Islanninhevonen parhaimmillaan

Islanninhevonen on kauneimmillaan pitkän ratsastusvaelluken jälkeen. Silloin sen tukka on onnesta sekaisin. Se on levollinen kivasta ulkoilulenkistä vaihtelevissa maastoissa, tyytyväisen raukea pitkän urakan jälkeen ja yhtä innoissaan tulevasta laidunhetkestä kuin toimistotyöläinen kesälomaa edeltävänä perjantaina. Villi, vapaa - ja ihanan väsynyt!



Eilen ratsastin Húnilla, joka nukahti melkein laukan liitovaiheessakin. Tänään eteenpäin vyöryi Stormur eli "Myrsky". Ei ollut yllätysmyrsky vaan pysyi juuri niissä lukemissa missä pitikin, pyyhälsimme jopa läpi alhaalla roikkuvan pilven.

Tälläkin työmatkalla on siis taas ollut aivan tajuttoman ihanaa. On paistanut aurinko, satanut, huomattu sateenkaari ja heitetty kastikekauhalla vettä Grenivikin uimahallin "suomalaisen saunan" kiukaalle. Rannikolla töltätessä on tietysti nähty merellä valaitakin. Niin, ja illalla ohi ajoi joku paikallinen äksyilijä, joka näytti tien vieressä kävelevälle reissuporukallemme keskaria. Ha! Kyllä nyt joka kylässä pitää oma kylähullunsa olla ja häneenkin siis törmäsimme tänään.
Päivitän lisää Islanti-retken reissukuvia Hellmanns'in Instagram-tilille tämän viikon ajan. Klikkaa siis sinne, niin pääset kuvien kautta reissuun mukaan. (Olen Hellmanns'in instan vierailijana tämän viikon ja tykitän retkeilykvia sinne;  omaa Instaani päivitän vasta tämän ulkoilmatyörupeaman jälkeen.)
Kuvissa Gardur, Húni, Stormur, Snuda ja Hallgerdur tukkaruuhkakollegoineen viiden tunnin maastovaelluksen jälkeen. Vähän väsähtäneet, villit ja tyytyväiset.

Onneksi itse olen todella virkeä eikä takalistooni satu yhtään (juu ei).

Iha-haa, nyt nukkumaan, että huomenna jaksaa kiivetä tulivuorelle!

Tunnisteet: , ,