Entä jos työt loppuvat?


Se on hyytävä ja monelle epämiellyttävän ajankohtainenkin kysymys, mutta se pitää silti uskaltaa kysyä.

Kaupallinen yhteistyö: YTK ja Suomen Blogimedia

Kun minä hain opiskeluaikana osa-aikatöitä, kävin hetken aikaa erään työnvuokrausfirman kautta tekemässä keikkatoimistoduunia muutamissa eri firmoissa. Aika pian tajusin, että minun olisi paljon kannattavampaa laskuttaa näitä firmoja suoraan kuin tuottaa rahaa jonkun väliportaan taskuun.

Niinpä perustin toiminimen ja aloin tehdä kaikenlaisia viestintään liittyviä projekteja: yritysjulkaisuja, oikoluku-urakoita, lehtijuttuja, julkaisujen suunnittelua, käsikirjoitusten editointia ja yritysten mediasuhteita. Sitten vähän myöhemmin kokonaisia lehtiä, yritysviestintäprojekteja, kirjojen käsikirjoituksia, vähittäiskauppaa ja digimarkkinointia. Tällä yrittäjän polulla olen ollut kohta 15 vuotta – ja aina, joka ikinen vuosi, kuukausi ja viikko on riittänyt töitä. Yleensä enemmän kuin mitä olisin ehtinyt edes tehdä. Koska olin jo usean vuoden ajan ehtinyt vastata aika moneen tiedusteluun ”kiitos, mutta nyt en ehdi”, en osannut yhtään odottaa, että yhtäkkiä tapahtuisi hetkellinen hyytyminen.


Tänä talvena sukset sitten osuivat hiekkaan ja eteeni tömähti kuiva kausi. Kirjoitin aiheesta tänne blogiinikin, ja siitä postauksesta tuli yksi tämän vuoden luetuimpia. Hienoa! Koska työ, sen merkittävyys ja sen riittävyys on tärkeä miettimisen aihe kenelle tahansa.

Kevät meni ja tuli kesä - ja tilauskanta niin sanotusti palasi ennalleen. En ilmoittautunut keväällä työttömäksi vaan elin säästöillä ja käytin arkisin aikaa kaikkeen sellaiseen, mihin minulla ei ole muuten ollut tarpeeksi aikaa. Nyt taas elellään ja tehdään töitä entiseen malliin. En tiedä, kuinka kauan, mutta eipä tässä maailmassa mikään muukaan asia koskaan täysin varmaa ole.

Vaikka oma tämänhetkinen työtilanne näyttäisi todella hyvältä eikä mitään riskiä työpaikan menettämisestä tuntusi olevan – on vain yksi asia lopulta 100 %:n varma. Ja se on se, että työn jatkumista ei oikeasti koskaan voi varmaksi tietää.

Ei tarvita kuin yksi luonnonkatastrofi maapallon toisella puolella tai joku iso markkinahäiriö, joka laittaa liikkeelle vierivän lumipallon. Sen jälkeen yllättäviä asioita tapahtuu nopeastikin. Ennen kuin kiireinen asiantuntija ehtii lounastaan lopettaa, saattaa hän yhtäkkiä ollakin vailla työtä.



Kerronpa muutaman esimerkin, jotka kuvaavat hyvin työttömyyden yllättävyyttä.


Kun Islannissa purkautui Eyjafjallajökullin tulivuori keväällä 2010, tuhkalingon vaikutus levisi kansainvälisen kaupan kautta Afrikkaan ja Aasiaan asti. Esimerkiksi Kenian Isoon-Britanniaan suuntautunut kukkavientibisnes kärsi lentoliikenteen lamautumisen takia paljon. Moni kenialainen kukkafarmari meni konkurssiin ja moni tiloilla työskennellyt jäi työttömäksi.

2000-luvun alun pankkikriisissä monet pankkiirialan työntekijät, myös monet kaverini, täällä Islannissa ja meren takana Yhdysvalloissa saivat kenkää ilman varoitusaikaa, koska suuret ja perinteikkäät työnantajat kaatuivat muutamassa päivässä.

Juuri nyt on paljon työtä tarjolla IT-alalla esimerkiksi pilviarkkitehdeille sekä lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden osaajille. Vaan mikä on tilanne 5 vuoden kuluttua? Millaisia osaajia digitaalisen megatrendin murros silloin janoaa töihin? Kiinnostako vuonna 2025 enää ketään asioiden internet? En minä vaan tiedä. Tietääkö loppujen lopuksi kukaan? (Ei tiedä.)


Elämäänsä ei voi kuitenkaan elää jatkuvasti kytevä tuli takapuolen alla pahinta peläten. Siksi ihmisillä on tapana vakuuttaa tärkeitä asioita elämästään. Koti turvataan kotivakuutuksella, perheenjäsenten hyvinvointi turvataan matkan aikana matkavakuutuksella, älylaitteet tietoturvalla, kesämökeille hankitaan varashälyttimiä ja niin edelleen.

Mutta mitenpä on työttömyyden varalle?

Suomessa on tällä hetkellä satojatuhansia ihmisiä, jotka eivät kuulu mihinkään työttömyyskassaan. Voisi olla paikallaan liittyä.

YTK eli Yleinen työttömyyskassa on Suomen suurin työttömyyskassa. Vakuutus työttömyyden varalle maksaa alle 10 euroa kuussa. Kuka tahansa töissä käyvä voi liittyä, alalla ei ole väliä. Yrittäjät – kuten minä – emme voi tähän kassaan liittyä, mutta kuka tahansa palkansaaja voi. (Yrittäjille on siis omat työttömyyskassansa.)


Jos sinä käyt töissä, mutta et kuulu työttömyyskassaan, mieti hetki, kannattaisiko liittyä. Tee edes yksi pieni laskutoimitus. Laske, paljonko maksat kuukaudessa koti-, matka-, henki-, auto- ja muista vakuutuksista.

Summa on mitä luultavimmin kymmentä euroa suurempi. Silloin työttömyyskassajäsenyys kannattaa jo ihan siksikin, että mahdollisen työttömyyden koittaessa selviää helpommin niistä muista omaa elämää ja omaisuutta turvaavista maksuista. Se että menettää työpaikan, on nimittäin jo tarpeeksi iso kolhu omaan arkeen. Jos sen lisäksi epävarmuus kasvaa muillakin elämän osa-alueilla, arki muuttuu nopeasti todella tukalaksi.

Pienimmilläänkin ansiosidonnainen päiväraha on joka tapauksessa isompi kuin peruspäiväraha.

Yleisen työttömyyskassan jäseneksi voit liittyä täällä, alle kympillä kuussa.

Kuvat: Uusimmalta työreissultani Pohjois-Islannista. Lupaan reissusta oman jutun ja lisää kuvia pian! Ensin venyttelen satulassa rasittuneet pakarat vetreiksi, että pystyn jälleen istumaan koneen ääressä...

Tunnisteet: , , ,