Suhtautumiseni rintapumppuun on ollut epäileväinen. Syy on ollut aika lapsellinen: se tuo liikaa mieleen lehmän lypsykoneessa. Olen nyt kor...

Tasa-arvopumppu ja havaintoja imetyksestä

29.9.15 Satu Kommentteja: 42

Suhtautumiseni rintapumppuun on ollut epäileväinen. Syy on ollut aika lapsellinen: se tuo liikaa mieleen lehmän lypsykoneessa. Olen nyt korjannut ja vaihtanut kantaani. Rintapumppu on itse asiassa ihan hemmetin kätevä väline. Sen merkittävyys sujuvaan arkeen ja tasapuoliseen lapsenhoitamiseen on lähes samaa luokkaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja iseille korvamerkatun vanhempainvapaan kanssa.

Kun on rintapumppu - ja jos lapsi suostuu syömään tuttipullosta -, voi nimittäin tehdä upean kompromissin: saada rintaruokinnassa olevan lapsen ilman, että äiti aikatauluttaa vuoden ajan elämänsä vauvan ruokailujen tahtiin. Sitä paitsi kiitos rintapumpun isäkin pääsee osallistumaan ruokkimiseen.

Kirjoitan kirjapalstaa asumista käsittelevään 3h+K-lehteen ja saan siksi lehden kannettuna kotiin. Uusimmassa numerossa oli todella inspiroiva juttu Lundian toimitusjohtajasta, joka kertoi avoimesti omasta elämästään ja siitä, kuinka on mahdollista saada molemmat: menestyksekäs työura (toimarina alle kolmevitosena!) ja lapsiperhe. Luin juttua pari päivää mörssärin syntymän jälkeen. Kun haastattelussa kerrottiin pakkaseen laitetusta rintamaidosta ja rintapumpun mahdollistamista äidin sunnuntaityöpäivistä, minullakin syttyi lamppu. Nyt todella tarvitaan rintapumppu meillekin!

Mies lähti ostoksille vertailemaan näiden puhelinluuria muistuttavien laitteiden teknisiä ominaisuuksia ja palasi kotiin NUK-merkkisen sähköisen rintapumpun kanssa. Hinta rapeat 150 euroa, mutta povaan sille kohtalaista jälleenmyyntihintaa.

Mörssäri syö hyvin tuttipullosta, eli silloin tällöin kun pitää itse kipaista hoitamassa yli tunnin mittainen asia, laitan pumpun surisemaan ja siirrän pullossa puoli desiä maitoa jääkaappiin. Hyvin on kelvannut.

Pakastepusseja en ole hankkinut, koska mölöä ei tässä meijerissä riitä desikaupalla lypsettäväksi ja rintaruokintaan. Kun jossain kohtaa kotisohvalta tulee tulee yli neljän tunnin mittainen pakollinen poissaolo, turvaudumme mitä luultavimmin korvikkeeseen. Mörssäri sai sitä jo toisena päivänään - se huusi nälkäänsä eikä oma tuotanto ollut vielä käynnistynyt. Päättelin aika nopeasti, että kun kahdesta pitää valita, nälkää parempi vaihtoehto on purkkimaito. Käytännössä siis rikoin WHO:n täysimetysmääritelmää heti. En aio ottaa tästä paineita.

Ruokin lasta niin kauan rintamaidolla kuin sitä riittää ja kun sitä ei riitä, tulee oheen korvikemaito. "Täysimetin" esikoista (annoimme esikoisellekin korviketta ensimmäisinä päivinä) neljä kuukautta, jonka jälkeen jatkoin imetystä korvikkeen rinnalla muutaman kuukauden. 8 kuukauden iässä lopetin imetyksen kokonaan, ja ihan terve tuosta näyttää tulleen.

No arvatkaas mihin ensimmäisen rintapumppuvapaan käytin? Lähdin esikoisen kanssa jo perinteeksi käyneelle yhteiselle seikkailuretkellemme keräämään pusikosta löytyviä aarteita muoviämpäriin ja syömään lettuja lähibaariin. Ja kyllä vaan: iltapäivävapaa viisi- ja puolivuotiaan kanssa Islannin syksyisessä tuulessa ja sateessa oli järkyttävän rentouttava ja virkstävä kokemus. Palasimme molemmat kotiin paljon hyväntuulisempina kuin mitä sieltä lähdimme. Hyvin ruokittu Mörssäri kuorsasi tulomme jälkeen vielä pitkälle toista tuntia. Siinä ajassa ehti tehdä neljä Frozen-palapeliä.




42 kommenttia:

  1. Hyvä sinä! Varmasti oli mahtavaa käydä tuulettumassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan loistavaa. Eilen kävin samoilla iltapäivävapailla tunnin hieronnassa. Ihan kuin olis paratiisissa käynyt...

      Poista
  2. Oo, takki ilman mahalisäosaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasit :D Oli lyömätön tunne viikata lisäosa laatikon pohjalle...

      Poista
  3. kannattaa pumpata silloinkin kun ei "tarvitse", auttaa ihan simona aineenvaihdunnassa ja oman kropan palautumisessa synnytyksestä. Liittynee jotenkin niihin kuuluisiin imetyshormoneihin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon yrittänyt pari kertaa, mutta jos pätkä on juuri ruokaillut, ei tuu mitään... Pakko pitää muutaman tunnin tauko ja sitten onkin aika ruokkia. Ehkä pitäisi vaan jatkaa yritystä ja katsoa lähtiskö se siitä...

      Poista
    2. Aamulla maitoa tulee paremmin kuin illalla. Myös toisen rinnan pumppaaminen imetyksen aikana helpottaa maidontuloa. Rintapumppu oli kyllä ihan ehdoton esikoisen kanssa. Toinen ei sitten suostunut juurikaan nauttimaan muuta kuin rintamaitoa, suoraan rinnasta, mutta aika nopeasti tuo vuosi kuitenkin meni.

      Poista
  4. Rintapumppua ilman en olis kyllä pärjännyt kummankaan lapsen vauva-aikaa. Heti maidontuotannon alettua pumppasin ekan kerran ja testattiin lapselle tuttipullosta sen juottoa. Pienenä aloitettuna näytti hyvin pullo molemmille kelvanneen. Kuulun niihin, joilla maitoa tulee kiitettävästi, mutta ei silti kuitenkaan erityisesti "yli". Pumppailin aina satunnaisesti maitoa pakkaseen. Sieltä oli helppo sulatella maitoa ja lähteä itse lenkille, kauppaan, juhliin jne. Pienetkin hengähdystauot vauva-arjesta on olleet kullan arvoisia!

    Kumpikin lapsi on juonut ekan vuoden aikana ainoana maitona rintamaitoa ja päähän mulla olisi hajonnut ilman pumppua (tai sitten olisi siirretty vastikkeisiin :D). Saatoin ottaa pullon ja lypsetyn maidon mukaan juhliin, kauppaan, kylään tms jos en halunnut ko. paikassa imettää. Ja tunnustan käyttäneeni jopa joskus kotonakin, kun ei vaan millään jaksanut imettää.... Ei se imetys mitään vauva-ajan luksushetkiä ollut ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samat fiilikset - ei ole suosikkihommaa tämä... Mutta yritän kestää :)

      Poista
  5. Mun vauva on vielä visusti mahassa, joten kaiken mitä imetyksestä luulen tietäväni, olen oppinut netistä. Muun muassa muistelen lukeneeni, että äidin maito säilyisi huoneenlämmössäkin joitain tunteja, jolloin sitä ei tarvitsisi erikseen lämmitellä enää - voisikohan joku pätevämpi/kokeneempi vahvistaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se maito pari tuntia kestää huoneenlämmössä, jos se vaan on muuten suojattu (mm. auringonvalolta tai muulta). Meidän pieni on vaan sen verta nirso, että kun pumppasin maitoa ja annoin pulloa parin minuutin päästä, alkoi hirveä huuto kun maito oli jo ehtinyt jäähtyä. Ei muuta kuin lämmittämään sitä maitoa asteen verran lämpöisemmäksi. :'D

      Poista
    2. Hehe, mikä kulinaristi ;)

      Poista
    3. Mä oon jättänyt maidon tunniksi tai pariksi huoneenlämpöön. Sen pitäisi olla ihan ok. Jos vauva nukkuu lähtiessäni, laitan maidon jääkaappiin kun se saattaa ainakin vielä tässä vaiheessa nukkua kerralla useita tunteja.

      Poista
    4. Maito kylla sailyy - jos pullot ja pumppu on puhtaat, eli maitoon ei paase vieraita bakteereja. Ja kai se aidinmaitokin pahentuessaan kokkareituu tai haiskahtaa?

      Poista
  6. Mun mies hommasi mulle ihan "manuaalisen" rintapumpun, eli lypsin itse ihan käsipelin. Hinta ei tainnut olla neljää kymppiä enempää ja oon ollut oikein tyytyväinen. Varmasti tuo sähkökäyttöinen on monta kertaa parempi (ja oletan että myös helpompi?) käyttää, mutta kyllä tuo manuaalinenkin ihan pelittää jos vaan jaksaa vaivautua. Eli onneksi on myös halvempia vaihtoehtoja.

    Jos pumppaa tarpeeksi usein, niin rinnat alkaa (toivottavasti) tuottaa enemmän maitoa, koska ne "luulee", että maidon menekki kasvaa. Ihan imetyksen alkuvaiheessa innostuin lypsämään vähän liikaakin, niin mulla tahtoi tulla maitoa niin paljon, että rinnat oli räjähtämispisteessä.... Voin kertoa, että sitten kun mun natiainen alkoi syödä niistä täysistä tissesti, sanonta "Hotelli Helpotus" sai ihan uuden merkityksen... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me käsikäyttöiset on myös usein helpompi puhdistaa - vähemmän liikkuvia osia..

      Poista
  7. OI, ihana rintapumppu. Mulla se auttoi sekä vapaa-aikaan sekä sitten korvikelisämaidon antamisen aiheuttamaan maailmantuskaan: kun joukkoon lirautti tilkan omaa, äitiys ikäänkuin pelastui. Kaikkea ne imetyshormonit tekee.

    Täällä Saksassa sai lääkärin reseptillä sähköpumpun - joka tosin oli ryökalupakin kokoinen - itse piti ostaa vain pullo. Kesälomareisulle päädyin ostamaan samanmerkkisen käsipumpun käytettynä (oli parit häät, joiden vessojen töpseleistä en tiennyt), jolla pumppailin sitten loppu ajan. Käsipumpulla oli jotenkin helpompi etsiä maidot tisusta, kun ei aina ehtinyt sohvalle rentoon asentoon niitä esille kaivelemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa että rintapumppuun liittyy näin paljon positiivisia muistoja!

      Poista
  8. Täälläkin liputetaan juuri nyt rintapumpun puolesta! :) Mulla on ohjelmassa tällä hetkellä joka aamu maidonpumppausta pakkaseen, koska maitoa tulee paljon, olen palaamassa töihin 4 viikon päästä ja haluan kerätä sitä aikaa varten maitovarastoa. Lapsi on siis nyt 2 kk. Töihin palaamisen jälkeen olen ajattellut jatkaa imetystä pumpun avulla niin kauan kuin se vaan on mahdollista ja järkevää. Näinä ekoina kuukausina olen päässyt pidemmille lenkeille, joogaan, luennolle yms virkistävän toiminnan pariin rintapumpun ansiosta. Ja kirsikkana kakussa, mieheni, joka on jäämässä mun jälkeen kotiin vauvan kanssa on selvästi tosi ylpeä ja tyytyväinen, kun voi osallistua jo nyt vauvan ruokintaan :)

    Esikoisemme kanssa ei tajuttu aloittaa pulloon totuttelua tarpeeksi aikaisin ja siihen opettaminen sitten kun oli pakko, oli kuukauden kestänyt voimanponnistus. Silloin vaihto (kotoa töihin ja töistä kotiin) miehen kanssa tapahtui lapsen ollessa 6 kk, mutta pumpun avulla jatkoin imetystä himpun yli vuoden ikään asti. Vaikka tuo pumppaaminen ei olekaan ihan mun suosikkipuuhaa, niin silti: Rintapumppu rules!

    VastaaPoista
  9. Esikoisen aikaan ajattelin, etten tarvitse pumppua ja mulla oli vaan hätävarana _todella_ alkeellinen käsikäyttöinen pumppu. No, omat polttarit ja häät olisi varmasti ollut miellyttävämpi kokemus kunnon pumpun ja vähemmän turvonneiden tissien myötä.
    Hormonit kävi niin kovilla, etten suostunut itse olemaan vauvasta erossa yli paria tuntia ja kun se korviketta sai ohella niin vauvan näkökulmasta pumppaukseen ei ollut tarvetta.

    Tällä kierroksella panostan KUNNON pumppuun ja omaan aikaan (plus esikoisen kanssa kaksin vietettyyn). Mieskin saa tällä kertaa osallistua enemmän vauvan hoitoon, en usko että hormonienkaan puolesta tarraudun niin tiukasti vauvaan, kun on toinenkin lapsi siinä läsnä.

    Myöskin pieni tuulettuminen välillä tekisi terää ;)

    Tietty on paljon vauvastakin kiinni miten imetys sujuu. Esikoinen hörppäs pikana pintamaidot, joten jouduttiin nopeasti korvikkeita antamaan, kun arvon herra ei malttanut syödä kunnolla tissistä. Ja sitten 7kk iässä päätti että kiitti maitobaari riitti ja kieltäytyi kokonaan ja siihenhän se mölön valuminen loppui. Taitaa olla äidin maidosta samaa mieltä kuin äidin kokkailuista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuulettuminen, ihan pienikin, tekee kyllä terää. Mulle tuo kolme tuntia ulkona rämpimistä oli ihan paratiisia. Puhumattakaan siitä tunnin hieronnasta ja suomalaisen saunan lauteilla istumisesta jonka toteutin eilen. Uulalaa..

      Poista
  10. Mä pumppasin ja pakastin esikoisen kanssa, mutta miten kävikään... pullo ei kelvannut, ei sitten millään. Aloitettiin heti ja itseasiassa joutui syömään sairaalassa pullosta päivän ajan ja se sujui kohtalaisesti. Kotona kokeiltiin kaikki mahdolliset keinot mitä ikinä keksittiinkään, kunnes muutaman viikon jälkeen luovutettiin. Mä selvisin jotenkuten järjissäni.

    Kuopuksen kanssa en ajatellut testaavani koko pulloa, koska enää en niin kaivannut pidemmäksi aikaa tuulettumista. Mutta mitäpäs sitten kävikään, jouduin viikoksi sairaalaan kuopuksen ollessa 4 viikkoa eikä maitoa voinut antaa lapselle. Kauhuissani ajattelin miestäni esikoisen ja kuopuksen kanssa kotona, mutta tämä vauvapa söi pullosta samantien ilman ongelmia. Olisihan se varmasti syönyt muutoinkin, kun tarpeeksi nälkä olisi ollut, mutta olipahan vähän helpompaa miehelle ilman nälkäänsä itkevää vauvaa. Mä sitten pumppailin sairaalassa maitoa viemäriin ja kuopus söi viikon korviketta. Normaali siitäkin on näyttänyt tulleen.

    Rintapumppu on kyllä yksi maailman parhaimmista keksinnöistä.

    Anni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on kyllä niin yksilöllistä että kelpaako pullo vai ei. Meillä on molemmat ottanut pullon iisisti mutta tutti ei ole kelvannut kummallekaan...

      Poista
  11. Käytin pumppua vain joitakin kertoja. Käsipumpulla en saanut ulos juuri mitään, lypsykone toimi. Mutta varsinkin alkukuukausina ei-imettävä tissi ruiski yleensä maidonkeräimen ihan täyteen, ja kippasin aina nuo ylimääriset päivän mittaan jääpalarasiaan ja jäkaapin kautta pakastimeen. Maitopaloja riitti yllin kyllin loppuun asti, ja ylikin jäi niin, että imetyksen loputtua lapsen ollessa 15-kuinen sulatin viemäriin desikaupalla tissimaitoa, muistaakseni 9 dl.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No wau! Mikä muuten on maidonkeräin? Onko se sellainen "passiivinen pumppu" joka on paikallaan imetysten välillä?

      Poista
    2. http://www.ainu.fi/tuote/ainu-medela-maidonkerääjä - Tosi kätevä (estää myös tulvimisen toisesta rinnasta imetyksen aikana) ja ainoa vehje, jolla sain itse kerättyä yhtään mitään :/

      Poista
  12. Niin, taalla jenkkilassa siis kaikki pumppaa. Semmosen sahkoisen vakkyran saa jopa Obama caren kautta ilmaiseksi. Itsellani on Medela merkkinen, jonka hinta on paalle 200. Mutta on pro-pumppu. Silla pumppasin 8 kk toissa. Siis jouduin naas toihin 6 viikkoa tenavan syntymasta. Tein tosin 6 h paivaa mutta silti..Pumppu mahdollisti toissa kaynnin lisaksi tosin viinin ja oluen tissittelun ja elokuvat ja muut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa että semmoisen voi saada myös lainaan! Mä en ole tullut edes kysyneeksi lainausmahdollisuutta tällä Islannissa vaan mentiin suoraan kaupoille. Ehkä joku ostaa sen käytettynä... (Vai onkohan rintapumppu sellainen jonka ostajat haluaa sen uutena, nähtäväksi jää.)

      Poista
  13. Haa! Satu tää sun blogi on aina vaan mainio ajatusten uusille urille kääntäjä :)

    Mä oon suhtautunut vähän nihkeesti ajatukseen pumppailusta ja pulloruokinnasta. Vaan kun asiaa ajattelee tältä kantilta mitä tässä on esitetty, niin ehkäpä sitä pitäis ainakin kokeilla.

    Asiasta saappaaseen, Islannissa voi äiti ja isä olla pitkäänkin yhtä aikaa tuella kotona? Kun täällä Suomessa ei onnaa kuin pienen pätkän, sitten jommankumman on oltava jollain muulla rahalla tai rahatta kotona tai vaihtoehtoisesti tietty töissä/opiskella. Muutenkaan noita vanhempainvapaita ei voi ihan tasapuolisesti jakaa. Liittyy siis tähän, että kiva ajatus, että isä voisi vaikka yöllä syöttää...paitsi että kun on aamulla nousemassa töihin niin ehkä ei :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onpa mainiota kuulla, kiitos palautteesta :)

      Täällä vanhemmat saavat itse päättää milloin jäävät vapaalle. Eli voivat halutessaan pitkää yhtäaikaa, osa-aikaisena tai täysaikaisena. Äidillä on oikeus 3 kk vapaaseen, isällä 3 kk oikeus ja 3 kk vanhemmat saavat jakaa miten parhaaksi kokevat. Me teimme niin että mä olen kotona 3 kk 100 %:sti ja mies otti 6 kk 50 %:na eli hän on vuoden ajan puolet ajasta töissä ja puolet himassa. Aloitimme vapaat yhtäaikaa juuri näiden ekojen kuukausien hulabaloon (= yövalvomiset ja mahdolliset parkumisat aiheuttavat mahavaivat) takia...

      Onhan se ihan toivotonta lähteä seuraavana aamuna edes vähän freesinä töihin jos on yöllä joutunut heräämään monta kertaa. Kotona pystyy koomaamaan kummituksena, kun ei ole pakko vaihtaa edes vaatteita :-)

      Poista
  14. Mä jo lupasin itselleni, etten änkeä tähän keskusteluun mukaan, mut tässä kuiteskin kirjoittelen.

    Yli kolmekymmentä vuotta sitten Kättäriltä sai kotilainaan sähköpumpun. Sen sai, jos oli läpäissyt tiukan seulan: pöpövapaa maito ja kynsivallit sekä riittävä tuotantomäärä.
    Ruokin aina ensin oman vauvani ja sen jälkeen herutin aimosatsin lasipulloon. Pikajäähdytys juoksevan alla (mitä tuhlausta), sit jääkaappiin ja joka toinen päivä Elannon Pullapuodin kautta Kättärin vauvoille.
    Niillä rahoilla, jotka ylimääräisen myynnistä sain, rahoitin osittain astianpesukoneen oston.
    Silloinen masiina oli ompelukoneen kokoinen.
    Pakkasesta tuli otettua maitoa niin kahviin kuin mannapuuroonkin. Kauhistelkaa vaan, hehheh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, että maitoa riitti muillekin ja että sillä pääsi tienesteille!

      Poista
  15. En tiedä mitään rintapumpuista, mutta hackathoneista tutkimusta tehdessäni törmäsin MIT:llä järjestettyyn "Make the Breast Pump Not Suck" -hackathoniin (http://breastpump.media.mit.edu/), jossa rintapumppujen käyttäjät ja muut aiheesta kiinnostuneet kehittivät parempia ja halvempia rintapumppuja. Naisten terveyteen liittyvä tekniikka kun ei ilmeisesti mitenkään hirveästi houkuttele investointeja. Tuonkin hackathonin inspiraationa toimi New York Timesin sivuilla julkaistu blogipostaus, jossa arveltiin että mikäli miehet imettäisivät olisivat rintapumput jo elegantteja kuin iPhone ja hiljaisia kuin Prius. (http://parenting.blogs.nytimes.com/2014/03/16/shouldnt-the-breast-pump-be-as-elegant-as-an-iphone-and-as-quiet-as-a-prius-by-now/?_php=true&_type=blogs&_r=1)

    Kyseisellä hackathonilla oli siis myös tasa-arvoagenda, myös sosioekonomisen aseman suhteen. Yhdysvalloissahan pienitulosilla äideillä ei välttämättä ole varaa äitiyslomaan tai hyvään rintapumppuun ja muutenkin heidän töihinsä voi olla hankalampi yhdistää pumppaaminen kuin hyväpalkkaisiin toimistotöihin. Tosin varsinainen ongelma tässä lienee paljon isompi kuin pelkät puutteet rintapumpuissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä yhteiskunnallisesta näkökulmasta keskusteluun! Oon kuullut monesti myös sanottavan, että jos miehillä olisi menkat, niiden haittojen minimointiin olisi jo aikaa sitten kehitetty joku fiksu ratkaisu...

      Poista
  16. Enhän minä enää muistanutkaan, miten Iso Asia imetys vauvaperheessä onkaan.

    Meillä kumpikaan ei oikein suostunut syömään pullosta ja minä taas en oikein herunut pumpulle, joten olin kiinteiden aloittamiseen saakka täysin kiinni vauvassa. Ei ole ikävä noita aikoja, ei!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kyllä mäkin onnellinen olen, kun tämä ajanjakso on jotain, jota voi tarkkailla peruustuspeilistä :D

      Poista
  17. Esikoisen synnyttyä hän oli osastolla viikon jolloin maidon pumppaaminen tuli heti tutuksi. Ostin pumpun mutta se on jäänyt kotona käyttämättä, myös toisen lapsen kanssa. Toivoisin että olisin opettanut tämän toisen juomaan pullosta koska hän ei oppinut tai halunnut sitä millään, nyt on jo sen verran isompi että juo jotenkuten nokkamukista mutta olisi ollut tosi kätevää jos pullokin olisi kelvannut.

    Viivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikille se pullo vaan ei kelpaa - se on mystistä, että miksi ei...

      Poista
  18. Meillä oli neuvolasta lainassa pumppu, sitä kannattaa kysyä, sai olla kuukausikaupalla kun sovittiin että ilmoittavat jos joku toinen on kiinnostunut. Pieni paikkakunta, ei vissiin tullut muille mieleen... MLL:llä saattaisi myös olla. Mikä jottei käytettynä ihmiset ostaisi, kun kerran tällaisia lainavehkeitäkin suostutaan käyttämään. Saahan siitä kaikki tarpeelliset osat desinfioitua keittämällä.

    VastaaPoista
  19. Joku jo mainitsikin maidonkerääjän, maillä se oli aivan mainio pelastaja! En ymmärrä, mutta en saanut pumpulla maitoa tulemaan kuin pikku lirun silloin tällöin. Kuitenkin imettäessä maitoa valui toiselta puolelta siihen malliin, että täysimetys 6kk asti onnistui, vaikka palasin osa-aika töihin tytön ollessa 3kk. Tosin oli siinäkin oma sumpliminen, kun meidän neiti ei kelpuuttanut pakastettua maitoa. Noh, näytti se maito onneksi säilyvän jääkaapissakin pari päivää minigrip pusseissa.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?