Reykjavikin katutaide by kids

Hehkutinkin joku aika sitten esikoisen päiväkodin ihanuutta. On hehkutettava vähän lisää! Nyt ne nimittäin ylittivät itsensä taas.

Lapsen päiväkodilla on keväisin sellainen perinne, että vanhimpien ryhmä piirtää tiettyyn teemaan liittyviä piirrustuksia. Jokainen tekee yhden kuvan ja kirjoittaa siihen isolla oman nimensä. Piirustuksista painetaan suuria ulkotaideteoksia, jotka pystytetään Skólavörðustígurin kävelykadulle kesäksi.
Tänä vuonna aiheena oli Reykjavíkin tunnetuin rakennus, siis tuo valokuvienkin taustalla huojuva Hallgrímskirkja eli Hallgrímurin kirkko.

Erityispisteet annan toteutuksesta:

Kaikkien piirrustukset osallistuvat. Ei valita kymmentä parasta tai viittä "eniten näköistä", vaan kaikkien muksujen tulkinnat kirkkotönöstä katsotaan yhtä hyviksi. Osa osaa piirtää tarkemmin kuin toiset, joku käyttää värejä kiinnostavalla tavalla ja jollain on selkeästi nykytaiteellinen lähestymistapa: jalatonta hämähäkkiä muistuttava abstrakti kasa viivoja. Siltähän se kirkko voi joistakin tuntua. Se on tulkintakysymys.

Näyttelystä tehdään koko kaupungin ohjelmanumero. Tämän viikon maanantaiaamuna lapset kävelivät päiväkodilta yhtenä ryhmänä avajaistilaisuuteen, jossa tarjoiltiin kaakaota ja juustoja. Reykjavíkin kaupunki oli kutsunut näyttelyn avajaisiin sosiaalisessa mediassa kaikki kaupungin asukkaat. Piirustusnäyttely ei siis ollut vain päiväkodin ja lasten vanhempien oma juttu, vaan koko kaupungin projekti, jonka lapset toteuttivat muiden asukkaiden iloksi. Minusta tämä näkökulma oli erityisen hienosti kaupungilta.

Harmitti vietävästi, että en työtapaamisen takia päässyt paikalle avajaisiin, mutta kävimme esikoisen kanssa ihailemassa töitä sitten heti päiväkotipäivän jälkeen. Tytär puhkui tyytyväisyyttä ja ylpeyttä piirrustuksestaan. Koska onhan tästä Skólavördustígurin taidenäyttelystä puhuttu siitä asti, kun lapsi sen ensimmäisenä päiväkotivuotenaan tajusi. Muistan vieläkin niin elävästi sen, kuinka hän parivuotiaana katseli samalla paikalla olevia kuvia ja haaveillen ilmoitti, että sitten kun hän on tosi iso, hänenkin piirrustuksensa pääsee tähän liikennemerkiksi.

Jep, ja nythän se päivä koitti. Ei siinä kuulkaa kauaa mene, kun se hakee mut autolla töistä.

Tunnisteet: ,