies, jonka perään katsoin vähän liian pitkään. Ja sen ansiosta eksyin 700 metrin mittaisella matkalla rivitaloalueelle Espooseen. Great! 

Pyörin parissa tienhaarassa ja etsin ulospääsyä. Lähteäkö metsäpolulle, kohti bussipysäkkiä vai rakennustelineitä? Muutama hetki siinä meni, mutta lopulta teatteri löytyi. 

Ainoa pysyvä asia on muutos. Ja sepä onkin se, joka vie meiltä järjen, näytelmässä sanottiin. 


Sitäpä pohdin, kun suunnistin näytelmän jälkeen takaisin metrolle. Käännyin jälleen väärästä risteyksestä. Olin hetken hukassa, eikä tällä kertaa voinut edes syyttää ketään komeaa könsikästä. Yritin etsiä katseellani jotain tuttua paikkaa, vaikka Heikintoria. Näin uutta rakennusta luovat rakennustelineet. Seurasin niitä ja löysin lopulta punaiseen tuubiin. 

Näytelmän suurin teema on muutos ja se, minkälaisen roolin kukakin päättää muutoksessa ottaa. (kuva: Stefan Bremer).

Esitystalous 3: RADIOssa on loistavat henkilöhahmot (lue ihmeessä Katjan juttu näytelmäharjoituksista), tunnelmaa rakentavat musiikki ja valaistus ja käsikirjoituksessa niin paljon sisältöä, että siitä riitti ravintoa vielä seuraavaankin päivään. Suosittelen!

Sain arvottavaksi kahden hengen lippupaketin Esitystalous 3 - RADIO -näytökseen. Kerro mikä sinusta teatterissakäynnissä on parasta. Tai jos olet nähnyt Esitystalous-trilogian kaksi aikaisempaa näytelmää, kerro, mitä tykkäsit niistä. Randomgeneraattori poimii voittajan perjantaina puoleenpäivään  28.9. vastanneiden kesken. 

44 kommenttia:

  1. Parasta on se kun teatteri yllättää ja koskettaa.
    humppalulla (at) gmail.com

    VastaaPoista
  2. Parasta teatterissa on yllättävyys.

    VastaaPoista
  3. Teatterissa parasta on monisäikeisyys ja mukaansatempaavuus -Sari-

    VastaaPoista
  4. Tuoksu ja toden tuntu.

    VastaaPoista
  5. Parasta on..en osaa eritellä mitään yksittäistä vaan kokonaisuus.
    Heidi

    VastaaPoista
  6. Käynti teatterissa koskettaa ja inspiroi.
    Merja

    VastaaPoista
  7. No siis ensinnäkin juuri tuossa teatterissa olisi nostalgiaa, sillä lukiossa rampattiin siellä jokaisella äikänkurssilla! 😃 Teatterissa yleensä innostaa hetkeen mukaan tempautuminen !

    VastaaPoista
  8. Parasta on kun pääsee uppoutumaan hyvin tehdyn tarinan syövereihin. Näytöksen jälkeinen olotila on huippu ja saa taas elämään uutta näkökulmaa..

    VastaaPoista
  9. Teatteri antaa pureskeltavaa sekä mielelle että tunteille ja vie uusiin maailmoihin!

    VastaaPoista
  10. Hyvä ja oivaltava tarina sekä huumori. Uudet näkökulmat ja irtiotto arjesta ��

    VastaaPoista
  11. Parasta on viihde ilman sinistävaloa! :D Usein teatteriin sattuu myös valikoitumaan upeaa seuraa.

    VastaaPoista
  12. Teatteri avaa oven toiseen maailmaan: pääsee hyppäämään toisiin elämiin ohikiitäväksi hetkeksi ��

    VastaaPoista
  13. Teatterissa nautit esityksestä niin, että hyvä jos muistat hengittää. Välillä saattaa naurattaa tai itkettää, mutta kotiin lähtiessä mieli ja askel on kepeä. Sitäpaitsi Martti Suosalo on loistava näyttelijä!
    JannaMari

    VastaaPoista
  14. Teatterissa parasta on luovuus ja ihmiset. Tunnelma. T. Katri

    VastaaPoista
  15. Parasta on irtautuminen arjesta ja se, että näyttelijät tekee ihan siinä silmien edessä elämystä katsojille. Ja tunnelma! - Katsu

    VastaaPoista
  16. Parasta teatterissa on esiintyjät siinä lähestulkoon käden ulottuvilla, vuorovaikutus, tunteet, tunnelma. Esitystä ei voi keskeyttää lähteäkseen jääkaapille, sitä ei voi tallentaa ja jättää odottamaan katselua jota ei koskaan tule, kesken esityksen ei voi selata puhelinta. On vain se hetki, paikka, tässä ja nyt. Eikä sovi unohtaa kaiken kruunua, väliaikaa: ihana leivos ja kahvia! :)

    VastaaPoista
  17. Iloa arjen keskelle ja mielelle ruokaa :)

    VastaaPoista
  18. Olen nähnyt kaksi aiempaa esitystä ja ne olivat aivan huippuja! Teosten ajankohtaisuus, terävät huomiot ja erinomainen dialogi viehättivät. Pidän enemmän tällaisesta "älykkäästä" teatterista kuin pukudraamasta. Olisi huippua voittaa liput kolmanteenkin!

    VastaaPoista
  19. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  20. Teatteri on kiehtova oma maailmansa

    VastaaPoista
  21. Parasta on kun unohtaa arjen.

    VastaaPoista
  22. Pääsee hetkeksi eläytymään toiseen todellisuuteen😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Randomgeneraattori osui sinuun, onnittelut Jenni! Laitatko minulle sähköpostin ja nimesi, niin järjestämme 2 kpl lippuja sinulle :)

      Poista
    2. Mut saa siis kiinni meilistä: satu (ät) suomi (piste) is

      Poista
  23. Nautin erityisesti kielestä, hyvin kirjoitettu näytelmä on mieletön ilo aivoille

    VastaaPoista
  24. Parasta on läsnäolo. Niin näyttelijöiden kuin yleisön, minun itseni. Se, oivallus, jonka kokemus yleensä synnyttää on ylimaallinen.

    VastaaPoista
  25. Parasta on se jännä, ihmeellinen tunnelma. Läsnäolo. Eri tunne kun menee elokuviin. Terv. Sh

    VastaaPoista
  26. Parasta teatterissa on uudet näkökulmat, oivallukset ja lisääntynyt ymmärrys.

    VastaaPoista
  27. Parasta teatterissa ovat oivallukset, tunnelman luominen ja oman todellisuuden pakoileminen.
    S

    VastaaPoista
  28. Parasta teatterissa on, kun voi jättää alle metrin pituiset kotiin, istua hiljaa keskellä aikuisten joukkoa ja joku muu vielä laittaa minit nukkumaan. My ja minit

    VastaaPoista
  29. Parasta teatterissa on se voima, kuinka tunnelmat, tunteet ja teemat hyökyy hyvässä näytelmässä lavalta näytteliöiden ihmeellisen tulkinnan kautta syvälle sisään itseen, ja kuinka niitä makustaa siinä tilanteessa ja vielä usemman kerran näytelmän jälkeen.

    VastaaPoista
  30. Parasta teatterissa on, kun Seela Sella ja Kyllikki Forssell loistivat supernovan lailla Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Parasta teatterissa on kun se sanoittaa minua paremmin kuin itse koskaan voisin. Siinä on parasta se, miltä se tuoksuu - verhojen molemmilta puolilta. Parasta teatterissa on kun se saa itkemään. Siinä on parasta se, kun se saa rakastamaan. Siinä on parasta se miten näyttelijät kuunteöevat yleisöä. Siinä on parasta väliajan Sacher-leivos. Siinä on parasta kun käymme teatterissa äidin kanssa ja se, kun käyn siellä ihan yksin. Teatterissa voin samana iltana syntyä uudelleen ja kuolla korkeassa iässä.

    VastaaPoista
  31. Parasta teatterissa on se, että siellä saa kokea tunteita laidasta laitaan.

    VastaaPoista
  32. Parasta on teatterin tietty salaperäinen tunnelma ja yllätetyksi tuleminen. - Hanna

    VastaaPoista
  33. Parasta teatterissa on, että sinne lähtee miäskin ja teatteri on mitä parhain irtiotto arjesta, tunteiden myllerrys ❤

    VastaaPoista
  34. Hyvästä teatteriesityksestä saa vaikuttavia tunne-elämyksiä, jotka säilyvät mielessä vielä pitkään esityksen jälkeen. Teatterissa käynti on sellaista vähän juhlavampaa ajanviettoa, ja on mukava pukeutua hienosti.

    VastaaPoista
  35. Teatterissa on parasta se, kun pääsee irtautumaan hetkeksi omasta elämästä. Parasta on myösken se, kun saa nauraa katketakseen.
    rinne.sari at dnainternet.net

    VastaaPoista
  36. Parasta on se kokonaisvaltainen kokemus, kun näyttelijät, lavasteet, valot, tuoksut ja tunnelmat on yleisön kanssa samassa tilassa. Ihan eri fiilis kuin leffassa.

    Ehkä on vielä käynyt hyvä tuuri tai sitten ohjelma on kautta linjan laadukasta, että en muista katsoneeni yhtään huonoa esitystä niin harvoina kertoina, kun olen teatterista itseni löytänyt.

    Isoin haaste omille teatterikäynneille on, että liput pitäisi varata suosittuihin (ja vähemmänkin suosittuihinkin) esityksiin todella hyvissä ajoin. Teattereista olisi kiva myös olla sellainen finnkino -tyyppinen listaus tarjonnasta eli mitä missäkin menee ja milloin.

    VastaaPoista
  37. Vähän riippuu näytelmästä, mutta varmasti aina jokatapauksessa irtiotto omasta arjesta. Jos lisäksi huumoria ja ajettelemisen aihetta, niin ihan parasta.

    VastaaPoista
  38. Parasta on se tunne, kun näytelmä jää pyörimään mieleen pitkäksi aikaa esityksen jälkeenkin ja saa alkaa pohtia asioita toiseltakin kantilta. Plussaa myös se, kun pääsee hetkeksi irti arkirutiineista. - Hanna -

    VastaaPoista
  39. Yllätykset ja yllätykselliset tunteet esityksen aikana.

    VastaaPoista
  40. Teatteriesitys tarjoaa mukavan irtioton arjesta.
    Tiipi

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?