Muutama kylmä ja runsasluminen reissupäivä takana. Ensimmäistä kertaa viiteen päivään tuli olo, että nyt on avattava läppäri. Koska tekee...

Ylläksen hiihtoladut lasten kanssa

27.12.17 Satu Kommentteja: 7

Muutama kylmä ja runsasluminen reissupäivä takana. Ensimmäistä kertaa viiteen päivään tuli olo, että nyt on avattava läppäri. Koska tekee niin kovasti mieli kertoa, miten meillä täällä Lapissa menee. Olen saanut jonkun verran kyselyjä instassa vilahtelevasta kuopuksesta ahkiossa ja ihanan monet ovat kyselleet, miten lapset ovat viihtyneet mukana hiihtoladuilla. Siispä lyhyt katsaus murtomaahiihtämiseen pienten lasten kanssa.


Murtomaahiihto on nykyään niin sairaan ihanaa. Ennen ei ollut. Koululiikunta nujersi kohdallani kaiken kiinnostuksen talviurheiluun, joukkuelajeihin ja oikeastaan kaikkeen muuhunkin urheiluun vuosikausiksi. Onneksi ajat muuttuvat ja suhtautuminen liikkumista kohtaan on parantunut, myös siis tämä oma suhtautuminen. Löysin murtsikan uudestaan täällä Lapissa ensimmäisellä reissullamme neljä vuotta sitten. Kirjoituksessa neljän vuoden takaa puran vanhaa ja tiukassa istunutta turhautumistani hiihtämistä kohtaan ja sitä, kuinka löysin murtomaahiihdon uudestaan  aikuisena.  

Oli ihanaa huomata, kuinka paljon tykkään tasaisella menemisestä ja pidemmän matkan puurtamisesta, latukahviloista ja hitaasti vaihtuvista lumimaisemista. Ulkona on sairaan kylmä, sisällä ihanan lämmin. Juomat (paitsi kahvi ja kaakao) on kylmää, sauna on kuumaa. Lapset ovat vuosien aikana kasvaneet  osaksi tätä meidän talvilomailusettiä. Seitsemänvuotias esikoinen hiihtää jo itse. Matkat ovat hänen mukana ollessaan lyhyitä, siis korkeintaan neljän kilometrin lenkkejä parilla pysähdyksellä, mutta pääasia onkin että on kivaa hiihtää eikä se, kuinka kauan hiihdetään.


Kuopukselle vuokrasimme tämän matkan ajaksi Fjellpulken lastenahkion (90 €/viikko) SportShop Äkäslompololosta. Kesällä meidän kantorinkkakokeilut eivät tuottaneet tulosta, mutta ajattelimme että ehkä pulkka on parempi. Ja olihan se. Vauhtia on nähkääs enemmän näin suksilla kuin kävellessä ja hajurako siihen kuormaa kuljettavaan aikuiseen on pulkassa istuen isompi. Mörssäri on niitä tyyppejä, jotka arvostavat vauhtia ja omaa tilaa.

Ahkion mukana tulee makuupussinomainen pussukka, mutta se ei ole kovin lämmin. Olemmekin eristäneet näissä jääkylmissä keleissä pulkan itse. Laitoimme ahkion makuupussin sisään puolison jättisuuren ja todella lämpimän untuvatakin. Sen lisäksi täytämme aamuisin yhden parilitraisen juomapullon kiehuvankuumalla vedellä ja käärimme sen pyyheliinaan. Tuo lämmin paketti laitetaan ahkion makuupussin sisään pitämään kylmä loitolla. 

Meillä hiihtäjillä ei ole lämpökerraston päällä kuin tukevat ulkohousut ja lämmin mutta melko ohut takki, lämpimät hanskat ja pipo. Koska lapsi istuu ahkiossa paikallaan, on tärkeää että vaatetta on paljon enemmän kuin hiihtäjillä. Villa-alusvaatekerta, niiden päällä sisävaatteet, sitten vielä lämmin villatakki, talvihaalari, pipo, kahdet hanskat päällekkäin ja talvikengät. Olen lisäksi laittanut omille ja molempien lasten kasvoille kerroksen paksua kasvovoidetta suojaamaan viimalta ja pakkaselta.


Parivuotiaalle aktiiviselle taaperolle paikallaan istuminen voi olla hankalaa. Mörssäri vetikin kilarit ensimmäisenä retkipäivänämme. Olimme jo aikeissa luovuttaa koko ahkion kanssa, kunnes tajusimme ärtymyksen johtuvan siitä, että lapsi ei näe pulkasta kunnolla ulos valuessaan matkan taittuessa kohti vaakatasoa. Niinpä täytimme ahkion etuosan kaikenlaisella roinalla. Taittelimme kolme isoa vilttiä mytyksi ja laitoimme sinne vielä päivärepunkin tukea antamaan. Toinen päivä sujuikin jo paljon paremmin, koska lapsi pysyi tukevassa pystyistuma-asennossa koko reissun ajan. Eteen nostettu viiri suojaa hyvin viimalta ja ahkiota vetävän isän suksista ja sauvoista lentäviltä lumikökkäreiltä.



Täällä on ollut vuodenaikaan nähden tavanomaiset kelit: pakkasta on viidestätoista kahteenkymmeneen ja joskus kylmempääkin. Islannin vetisiin talviin tottuneiden lasten kanssa ei näissä pakkasissa voi olla tuntikausia yhtäjaksoisesti ulkona. Olemmekin suunnitelleet päivämme siten, että aamuisin mennään pariksi tunniksi lasten kanssa ulkoilemaan lyhyelle hiihtolenkille. Hiihdämme reilun kilsan tai pari ja pysähdymme latukahvilaan. Sitten hiihdetään sama matka takaisin. Lenkin jälkeen mennään takaisin lämpimään mökkiin syömään lounasta. Mörssäri menee tyytyväisenä parin tunnin mittaisille päiväunille ja esikoiselle jää laatuaikaa mummin kanssa pelata lautapelejä ja jutella kaikista tärkeistä asioista. Sillä välin me perheen muut aikuiset lähdemme nopeammalle ja pidemmälle hiihtolenkille ja palailemme kuuden maissa kotiin laittamaan päivällistä.



Joulun tuloa ja joulun menoa ei olisi edes huomannut ilman joululahjoja ja sitä kotikäynnillä piipahtanutta rempsakkaa joulupukkia. Kaikki päivämme ovat nimittäin olleet ihanan samanlaisia: herätään myöhään, hiihdetään päivä, illalla sauna, kaljat, ruoka, lautapelejä ja kirjoja. Joka päivä päällä samat vaatteet, sama villatakki ja hiuksissa sama ponnari. Perheen sukkia ollaan pesty pari kertaa mökin pyykinpesukoneessa. Siis jälleen kerran: aivan täydellistä sporttilomailua Lapissa.


7 kommenttia:

  1. Tulee ihan hirmuinen Lappikaipuu. Kiva kuulla teidän lomasta siellä, vaikka oonkin iloinen, että maltoit ( näinkin pitkään) antaa itsellesi loman myös läppäristä. Mutta tiedän toki myös kuinka kirjoittamisra rakastat.
    Ja mietin sitä tuossa mihin päädyit Joulupukin kanssa ja pääsikö Maailman söpöin Mörssäri tapaamaan häntä. No tästäpä selvisi sekin. Mukavaa loman jatkoa sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Venla! Mörssäri oli joulupukista innoissaan - jälkeenpäin. Ei uskautunut syliin eikä halunnut edes katoa partaukkoon päin kuin vasta tämän lähdettyä. Sitten riittikin juttua jooooluupukista :D

      Poista
  2. Vastaukset
    1. No niin onkin. Kyllä täällä mieli lepää ja kroppa on sopivan rasittunut :)

      Poista
  3. Mahtava asenne teillä lasten kanssa hiihtämiseen :) Luulen, että aika harva noilla keleillä enää uskaltautuu ladulle taapero ahkiossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jonkun verran on näkynyt pulkkia laduilla, mutta lyhyitä reissuja näyttävät kaikki tekevän näillä keleillä jos lapsia on mukana. Meinaa käydä hengitykseen tämä korkea pakkanen. <3

      Poista

Mitä tuumaat?