Kirjoitan parhaillaan tulevaan Unelmatyö-kirjaan lukua motivaatiosta, innostuksesta ja niiden välisestä suhteesta. Olen täällä hevosmatkall...

Unelmatyöpäivä ja valaan kuperkeikkoja

9.6.16 Satu Kommentteja: 2

Kirjoitan parhaillaan tulevaan Unelmatyö-kirjaan lukua motivaatiosta, innostuksesta ja niiden välisestä suhteesta. Olen täällä hevosmatkalla parhaillaan, mutta kirjoitan pikku hiljaa iltaisin ja muutaman kappaleen aamuisin, jos jaksan ennen kahdeksaa herätä. Harvemmin jaksan.

Tämä päivä, eilinen ja toissapäiväinen ovat kaikki olleet oikeita unelmatyöpäivä. Olen ollut innostunut, siis tavattamattoman innoissani ihan kaikesta. Olen mennyt yöllä nukkumaan maalaismökin raikkaaseen ilmaan. Aamulla lähtenyt kivan ryhmän kanssa ratsastamaan ja vaeltamaan, iltapäivällä joko näimme kuuman lähteen tai edessämme leikkivä valas heitti kuperkeikkoja. Viimeinen asia jonka olen illalla nähnyt ennen huoneeni oven sulkemista on maisema. Mökin käytävänikkunasta avautuva silmäkonvehtitarjotin: lumihuippuiset vuoret, aurinko ja lähes keskiyön auringossa kimmeltelevä meri. Juuri ennen nukahtamista olen kuullut, kuinka laitumella vanha ruuna hirnahtaa.



Tälläiset päivät ovat juuri minulle unelmatyötä. Ehkä moni muu on asiasta samaa mieltä: tällaiset päivät kuulostavat aivan täydellisiltä, jos sattuu tykkäämään luonnosta, hevosista, ihmisten seurasta ja ulkoilusta.

Olen tästä innoissani, sen kyllä myönnän. Mutta yksi tärkeä juttu täytyy ilmoittaa ihan heti: tämä ei ole sitä, mitä haluaisin joka päivä töissä tehdä. En tiedä onko mitään, mitä haluaisin ihan joka päivä tehdä. Tuskin sellaista onkaan, mutta siinä onkin sen koko tyytyväisenä ja onnellisena pysyttelemisen juju. Olen vähitellen oppinut, mitä haluan ja mitä en, mistä motivoidun, mistä en.


Tällaiset hevosreissujen kaltaiset supertyöprojektit ovat minulle todella tärkeitä. Ne saavat innostumaan ja se innostus on yksi tärkeä osa sitä motivaation moottoria. Se, mitä ne muut osat ovat, saat lukea kirjasta. Koska joudun vielä vähän aikaa selkeyttämään ajatuksiani ja kirjaamaan ne ymmärrettävään muotoon. Nyt on nimittäin vieläkin sydän sen verran nurjallaan tuosta voltteja heitelleestä valaasta, että en pysty ihan heti enempää keskittymään.




2 kommenttia:

  1. Ihana kuvia. Happy happy joy joy

    VastaaPoista
  2. Näin taas elän viime vuotista matkaa uudestaan <3 piti ihan hakea valokuvakirja (kyllä - mä teen kaikista matkoista kirjan !!) tästä reissusta ja palata näihin tunnelmiin, maisemiin, fiiliksiin.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?