Huhhahhei, hengissä selvisin! Vaikka välillä hirvitti, lopussa nauratti. Tämän kesän hevosreissuista viimeisin osui kaikkiin mahdollisiin a...

Eeppinen hevosloma vuoristoon

15.7.16 Satu Kommentteja: 15

Huhhahhei, hengissä selvisin! Vaikka välillä hirvitti, lopussa nauratti. Tämän kesän hevosreissuista viimeisin osui kaikkiin mahdollisiin aisteihin ja kipupisteisiin, hyvällä tavalla lujaa.
Maisemanvaihdos.
Mökkimme maailman laidalla.
Tukki tykkää pötköttää.
Hänkin tykkää pötköttää. Taukopaikalla Pohjois-Atlantin laavahiekkarannalla. Perus.
Erämaavessa with a view (siis kyllä, ihan oikea vessa, käsienpesualtaat ja kaikki).
Viime vuonna kun suunnittelin seuraavan kesän matkoja, kysyin yhteistyötalliltani, miten olisi jos tehtäisiin yksi kolmen päivän mittainen vuoristoreissu jonnekin sähköttömään eräkämppään, ruoka ja makuupussit mukana. Ratsastusta meren rannalla ja laaksossa, jonne ei tuo tie eikä edes peltopolku. Hyvä idea, kuulemma! Harmittavan harvoja kuulemma kiinnostaa tällainen hevoserämatkailu, yleensä halutaan mennä vain kovaa ja meren rannalla ja nukkua yöt puhtaissa lakanoissa kuuman suihkun jälkeen.

Uskoin, että kyllä eräretkeily varmasti kiinnostaa. Kyllä Suomessa kaltaisiani reissupirkkoja riittää. Sellaisia, jotka tykkäävät hevosista, ratsastamisesta ja hiljaisista erämaakokemuksista. Eikä haittaa, vaikka illalliseksi on pelkkää pastaa ja nakkeja, koska mitään kamalan monimutkaista ei satulalaukuissa pysty kuljettamaan. Hampaat pestään ulkona nurmikolla ja hevoset putsataan satulan alta siisteiksi ruohotupoilla.

Kiinnostihan se. Tämä matka myytiin loppuun ihan muutamassa viikossa. Ja voi että mikä matka se olikaan!
Siellä satulalaukussa kolmen päivän henkilökohtaiset varusteet eli parit pikkuhousut, hammasharja ja reinot. 
Yhden vuoren päälle ratsastettiin.
Mäkiä on matkan varrella... "Sen verran jyrkkää, että parempi kävellä", tokaisi ratsastusoppaamme.
Erämaakämppä with a view. 
Ratsumme laidunsivat yöt mökkimme vieressä.
Mökkiaamupala.

Viimeisenä iltana tallinomistaja Stefan laittoi nuotion pystyyn merenrannalle.
Merimiessäkissä makuupussit, sivulaukuissa kalapullat.
Eväsrepun ruokatauko.
Reipasta tölttiä ensimmäiselle eräkämpälle ja siitä eteenpäin "parin vuoren yli". Nooh, mahtui siihen matkalle pari suontapaisen ylitystä ja maastoesteiden hyppämistä (juu, hyppäsin ensimmäistä kertaa elämässä ja heti ensimmäisenä päivänä sitten joku parikymmentä kertaa). Mukanamme kulki muutama käsihevonen eli tuttavallisemmin eväsreppu ja eväs kakkonen. Ne kantoivat ruokamme ja makuupussimme sinne tiettömälle eräkämpälle, kun me muut hölköttelimme (välillä kyllä ihan kiidettiin) omien ratsujemme kanssa eteenpäin. Ratsastimme kolmen päivän aikana yli sata kilometriä eikä se ollut mitään tasaista menoa metsäpolulla, vaan vuorten ylityksiä, suolla tarpomista, kivikossa kävelyä, laukkapätkiä, ojien yli hyppelyä ja hylättyjen turvemajojen seinänjämien seassa pujottelua. Islantilainen maastoratsastusreissu on kyllä ihan omaa luokkaansa.

Huhhahhei. Nakkien lisäksi saatiin illalliseksi myös ehkäpä maailman parhaita kalapullia, jälkkäriksi lakusuklaata ja aamiaisella hapanmaitoa fariinisokerin tapaisella. Porukan miesvahvistus eli tallinomistaja kavereineen tiskasi, siivosi ja laittoi ruoan. Kuumaa kahvia oli termarissa vuorokauden ympäri. Ja tallinomistajan kaveri lauleli hevosenselässä matkan varrella. Kyllä kelpasi.
Kun on sadevaatteet mukana, ei sada!
Ja mihin sitä sitten lähdettäisiin?
On taas sellainen itsensä ylittämisolo. Ensi vuoden reissut lähtevät suunnittelupöydälle saman tien: ja kyllä kutkuttaisi pitää tämä erämaareissukin listoilla. Tosin ensi vuonna upgreidaan ratsastusvaatimuksen ylemmäs. Tänä vuonna osallistujien piti olla tallilta saamieni vinkkien pohjalta vähintään keskitason ratsastaja. Islannissa on tuo mittakaava vaan näemmä on vähän eri. Onneksi tämänkertaisen ryhmän tyypit olivat kaikki superhyviä ja minä ehdottomasti kokemattomin. Mutta kas vaan selvisin ilman isompia hiertymiä tai mustelmia. Ja ensi vuonna ne maastoesteetkin sitten varmasti sujuvat paljon paremmin, kun on jo nelisenkymmentä hyppyä takana.

Eeppinen reissu, ei tähän oikein muuta voi sanoa. Islanti yllätti taas.

Nyt menen suihkuun.

15 kommenttia:

  1. Oispa tuo hienoo mut ei., en hyppää...hui. mahtava matka teillä ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo niin mäkin toistin itselleni. Mutta sitten oli pakko :D
      Oli kyllä huisia, huh miten hienot maisemat ja kaikkea. Vieläkin naurattaa ihan...

      Poista
  2. Oi, upea reissu teillä!

    Mua kiinnostaisi jos voisit vähän enemmän avata noita ratsastajien tasovaatimuksia ja varsinkin tätä kohtaa "Islannissa on tuo mittakaava näemmä vaan vähän eri". Mitä mahtaa tuo mystinen toteamus pitää sisällään?

    Vähäsen oma lehmä ojassa kyselen, kun pari vuotta jo olen haikaillut islantilaisten ratsastusretkien (mm. noi teidän retket kiinnostaa paljon) perään. Aina on joko huono ajankohta tai rahat sen verta vähissä. No, nyt olen raskaana joten taas haaveet lykkäytyy vähän eteenpäin.

    -Jossu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tosi matkakohtaista. Mä oon pitänyt lähtökohtana sitä että aloittelijamatkoille voi tulla vaikka ei olisi ikinä istunut hevosen selässä.

      Päiväretket, noin viisituntiset, vaatii sen että osaa käynnin, ravin ja laukan ja että on ratsastanut sen verran että satulassa olo tuntuu varmalta.

      Sitten taas nämä reissut joissa mennään vaikeammassa maastossa eli on ojia, jokien ylityksiä ja vuoristopolkuja, täytyy hallita hevonen hyvin ja olla rohkea, seikkailunhaluinenkin. Ratsastusvuosirajaa on vaikea laittaa koska kentällä ratsastaminen on niin erilaista kuin maastossa.

      Poista
  3. Oi miksi luin tämän? Mulla ei ole tällä hetkellä edes rahaa&omien eläinten hoitajaa että pääsisin käymään Suomessa, mutta Kyllähän ensi vuoteen mennessä yhdelle Islannin reissulle mahkut järjestyy... Äiti tosin oli jotain Islannin matkakuumetta kehitellyt (jotain jalkapallosta se selvitti?), vinkkasin sille Sun kirjan eli ehkä me pidetään äiti-tytär-treffit Islannissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei niin mainio idea!! Tervetuloa.

      Poista
  4. On teillä ollut upea reissu! Jonakin vuonna minäkin haluan, mutta jotain muuta kuin ratsastusta. Vielä ei tosin budjetti anna myöden. Mutta haaveita pitää olla ja mulla niitä on aina sen jälkeen kun olen täällä käynyt lukemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaellusloma ois kans jees, joku hauska kävelymatka vuoristomökistä toiseen.

      Poista
  5. Tää kade taas täällä... jos ja kun meillä oli niin mahti reissu vuosi sitten, niin teillä on ollut vähintäänkin yhtä hyvä reissu. Mä niin lähtisin tällaiselle reissulle, jos vaan lomaa löytyisi. Huisia Satu!!!!

    Anni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli muuten ihan superia huomata, että tällä eeppisellä erämaareissulla oli kaksi osallistujaa, jotka olivat olleet samanlaisella reissulla kuin sä, mutta kaksi vuotta sitten. Eli ensi vuonna tuut messiin, jos vaan lomat antaa periksi :D

      Poista
  6. Ihan mielettömiä kuvia ja varmasti ollut upea reissu. Myös täällä ilmoittautuu yksi tuollaisesta lomasta unelmoija! Toivottavasti tulevinakin vuosina vastaavia järjestetään. Tosi kivaa, että kirjoitat näistä niin pääsee lukijana fiilistelemään mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anni! Olisi ollut ihanaa ottaa hyvä kamera reissuun mukaan, mutta taskuun ei mahtunut kuin iphonukka. Kiva silti kuulla että kuvat näyttää ookoolta. Varmasti järjestetään samanlainen reissu ensi vuonna, ehkä kaksikin, kun tässä nyt oikein erähenkisyyttä pääsin kehittämään....

      Poista
  7. Kuulostaa aivan mahtavalta tämä reissu! Ensi vuonna lapsi on ehkä vielä liian pieni hoitoon jätettäväksi reissun ajaksi, mutta ehkä sitä seuraavana... Järjestäthän näitä siis vielä muutaman vuoden päästäkin!

    VastaaPoista
  8. Hei
    Olimme nyt kesällä tyttäreni kanssa Thorsmörkissä ratsastamassa neljä päivää. Milloin nämä Saga-matkojen kesän 2017 reissut hintoineen ja päivämäärineen mahtavat varmistua?
    Nyt siis kartoituksessa, että minne ratsastamaan ensi kesänä... Islantiin joka tapauksessa.
    Ja ikuisuuskysymys... mikä on riittävä ratsastustaito mihinkin? Tänä kesänä pärjäsimme hyvin :) mutta aina miettii, että tuleeko jossakin tilanteessa arvioitua omat taidot/lapsen taidot pieleen ja valitsee itselleen liian kovan haasteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistä! Nämä minun järjestämät reissut tulevat myyntiin myöhemmin syksyllä; ilmoitan heti täällä blogissa kun tiedän tarkemmin. Tulee vähän uudenlaista reissua vanhojen rinnalle, ja laitan tarkat ratsastustaitovaatimukset ja reittikuvaukset matkoista ilmoitukseen :-)

      Poista

Mitä tuumaat?