Voi Lontoo, olet taas ollut samaan aikaan niin ihanan virkistävä, jalkapohjat rakoille ajava, rauhallinen ja ruuhkainen! Äiti-tytärreiss...

Lontoo, lapsi ja marraskuu

29.11.15 Satu Kommentteja: 37

Voi Lontoo, olet taas ollut samaan aikaan niin ihanan virkistävä, jalkapohjat rakoille ajava, rauhallinen ja ruuhkainen!
Äiti-tytärreissu Lontooseen on noudatellut samoja kaavoja kuin viime vuonna: yhdessäoloa perheen tyttöjen kesken, vain pari "toimitettavaa asiaa" per päivä, pitkiä yöunia ja vaivatonta ruokailua mukavissa ketjuravintoloissa. Emme kuitenkaan toistaneet matkaa täysin samanlaisena.

Valitsimme tällä kertaa hotellimajoituksen ja kriteerillä isot huoneet, iso aamiainen ja hotellilta yhdellä kulkupelillä lentokentälle. Koska lensimme Gatwickiin, halusin hotellin Victorian liepeiltä. Gatwick Express tuo Victorian asemalle puolessa tunnissa ilman vaihtoja. Se on iso plussa kun matkustaa lapsen kanssa ja siirtyminen paikasta toiseen vaatii paljon aikaa ja riittävästi etukäteissuunnittelua.

Lontoossa melkein kaikki hotellit ovat kalliita eikä hintalaatusuhde päätä huimaa. Park Plaza -hotellimme ei ollut edullisimmasta päästä, mutta koska yöpymisöitä oli vain kaksi, majoitukseen pystyi satsaamaan tavallista enemmän rahaa. Sitä paitsi sain varauksesta hieman alennusta. Koska matkustamme aika paljon, olen alkanut keskittää varaukseni vain yhteen hotellinvarauspalveluun. Netti on täynnä jos jonkinlaisia hotellinvaraussaitteja, joista olen itse valinnut Hotels.com:in*. Varsinkin isoista kaupungeista saa hyviä tarjouksia ja jokaisen kymmenen yövytyn yön jälkeen saa yhden ilmaisvuorokauden. Ennen Lontooseen lähtöämme minulla oli käyttämättä Hotels.com-öitä 180 euron edestä, ja se laski muutoin melko hintavan Park Plazan hinnan siedettävälle tasolle.

Viime vuonna olimme Lontoossa lokakuussa, silloin oli vielä vihreää eli Islannin mittapuulla täysi kesä. Näin marraskuussa ruoho kyllä vieläkin vihertää, mutta puista ovat lehdet jo alkaneet tippua. Lämpötila pyörii noin kahdessassa asteesssa mutta ilman kosteus saa hytisemään. Luulin ensin, että mukaani valitsemat toppatakit ovat silkkaa liioittelua, mutta ne ovatkin tulleet tositarpeeseen.

Marraskuun lopussa koko kaupunki oli jo pukeutunut joulunaamariinsa. Keskustan upeat jouluvalot, joulukoristemyymälät ja jouluaiheiset tapahtumat houkuttelivat meidätkin pysymään perinteisessä turistikeskustassa. Eli kyllä: ajelimme Oxford Streetillä bussin kyydissä jouluvaloja katsellen, pysähdyimme Disney-kaupassa ja kävimme Hyde Parkin joulumarkkinoilla. Olemme toteuttaneet turistimenoa pahimmillaan, mutta mitäpä siitä. Meillä ja etenkin lapsella on ollut hauskaa.

Lapsi tykkäsi joulumarkkinoiden jääpatsaspuistosta, jääliukumäestä ja karuselleista. Minun makuuni joulumarkkinat olivat liian äänekäs huvipuisto liian täynnä lapsiperheitä. Mutta kun sain eteeni glögiä ja tötsän suklaapopcorneja, tulin yhtä tyytyväiseksi kuin esikoinen karusellihevosen seurassa.

Keskustahengailun lisäksi kävimme parissa leikkipuistossa. Se on muuten oiva tapa lapsiperhematkailijoille kurkata paikalliseen arkeen. Viisivuotiaan kanssa kun ei pysty loputtomasti koluamaan pieniä kulttuurikahviloita tai istumaan kaljalla paikallisessa pubissa kulmakunnan elämään ja ihmisiin tutustuen. Leikkipuistoissa näkee sen saman mutta vain vähän eri segmentin näkökulmasta. On kiinnostavaa seurata, miten lapset käyttäytyvät, miten ihmiset pukeutuvat, onko äitikerhoja, minkäikäisiä vanhempia alueella asuu, minkälaisia vaatteita lapsilla on ja toteuttavatko pätkät keskenään jotain suosikkileikkiä, onko tosilleen tuntemattomilla tapana puhua toisilleen ja miten aikuiset ja lapset kommunikoivat keskenään. Vinkkinä siis: kurkkaa paikalliseen arkeen lähteämällä leikkipuistoon! Ilman lapsia sinne ei kannata mennä kyttäämään. Yksinäinen aikuinen puistonpenkillä lapsia väijymässä herättää ymmärrettävästi epäilyksiä. Mutta jos kersat ovat mukana, niin sekaan vaan!

Huomenna eli sunnuntaina lentomme Reykjavikiin lähtee vasta iltayhdeksältä, eli ehdimme viettää kaupungissa vielä kokonaisen päivän. Tarkoituksemme on mennä Hackneyn kotieläinpuistoon. Jos sataa, varasuunnitelmana on pysyä keskustassa ja piipahtaa tiedemuseossa. Sen naapurissa olevassa luonnonhistoriamuseossa ehdimme käydä jo edelliskerralla.

Pubiin emme tällä reissulla sitten ehtineetkään, vaikka siitä haaveilin, mutta marketista ostettu Magners ja hotellin käytävän jääpalakone toimivat itse asiassa paremmin. Saimme ihanan rauhallisen illan. Lapsi makoili sängyllä ja katseli netin kautta Pikku Kakkosta. Minä röhnötin siinä vieressä ja siemailin juomaani. Loppuilta leikittiin hotellihuoneessa piilosta (piilopaikkojahan oli tasan neljä: verhon takana, sängyn alla, kylpyhuoneessa ja vaatekomerossa) ja keskusteltiin aiheesta, miksi kaikkien ihmisten kanssa ei tarvitse pysähtyä juttelemaan (eli siistitty versio kusipäistä namusedistä). Yhdessäolomme on ollut kaikin puolin hauskaa, avartavaa ja rentouttavaa. On ollut superihanaa huomata, että isosisko alkoi kysellä jo ensimmäisen reissupäivän iltana pikkusiskonsa perään; mitä sille kuuluu, onkohan se syönyt hyvin isin tuttipullosta ja milloin me taas nähdään. Puolison kanssa ollaan vaihdettu tekstareita ja viesti on ollut, että erinomaista kuuluu ja meno on jatkunut samanlaisena kuin tavallisesti: mörssäri on nukkunut hyvin, herännyt yöllä vain kerran juomaan tuttipullollisen ja nukahtanut taas ja tuhissut yöunilla aamukymmeneen.

Vaikka tavallisesti matkustamme koko perhe, eli tulevaisuudessa kahden lapsen kanssa, olisi mahtavaa, jos nämä lyhyet Lontoon-reissut säilyisivät esikoisen kanssa toteutettavana perinteenä. Sellaisena perinteenä, joka toistuisi joka syksy. Olisihan sekin varmasti upeaa,  jos tekisimme tämän matkan ensi syksynä koko porukka eli mukaan lähtisivät puoliso ja kuopuskin. Mutta kyllä minä silti taidan haluta pitää  tämän reissukonseptin meidän kahden välisenä, spesiaalina juttuna. Mörssärin kasvettua hieman isommaksi haluaisin tietysti tasapuolisuuden nimissä kehittää hänen kanssa ihan oman vuosilomaviikonloppujutun (onhan minulla ja puolisollakin omat, kahdenkeskiset strategiapäivämme). Miten olisi vaikkapa Berliini?

Miten ihanaa, jos me voisimme tehdä näitä äiti-tytärreissuja yhdessä vielä parinkymmenen vuodenkin päästä! Kuinka iloinen olisinkaan, kun esikoinen kertoisi kavereilleen, että ei voi nyt osallistua syyslomamökkireissulle, koska on lähdössä mutsinsa kanssa perinnelomalle Lontooseen. Ja miten kivaa olisi kuulla, kun kuopus kieltäytyisi lähtemästä vuoden suurimpiin bileisiin, koska äiti-tytärreissu Berliiniin osuu samalle viikonlopulle.

Noh, toivossa on hyvä elää.

*) affi-linkki

37 kommenttia:

  1. Kyllä. Meillä reissukohde vaihtelee mutta teen kanssa noita äiti-lapsi reissuja vaikka lapset onkin jo isompia (osaavat arvostaa äidin lompakkoa edelleen :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistavaa kuulla että äiti-lapsi reissut ovat teilläkin perinteenä ja käytössä edelleen. Äidin lompakko on tosiaan ihmeellisen mukava asia :)

      Poista
  2. Toivottavasti sun imetys ei kaadu tuohon reissuun. Noin pieni vauva ei pullosession jälkeen välttämättä huoli enää rintaa. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos huolenpidosta.

      Poista
    2. Enpä yllättynyt tästä imetyskommentista. Yllätys olisi ollut jos kukaan ei olisi asiasta kommentoinut. Sehän se on sen hyvän äidin mitta ja jos ei pysty imettämään niin huono äiti olet. Olen itse TODELLA kärsinyt tästä, koska imetys ei onnistunut, vaikka se itselleni olisi ollut tärkeää. Toisaalta jos äiti imettää itsensä lataamoon niin eipä siitäkään iloa lapselle ole. Itse mietin kuitenkin että miten rinnat kestävät kaksi päivää ? Onko maitoa silloin vaan pumpattava ja heitettävä pois ? Kokemusta kun ei ole.

      Poista
    3. Mä en jaksa ottaa tästä imetyksestä sen isompaa pulttia. Imetän sen aikaa kun on mahdollista ja kun en ole paikalla, ratkaisuna on pumpattu maito ja korvike. Sekin on hyvä muistaa että eivät korvikkeet lasta pilaa... Mun mielestä ne ovat itse asiassa hyvä täydennys rintaruokintaan vaikka rintaruokinnassa ei isompia ongelmia olisikaan.

      Mulla on pumppu mukana matkassa, pumppaan 4-9 h välein. Ajattelin kirjoittaa tästä äidin poissaolosta, korvikkeista ja vauvan ruokailuista sillä välin oman postauksensa piakkoin. Aihe tuntuu kuitenkin kiinnostavan :)

      Poista
    4. Ei mullakaan mitään fanaattista kantaa imetykseen tai korvikkeisiin ole, jos se ei vaan onnistu ihan luontaisista syistä.
      Sen sijaan tämä matka ja sen ajankohta on ollut ihan vapaaehtoinen valinta, jossa lienee otettu tietoinen (?) riski että näinkin voi käydä että imetys loppuu.
      Sitä en valitettavasti, nyt kolmatta lasta imettävänä, pysty ymmärtämään. Oma vauva on samanikäinen kuin teidän toinen.

      Poista
    5. Joo ihan vapaaehtoinen valinta on ollut. Eikä se mitään, ettet ymmärrä, ei kaikkea tarvitse ymmärtää. Kukin tyylillään ja omista lähtökohdistaan :)

      Poista
    6. Mä niin taas ymmärrän tätä reissua! Meille tulee toinen lapsi myös niin ikään +5v ikäerolla (paljonkas teillä tarkalleen on?) ja kyllä minä aion napata tuon viisivuotiaan ensi kesänä kahden keskiselle reissulle vaikka Turkuun :) Vauva syntyy siinä kevään lopussa/kesän alussa toivottavasti.

      Harvemmin kuitenkaan hyvin käynnistynyt ja jo jonkin aikaa jatkunut imetys parin päivän poissaoloon loppuu, jos vauva normaalistikin arjessa käyttää pulloa. Se vaan on aika epätodennäköistä :) (itse teen töitä nimenomaan imetysasioiden parissa)

      Ihana lukea matkasta! On se vaan spesiaalia kun saa tehdä lapsen kanssa tälläisiä reissuja, meilläkin on monta takana.

      Poista
    7. Ja maailmassa on myös paljon ihmisiä jotka valitsevat olla imettämättä - syystä tai toisesta - ja ihan ihmisiä niistäkin lapsista kasvaa. Huolenpidoksi naamioitu muitten ihmisten valintojen arvosteleminen näyttää aika tyhmältä.

      Meillä on myös tapana lähteä esikoisen kanssa kahdestaan jonnekin, ei lontooseen eikä edes lentokoneella, mutta viime kesänä viiniretkelle :)

      Poista
    8. Reilun 5,5 vuoden ikäero lapsilla.

      Reissu oli kyllä mahtava mutta on kyllä aivan ihanaa mennä kotiin :) Reissu on parhaimmillaan silloin kun sen odotus on hauskaa, kun siellä matkalla itsessään on kivaa ja kun matkalta kotiin tulokin on ihan parasta.

      Jos mörssäri olisi tähän asti ollut huonostinukkuvaa sorttia, hankaluuksia painonnousussa tai ei olisi ottanut tuttipulloa, ei reissua tietenkään olisi voinut nyt tehdä.

      Kiva nähdä mikä on vastaanotto kotona. Siitä blogataan vielä ;)

      Poista
    9. Hei toi viinireissu kuulostaa hauskalta!!

      Poista
  3. Minäkin olen nyt jo teini-ikäisen tytön kanssa käynyt yhteisillä reissuilla, noin kerran vuoteen. Koska asumme Lapissa, ne ovat suuntautuneet yleensä Helsinkiin lentokoneella tai autolla johonkin lähikohteeseen. Kerran myös yhteiselle islanninhevosvaellusleirille <3, ja kerran laivalla Tallinnaan.

    Mikä muuten onkin iso harmi ettemme samalla rahalla ja vaivalla voi hurauttaa koneella suoraan johonkin ulkomaan kivaan kaupunkiin. Vaihdot syö aikaa ja matkabudjettia!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän hyvin! Helsingistä lähtee paljon enemmän edullisia lentoja kuin Islannista eli reissatessa täytyy katsoa tosi tarkkaan reissupäivät ja kuluttaa aikaa edullisten lentojen etsintään. Tällaisia viikonloppureissuja ei voi kauhean usein tehdä, juurikin noiden lentojen takia. Ja junalla (ei ole) ja laivalla (kerran viikossa Tanskaan, matka-aika 3 päivää...) Islannista ei pääse minnekään :)

      Poista
  4. Mulla on teini-ikäiset tytöt ja heidän kanssa olen viettänyt pitkiä viikonloppuja jossain eurooppalaisessa kaupungissa. Meillä ei vakkarikohdetta, vaan joka kerta mennään eri paikkaan. Huippureissuja, joissa saat antaa laatuaikaa lapselle ja tehdä sellaisia yhteisiä juttuja, joista molemmat tykkää. Koko perheen kanssa tehdään sitten pidempiä reissuja. Pidä ihmeessä teidän viikonloppumatkoista kiinni, ne on lapsille tosi tärkeitä juttuja. Meillä niitä ainakin muistellaan ilolla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla! Ja kyllä, perinne jatkukoon :)

      Poista
  5. Ihanaa Satu että jaksat kirjoittaa näistä jutuista satunnaisista raivoäideistä huolimatta. Valat ainakin mulle uskoa siihen, että erilaisiakin valintoja voi tehdä ja silti hoitaa vanhemmuutta enemmän kuin hyvin. Esikoinen vaikuttaa mahtavalta tyypiltä ja varmasti mörssäristäkin tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nimenomaan; ei ole yhtä muottia johon se "hyvä vanhempi" sopii. Mä en näe että tästä meidän reissusta olisi ollut haittaa kellekään (paitsi ehkä vähän mun lompakolle, heh)

      Poista
  6. Pienet irtiotot arkikuvioista vain yhden jälkikasvun kanssa ovat kyllä ihan parasta...oppii tai ehtii huomaamaan omasta lapsestaan ihan uusia (ja yleensä hämmentävän positiivisia) juttuja. Vaikkei mitään ihmeellistä tekiskään. Ja kiitokset taas tietopläjäyksestä, en oo tiennyt että hotellivaraussaiteilta voi keräillä "bonuksia"...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita bonarisysteemejä saattaa olla muillakin, mutta mä oon tottunut käyttämään Hotels.comia, kun niillä on myös aika hyvä sivusto suomeksi eikä ole tullut koskaan mitään ongelmia niiden kautta.

      Poista
  7. Meilläkin on tapana tehdä esikoisen kanssa reissuja kahdestaan. Mutta ei nyt kun kotona on imeväisikäinen joka elää pelkällä maidolla.
    Viisivuotias kyllä ymmärtää että seuraava reissu onnistuu marraskuun sijasta maaliskuussa ja jaksaa sitä.myös odottaa. Silloinhan vauva syö jo muutakin ruokaa. Tässä lienee menty kuitenkin aikuisen ehdoilla. Olisiko muutama kk ollut liian pitkä aika odottaa, että vauva kasvaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, meillä eletään aikuisten ehdoilla. Niihin toki vaikuttaa lasten etu, mutta lapset eivät päätä asioista. Ei muutama kk olisi ollut ollenkaan liian pitkä aika odottaa, mutta tällä kertaa nyt päätimme näin.

      Sitä paitsi mulla / perheellä on alkuvuodesta niin monta muuta reissua tiedossa, että tämä matka ei olisi oikein mahtunut aikatauluihin silloin... Kun ei nyt kotoa kuitenkaan jatkuvasti tee mieli lomalla olla :)

      Poista
    2. Joo, harvemmin vastasyntynyt kykenee tekemään päätöksiä? Yleensä ne tekeekin aikuinen asettaen lapsen tarpeet omien tarpeidensa edelle. Kannattaa joskus kokeilla sellaistakin, Satu.

      Poista
    3. Älä viitsi ilkeillä, Anonyymi. Jos välttämättä haluat niin tee se omalla nimelläsi edes.

      Me tiedetään kyllä puolisoni kanssa mikä perheelleni on parasta, en ala siitä vääntää, enkä varsinkaan ihmisen kanssa joka ei esiinny omalla nimellään. Ja turha yrittää syyllistää, kun mitään syyllisestettävää ei ole.

      Poista
    4. Satu. Sun valintasi oli oikein. Hyvä. Oikein hyvä. Tää rintaruokintahomma on mielestäni ihan skeidaa. Tyttäreni, Thaimaasta adoptoitu, kasvoi vastikkeella terveeksi, älykkääksi ja voimakkaaksi. Poikani, vatsastani ponnistanut ei hänkään saanut riittävästi rintamaitoa. Hänkin on terve, älykäs, liikkuvainen, pitkä ja äitiään hirveästi rakastava kiintynyt poika. Tytärtäni kiintymyssuhdetta hoidettiin ihan muulla kuin tissimaidolla. Jos vielä onnistumme kolmannen hankinnassa, aion tehdä töitä ja elää myös vauva-aikana. Ehkä siksikin että isäkin saa mahdollisuuden. Ehkä isäsuhde onkin tärkeämpi kuin pari pulloa tissimaitoa.

      Poista
  8. Tosta leikkipuistosta. Tuli vaan mieleen, että onnistuuko joku ylipäätään reissaamaan lasten kanssa menemättä paikallisiin leikkipuistoihin?! :) Meillä ne on kyllä pakko olla automaattisesti ohjelmassa tai muuten ei jälkikasvu viihdy kaupunkilomalla matkassa mukana.

    Mä sain tästä kyllä kans jonkun kimmokkeen, että pitäisi tehdäkin jotain reissuja aina kunkin lapsen kanssa ihan vain kahdestaan. Mä oon tosi huono tekemään yhden lapsen kanssa mitään, aina mennään koko joukolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, joo eipä taida onnistua :D

      Poista
    2. Peukku perhereissulle! Senhän voi aluksi vaikka tehdä johonkin lähikohteeseen, vaikka naapurikaupunkiin :) Puoliso tekee esikoisen kanssa kerran kesässä kahden kesken telttaretken. Kersa diggaa valtavasti, vaikka ne menee vain johonkin 15 kilsan päähän kotoa.

      Poista
  9. Mä olen käynyt molempien lasten kanssa kaupunkilomilla kaksistaan, kun täyttivät 10 vuotta. Toisen kanssa Lontoossa, toisen Berliinissä ja molemmat reissut olivat aivan huippuja :) Olisi tosi mukavaa reissata enemmänkin vastaavasti, mutta raha ja aika asettavat omat rajoituksensa. Lisäksi tykkäämme myös matkustaa koko perheen kesken, niin kaikkeen ei vain aina ole mahdollisuuksia. Mutta ehdottomasti vielä tulevaisuudessa teemme näitäkin reissuja :)
    Rose

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko perhe reissussa on kyllä parasta. Tosin tässä elämänvaiheessa mä en jaksaisi koko katrasta pakata mukaan kahden vuorokauden ulkomaanreissulle, vähintään viikko perilläoloa. No kohtahan on joululoma ja tänä vuonna vuorossa Suomi-joulu eli matka Suomeen edessä. Jihaa!

      Poista
  10. Ihana idea kyllä. Nyt kun oma tyttö on nelivuotias, yhdessä on hirmu kiva viettää aikaa. Eilenkin kävimme joulukonsertissa kaksin ja oli ihanaa. Pitääkin ryhtyä pohtimaan seuraavaksi mukavaa reissua!

    VastaaPoista
  11. Huvittaa nämä jotkut kommentit. Imetys vaan yli kaiken, millään muulla ei ole mitään väliä. Viis esikoisen tunteista ja sisaruuskateuden ehkäisemisestä, viis vanhempien parisuhteesta, viis äidin mielenterveydestä, urasta (ja sen kautta lapsen tulevasta elintasosta) tai omasta elämästä, viis isän ja lapsen suhteesta, viis siitä jos maito ei riitä ja lapsi huutaa nälkäänsä. Ihan sama vaikka se vauva saisi äidinmaidosta vatsanväänteitä kunhan se TÄYSIMETYS vaan onnistuu ja jatkuu MAHDOLLISIMMAN KAUAN.

    Kuulkaas ei se paljon sitä lasta lämmitä että on IMETETTY jos sen seurauksena kaikki mahdollinen muu perheessä menee paskemmin. Totta kai imetys on ihan hyvä juttu ja siihen kannattaa satsata, mutta ei se ole ainoa asia, jolla on väliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. loisto kommentti, kiitos tästä. Outoa että aihe saa jotkut ihmiset niin fanaattisiksi.

      Poista
    2. Tälle kommentille isot peukut pystyyn. Jeesustelua imetyksestä ei näköjään voi välttää missään, edes täällä :( Kaksi kertaa täysimetystä yrittäneenä ja molemmilla kerroilla enemmän tai vähemmän epäonnistuneena (huono äiti, voi, voi minua :( ) en kyllä jaksa kuin korkeintaan sääliä näitä kommentteja. Olin ihan masiksissa kun imetyksen kanssa kärvistelin (en todellakaan ollut hyvää seuraa kenellekään), mutta jostain syistä lapset ovat olleet perusterveitä, perusreippaita, perusaktiivisia, perusälykkäitä. Miten voi olla mahdollista? :D :D :D. Ai niin, ehkä niistä olisikin tullut jonkun toisen täysimettäneen äidin lapsena ultrakaikkea, tuon peruskaiken sijaan...? ;-) -s

      Poista
  12. Ihan reissu. Meillä myös harrastettu kahdenkeskisiä matkoja. Pojan kanssa käytiin Islannissa pari vuotta sitten. Maagista oli. Uusinta mielessä.

    VastaaPoista
  13. Ihan reissu oli siis ihana reissu : )

    VastaaPoista
  14. Meillä on äiti-lapsireissut toistaiseksi ollut tähän lähitienoolle (leffaan, esikoisen kanssa lähilaavulle yöksi, naapurikaupunkiin päiväksi), mutta suunnitelmissa on että parin vuoden päästä, kun esikoinen on 8-vuotias, otan hänet mukaan Lappiin vaellukselle. Olisi halunnut jo tänä kesänä, mutta ei kyllä vielä jaksa kantaa tavaroitaan (kun ei halua kantaa edes eskarireppua parkkipaikalta sisälle) ja minä en jaksa kantaa kahden tavaroita kokonaan. :D Haluaisin näin kannustaa lapsia luonnon pariin, koska itsekin olen siellä kasvanut ja voimani saanut. Lapsen kanssa on kyllä kiva reissata kahdestaan, oli se reissukohde sitten mikä vaan. :)

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?