Suunnittelemme juuri perheen kanssa pientä syksyvisiittiä pohjoiseen. Meillä on menneinä vuosina ollut tapana käydä joko varhain keväällä e...

Seuraavan kesän hevoshaaveita

29.8.16 Satu Kommentteja: 9

Suunnittelemme juuri perheen kanssa pientä syksyvisiittiä pohjoiseen. Meillä on menneinä vuosina ollut tapana käydä joko varhain keväällä ennen karitsoiden syntymää tai syksyllä lampaidenkeruun jälkeen eli kun suurin kiire on maatiloilla helpottanut, kyläilemässä tuttujen luona maalla. Yleensä ajamme suoraa tietä Reykjavikista ykköstietä pohjoiseen, useimmiten Eyjafjörduriin. Siis sille samalle tilalle, jonka kanssa kesäisin järjestän niitä hevosvaellusmatkoja. Kyseinen paikka on myös muiden perheenjäsentemme suosikki. Esikoinen odottaa näitä pohjoisenreissuja aina kovasti: pääsee rapsuttelemaan Oskar-koiraa ja syömään kakkuja. Anopista taas on kivaa käydä tsiigailemassa hiljaisen maaseudun meininkejä ja kokea sitä kautta uudelleen tunnelmia, jotka liittyivät omiin nuoruusmuistoihin maaseudulla.

Jos aikataulut pitävät eikä myrsky yllätä, posotamme perheen kanssa Akureyrin kaupungin tienoille syyskuun puolivälissä ja nukumme pari yötä vuorten vieressä meren rannalla. Käymme tietysti myös hevostilalla Polar Hestarilla. Siitä sovittiin eilen.

Viestiliikenne Polar Hestarin suuntaan onkin käynyt vilkkaana koko tämän viikonlopun. Olemme suunnittelleet ensi kesän reissutarjontaa ja sumplineet päivämääriä. On ollut sen verran mukavaa hommaa, että en ole pitänyt töiden tekoa lauantai- ja sunnuntai-iltoina ollenkaan ärsyttävänä vaan ihan päinvastoin. Ihanaa avata taulukkolaskentaohjelma hevosten takia.
 Minulla oli toiveena, että tehtäisiin ensi kesänä yhdessä taas joku kiva eräretkityyppinen reissu, yksi vähän vaativampi posotusmatka ja sitten yksi sellainen menneiden vuosien perinteinen matka, joka yhdistelee hevosvaelluksia, vuoristokävelyitä ja luontokohteiden kiertämistä.

Tallin isäntäväki kiinnoistui suunnitelmistani siinä määrin, että he ehdottivat "suomiporukalle" omaa isoa reissua, siis sellaista jossa ratsastetaan joka päivä kymmeniä kilometreja vapaan hevoslauman kanssa pitkin tiettömiä seutuja ja tasankoja. Vauhdin hurmaa ja pöliseviä polkuja! Muutamat kokeneemmat ratsastajat ovatkin sellaisen reissun perään viime vuosina kyselleet, joten miksipä sitä ei kannattaisi kokeilla! Polar Hestar on tehnyt näitä pitkiä maastovaellusreissuja jo 30 vuotta, joten tiedän heidän tuntevan pohjoisen maastot ja parhaat reitit.

Alun perin ajattelin, että tämä maastoseikkailureissu olisi jotain samankaltaista kun tämänkesäinen maastoexperience, mutta sitten aloin miettiä sääolosuhteita. Matka Fjörduriin oli käsittämättömän upea, vaikka se ei ollutkaan helpoimmasta päästä. Ongelmana on vain se, että sinne ei huonolla ilmalla pääse, sillä sateella kalliot ovat liian liukkaat ja sumussa kulkemiseen polut liian kapeita. Jos siis juuri sillä reissuviikolla Islannin sääukot lykkäisivät kovaa tuulta ja kaatosadetta, suunnitelmia pitäisi muuttaa radikaalisti, eikä se ole koskaan kivaa.

Tuo pitkä maastoreissu vapaan hevoslauman kanssa taas on sellainen, jonka voi toteuttaa vaikka parina päivänä vähän vihmoisikin. Maasto kun on pääosin kuulemma helppoa; vaativan reissusta tekee vauhti, mukana laukkaava vapaiden hevosten lauma ja se, että hevonen pitää pystyä satuloimaan aika nopeasti. Ratsuja vaihdetaan ainakin pari kertaa yhden päivän aikana.

Pienen jahkamisen jälkeen tulimme siihen lopputulokseen, että ensi vuoden heinäkuulle on siis tulossa yksi suomalaisen matkanjohtajan ja islantilaisten hevosisäntien organisoima maastovaellusreissu, jossa istutaan kuusi pitkää ja nopeaa päivää hevosten selässä keskellä Islannin erämaita. Majoitus mökeissä, guesthouseissa ja vuoristomajoissa. Mahtavaa! Tosin yksi pieni varoituksen sana on sanottava jo etukäteen: Tämä on reissuista pisin ja hevostallille myös työläin, joten siksi se tulee olemaan myös aikaisempia matkoja kalliimpi. Vaatii nimittäin paljon työ- ja hevosvoimaa liikutella viiskymmenpäistä hevoslaumaa, ruokaa ja makuutarvikkeita.
Tuon energisen maastorallin lisäksi halusin kesäkuun alkupuolelle myös yhden erinomaiseksi testatun unelmalomaviikon eli sellaisen matkan, missä on neljä päiväratsastusvaellusta, pari vuoristokävelyä ja päivän kiertoajelu Myvatnin tulivuorimaisemiin kylpylävisiitteineen. Koska yövymme koko ajan samalla maatilalla, pystymme vekslaamaan päivähevosvaelluksia mieltemme mukaan. Siksi tälle matkalle voi lähteä mukaan vähän kokemattomampikin hevosihminen - voimme tarpeen vaatiessa nimittäin jakautua aloittelijoiden ja kokeneempien ryhmiin.

Ratsastuslenkkien jälkeen on iltasella tehty kaikenlaista kivaa yhdessä: käyty uimassa, järjestetty venyttelytuokio tallin pihalla ja maisteltu islantilaisia karkkeja, ja tietysti rapsuteltu hevosia ja naurettu tilan koirille, jotka ähisten painivat keskenään mutaisimmissa ojissa ja pyrkivät sen jälkeen muina koirina sisätiloihin lepäilemään.

Sitten se kolmas reissu on jotain ihan uutta! Tai no, oikeastaan vanhinta mahdollista. Kun ensimmäisen kerran kävin Polar Hestarin tilalla työkeikalla, osallistuin syyskuiselle retkelle. Ratsastimme kuulaassa syyssäässä (jep, meitä todella onnisti - koko matkan aikana ei satanut pisaraakaan) maaruskan keskellä yhden kokopäivävaelluksen ja kaksi kahden päivän vaellusta. Vauhti ei ollut rallia, mutta pääosin mentiin reipasta tölttiä. Reissu vaati sopivan määrän erähenkisyyttä, sillä yksi öistä yövyttiin vuoristomajassa.

Ajattelin, että ensi vuonna, viidentenä hevosmatkailuvuotenani, haluaisin tämän pienoisen juhlavuoden kunniaksi ottaa matkatarjontaan myös sen oman ensimmäisen matkani. Niinpä ensi vuoden syyskuussa olisi tarjolla syysreissu pohjoiseen. Säät ovat silloin jo kesää viileämmät, mutta kuulaita aurinkoisia päiviä voi silti olla luvassa ja syyskuussa näkee jo revontuliakin.
Minulla ei vielä valitettavasti ole vielä tarkempia hintatietoja eivätkä päivämäärät ole vielä Icelandairin varausjärjstelmään hakatut, joten tämän tarkemmin en reissuista osaa vielä sanoa. Mutta vinkkaan tietysti heti, kun reissut tulevat myyntiin.

Oi että. Eihän siitä edellisestä hevosreissusta ole kulunut kuin vasta kuusi viikkoa. Ja minä olen jo ihan valmis lähtemään uudestaan! Onkohan tässä tarttumassa jonkin sortin hevoskuume?!

Jos issikkareissut kiinnostavat, niin kannattaa tsekata myös nämä:

Vuoden 2016 hevosmatkatarjonta
Vuoden 2015 hevosmatkatarjonta
Fiilistelyä ja melkein liian kesäiset kuvat vuoden 2015 reissulta (aurinko ihan oikeasti paistoi joka päivä...)
Ensimmäisen eli vuoden 2013 matkan asiakaskokemuksia 


Jutun kuvat ovat otoksia Pohjois-Islannin maastoista vuosilta 2011-2016. Kuvat: Björgvin Hilmarsson

9 kommenttia:

  1. Haa, tästä tuli nyt mieleen: Kävin hiljattain Akureyrissa, ja tutkailin siellä juurikin Polar Hestarin esitettä. Oletko se sinä siinä kannessa? :) Tai sitten siinä on joku hyvin saman näköinen.

    Nyt heppailut jäivät kyllä väliin, mutta ehkä taas ensi kerralla... Se on jännä, kun Islanti-kärpänen puree.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JOO! On se minä siinä virnuilemassa hevosten kanssa. Kysyivät lupaa josko sitä perhealbumikuvaa voisi käyttää esitteessä ja ajattelin sitten, että mikäpä ettei :D

      Poista
  2. Aiaiai taitaa joutua tekemään reissun Islantiin ensi vuonna tolle rallireissulle. Laita tänne viestiä kun päivämäärät varmistuu - suunnitelmissa on tulla Suomeen kesällä noin 5 viikon reissuun joista yhden vois istua issikan kyydissä Islannissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti laitan; veikkaisin että tuossa syyskuun puolivälin tienoilla faktat varmistuvat ja saan konkreettisempaa tietoa tuutattavaksi :)

      Poista
  3. Vapaa hevoslauma - nyt taitaa yksi arvoitus olla ratkeamassa.
    Taannoisella matkalla ajeltiin Kjölurin tietä etelään, oltiin pikkuhiljaa lähestymässä asuttuja seutuja, ja sitten tuli vastaan tien täydeltä hevosia, lisää hevosia, älyttömän paljon hevosia! Muutama harva ratsastajakin seassa. Sitten peränpitäjinä oli aika iso joukko turistin näköisiä ratsastajia. Vapaita hevosia oli arviolta parisataa, ja turisteja joitakin kymmeniä.

    Jos siis vaihtohevosia voi olla moninkertainen määrä suhteessa ratsastajiin, niin asetelma alkaa selittyä. Se vielä ihmetyttää, että kärjessä oli kymmeniä vapaita hevosia. Saako pari niitä peesaavaa ratsastajaa pidettyä suunnan hallinnassa?

    Mirja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kyse on ollut just tontyylisestä matkasta. Tosin kuulostaa aika isolta ryhmältä, tuolla pohjoisen tallilla jonka kanssa teen yhteistyötä, on näilläkin reissuilla maksimi noin 15 pintaan. Ja kyllä me hevoset (useimmiten) kasassa pysyy :) Jos ei, sitten joku lähtee nopeimmalla ratsulla perään. Noilta reissuilta ei ainakaan vauhtia puutu...

      Poista
  4. Oih ja voih! Mä niin haaveilin tästä silloin vuosi sitten kesällä, kun ruotsalaiset lähtivät vastaavanlaiselle retkelle. Voittaisinkohan lotossa ja saisin jostain ylimääräistä lomaa? Sulla on kyllä niin paras duuni! :-)

    Anni

    p.s. Jos voitan lotossa, niin takuulla olen matkassa mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on kyllä varmasti ihan legendaarinen kesä taas tulossa, pakko myöntää :) Lastenhoitovuoroja tässä just miehen kanssa vekslataan; meillä molemmilla kun on kesäisin paljon töitä mutta koulu on kiinni reilu 2 kk...

      Poista

Mitä tuumaat?