Kahdeksan tunnin kuluttua lähtee jeeppikuljetus Islannin erämaahan Landmannalaugariin. Vuoristomies oli tietysti jo ajat sitten tänään paka...

Matkalla sinne, missä syödään sulaa lunta

16.2.15 Satu Kommentteja: 8

Kahdeksan tunnin kuluttua lähtee jeeppikuljetus Islannin erämaahan Landmannalaugariin. Vuoristomies oli tietysti jo ajat sitten tänään pakannut kaikki yhteiset kamppeemme, sukset, monot, jotkut suksien alle laitettavat hommelit, omat vaatteensa ja päiväreput. Kun kaikki oli valmista, se heilutteli vaativannäköisenä pakkauslistaa ilmassa. Rouva voisi vähitellen nousta siitä työkoneelta ja laittaa itsensä valmiiksi! Juu juu, tiedetään, tiedetään. Olen viimetingan lähtijä, kiireessä pakkaajista pahinta laatua.

Miten tämän kanssa syödään?
Heitin megaisoon retkikassiin untuvatakin, lämpimiä kalsareita ja pitkähihaisia aluspaitoja. Mukana on nyt myös sadetakki, suhteellisen vedenkestävät talviulkoiluhousut ja viillasukkia. Viikatessani pikkareita kassiin mies kysyi, että onhan mulla hiihtohanskat mukana ja aurinkolasit. Näytin sille sormikkaita ja Versacen aurinkolasikoteloa. Se meinasi saada sätkyn. Onneksi meidän autotallista löytyy kaikenlaista vaellusroinaa. Mies riensi sinne penkomaan ja palasi ison muovikassillisen kanssa. Luotan siihen, että kaikki tarvittava on nyt mukana. Myös ne Versacen kaupunkikakkulat.

Olemme lähdössä murtomaahiihtovaellukselle muutaman sadan kilometrin päähän Reykajvikista. Siellä on kuulemma paljon lunta ja vuoristomökin vieressä luonnonvarainen kuuma lähde, jossa voi ottaa kylpyjä maastohiihtoretkien jälkeen. Ihanaa! Sitten ne haasteelliset uutiset. Olemme siis menossa paikkaan, jonne ei tule tietä, talvisin sähköä eikä nettiä. Äsken minua informoitiin, että sinne ei tule myöskään juoksevaa vettä. Sulatamme kuulemma juomaveden lumesta. Lumesta! Eihän näillä leveysasteilla tähän aikaan vuodesta liiku pihoillapissaajia tai hämähäkkejä, mutta silti. Kuinka hitosti vettä pitää sulattaa, että saa aikaan litran vettä? Missä se lumi sulatetaan? Miten?

Sitähän voisi tietysti ajatella, että viikonmittainen yhdistelmä lomaa ja jutuntekomatkaa voisi suuntautua vaikka jonnekin viininkasvatusalueelle tai jonnekin kivaan lämpimään rantakaupunkiin. Nyt pääsen sähköttömään mökkiin syömään pussipastaa, joka on keitetty sulaan lumeen.

Onneksi maisemat ovat kohdallaan ja hiihtäminen superkivaa. Koska paikassa ei ole sähköä, siellä tuskin on myöskään nettiä. Palaan linjoille ensi viikonloppuna kuvien kera ja kerron, kuinka naisen kävi.

Niin, ja hiihtoreissun lisäksi on pakko kertoa ainakin niistä lapsen syntymäpäiväjuhlista, jotka järjestimme tänä viikonloppuna. Ne menivät niin hyvin, että ihan heikottaa.

Kivaa viikkoa, palaamme linjoille pian!

8 kommenttia:

  1. Lumi sulatetaan vaikkapa trangialla. Ja kukkurakattilallisesta lunta saa tosiaan vaan muutaman desin vettä. Ja jos on paljon pakkasta ja viimaa, niin sulattaminen vie aikaa. Mutta kietaiskaa retkipatja trangian ympärille (ei tietenkään siihen kiinni), niin se suojaa tuulelta ja nopeuttaa hommaa. Tai sitten nuotion yllä nokipannussa. Tosin mulle tuli mieleen, että nopein tapa lienee kellutella lumikattilaa tai -ämpäriä siellä kuumassa lähteessä...

    Hauskaa hiihtoreissua teille! Kuvia ja kokemuksia odotellaan :)

    VastaaPoista
  2. Onneksi mukana on noita hc-retkeilijöitä :) Ja siellä on siis mökki jossa nukkua ja laittaa ruokaa että ei onneksi tarvitse viritellä kaasukeitintä tuulessa. Nuotio olisi mahdoton, koska täällä ei juuri ole puita...

    VastaaPoista
  3. Ihanaa, mä haluun kans noihin maisemiin sulattamaan lunta. Katsoin linkin takaa kuvia ja melko huikeeta. Nauti ;)

    VastaaPoista
  4. Olen kateudesta vihreä!

    Eikä mulla muuta. :D Nauttikaa, mutta nautitte varmasti!

    VastaaPoista
  5. Mahtavaa reissua! Odotan innolla kuvia ja juttua.

    VastaaPoista
  6. Moi Satu! Sinä kun kirjoitat matkailusta ja välillä myös poliittisista aiheista taatusti hyvin, niin haastoin sinut mukaan #ReilutBlogit-kampanjaan kertomaan kestävästä matkailusta. Haastepostaukseni on tässä: http://globecalledhome.fi/2015/02/onko-sinun-lomasi-reilu/ ja itse kampanjasta ja sen taustoista lisää tietoa täällä: http://tarinoitamaailmalta.com/kestava-matkailu-kenen-vastuu/ . Toivottavasti osallistuisit jakamaan tietoa tärkeästä asiasta omasta näkökulmastasi!

    VastaaPoista
  7. Ohhoh, oot sä kyllä rohkea. Mua ei varmasti saisi tuommoiselle retkelle mukaan... Mutta silti kiinnostaa. Kuvia pliis!

    VastaaPoista
  8. Oih, Landmannalaugar! Tein siellä joskus ehkä vuonna 2003 mahtavan vaelluksen, jota en tule ikinä unohtamaan. Kaveri oli mökkivahtina kesän jossain siellä huudeilla ja me vaellettiin 30km moikkaamaan sitä. Oli huikean kaunista (ne värit!), todella vittumaista (se tuuli! Räntää heinäkuussa!), hirveän tuskallista (30km kylmiltään ja yhdellä rykäyksellä anopin vaelluskengissä - en voi suositella!) ja niin niin palkitsevaa.

    Kaveri oli onnellinen, kun sai seuraa; kymmenet kummitusjutut kyseisen alueen henkimaailman tyypeistä oli saanut sen vähän hysteeriseksi, eikä muita vaeltajia paljon liikkunut siellä sen erämaatuvalla asti.

    Joskus vielä uudestaan!

    Venni

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?