Islannin kesään kuuluu kahdenlaisia isoja perhejuhlia: kesälomaviikonloppuihin sovitetut  sukukokoukset ja elokuun alun Verslunarmannahelg...

Kesän päättäjäiset

2.8.15 Satu Kommentteja: 4

Islannin kesään kuuluu kahdenlaisia isoja perhejuhlia: kesälomaviikonloppuihin sovitetut sukukokoukset ja elokuun alun Verslunarmannahelgi eli Kauppiaiden viikonloppu. Elokuun ensimmäinen viikonloppu on maan suosituin kotimaanmatkailuviikonloppu - se vetää tieliikenteen, valmistelujen ja juhlien osalta vertoja Suomen juhannukselle. Paitsi että Suomessa juhannus aloittaa kesän, täällä Kauppiaiden viikonloppu lopettaa sen. Tänä elokuisena viikonloppuna islantilaiset ryntäävät perheineen ja ystävineen telttavaunuilla leirintäalueille tai kesämökeilleen. Niin mekin.
Pistäydyimme lauantaina miehen veljen mökillä. Paikalle oli kutsuttu harhaanjohtavasti "vain lähin perhe". Lähin perhe nyt vain sattuu olemaan aika suuri: kymmenen lasta, kolmisenkymmentä kesälomiaan päättelevää aikuista, useita eläkeläisiä, viisi koiraa ja mökkinaapuruston kuokkavieraat.

Suurin osa vieraista jäi yöksi: mökin viisi makuuhuonetta, pihalla ollut matkailuauto ja olohuoneen sohvat majoittivat pitkälle yli parikymmentä tyyppiä. Minä, mies, lapsi ja anoppi päätimme kuitenkin tehdä vain päivävierailun.
Kun iso ryhmä kokoontuu syöminkeihin, kaikki tuovat mukanaan jotakin. Me pakkasimme lauantaipäivänä takakonttiin anopin paistamat letut, otimme mukaan pari kulhoa salaattia ja pari viinipulloa ja hurautimme mökille Valasvuonon rannalle Reykjavikin keskustasta noin puolessa tunnissa. Iltapäiväkahvien jälkeen kylvettiin kuumassa vesialtaassa ja sen jälkeen paistettiin kokonainen lammas grillissä. Vaihdettiin kuulumisia ulkomailla asuvien perheenjäsenten kesken, päivitettiin tänä vuonna syntyneiden lasten syntymäpainot, -pituudet ja muut oleelliset tiedot (myöhemmin syksyllä syntyvä omamme on muuten "lähiperheen" tämän vuoden neljäs uusi tulokas) suunniteltiin ensi joulua  ja skoolattiin useasti. Loppuillasta poltettiin meren rantaan kasattu kokko, joka päätti kesän.

Kun ajelimme iltakymmeneltä kohti kotia tuntui ensimmäistä kertaa syksyltä. Puut heiluivat tuulessa enemmän kuin heinäkuussa, ilta oli hämärtymään päin ja kun avasi auton ikkunan, saattoi haistaa syksyn tulevan. Fanitan syksyä, rauhallisia sateita, sumuisia aamuja, terotettuja lyijykyniä, normaaleja aukioloaikoja ja kellertäviä lehtiä. Ihanaa, kun tietää kaiken sen olevan aivan nurkan takana.


4 kommenttia:

  1. Minusta nämä islantilaisten perinteet ovat viehättäviä. Viime syksynä olin paikalla kun juhlistettiin ensimmäistä talvipäivää lammaskeitolla. Millainen kesä Islannissa oli tänä vuonna? Suomessahan on ollut poikkeuksellisen viileää ja sateista. Vietin viime syksyn Islannissa ja sää oli mitä mainioin. Elokuussa oli islatilaisittain suorastaan kuumaa. Tänä vuonna teen pikavisiitin syyskuun alussa ja todella toivon säiden suosivan myös silloin. Mukavaa alkavaa syksyä. Myös itse pidän syksystä valtavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on ollut yllättävän lämmin kesä - siis ei mitään 20 asteen helteitä, mutta yli kolmentoista ja aurinkoista yllättävän monena päivänä. Eli islantilaiset ovat painaneet ulkona teepaidoissa, turisteilla untuvatakit ;-)

      Usein syksy onkin täällä kivaa aikaa, kuulasta auringonpaistetta. Tykään kovasti elo- ja syyskuusta. Marraskuun on karmea, mutta se on onneksi ohi 30 päivässä...

      Poista
  2. Mukavaa lukea näitä Islannin päivityksiä (vaikka olenkin lapseton). Olimme siellä v. 2014 heinäkuussa ja me saimme paljon vettä niskaamme. Elokuussa vierailleet ystävämme puolestaan kiirehtivät Islannin ympäri vauhdikkaasti, koska silloin pelättiin tulivuorenpurkausta. Viehättävä maa, jonne tulen todennäköisesti vielä palaamaan. Nuo järjestämäsi ratsastuspainotteiset matkat kiinnostavat. Uskotko, että ehtisin vuoden aikana saavuttaa ratsastuksessa tarvittavat taidot pärjätäkseni Saga-matkalla? Olen kokeillut issakkaa kerran (maastoratsastus), mutta siihen ratsastus sitten onkin jäänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Mukana on ollut ihan alkeiskurssinkin käyneitä ja hyvin ovat pärjänneet, hevosia kun on nopeampia ja hitaampia ja ryhmä on välillä jakautunut kahtia, niin kokeneemmat ovat päässeet reippaammin ja maisemaratsastajat hitaammalla tahdilla (itsehän kuulun näihin jälkimmäisiin...). Ensi kesäksi olemme tosin suunnitelleet yhtä sellaista matkaa, jossa olisi vähemmän ratsastamista ja enemmän myös muuta luontoaktiviteettia kuten valassafari jne. Pistän heti blogiin tietoa kun speksit tarkentuvat ::

      Poista

Mitä tuumaat?