Lomailu jatkuu

Lapsen turremaha meni ohi päivässä. Kuumetta ei tullut lainkaan, ja 24 tunnin kuluttua
taudin alkamisesta oireet olivat hävinneet kokonaan ja ruoka maistui entiseen malliin. Palasimme siis takaisin tavanomaiseen lomarytmiimme, joka etenee kuta kuinkin seuraavasti.

Heräämme yhdeksältä. Aamiainen tarjoillaan bungalowimme pikkuruisessa ravintolassa mangopuun alla. Aamiainen ei ole iso buffetsirkus, vaan pöytiin tuotu tarjotin, jossa on kahvia tai teetä, lasi mehua, tuoretta vesimelonia ja ananasta (jonka lisäksi lapsi saa aina ylimääräisen banaanin bungalowimme keittäjä-siivooja-talonmieheltä), pari siivua paahtoleipää ja valinnan mukaan joko thaimaalainen riisikanakeitto, paistettua riisiä ja kanaa, paistetut kananmunat kahdella nakilla tai muroja maidolla.

Rannalla taas.

Aamiaisen jälkeen alkavat joogatreenit. En ole mikään lisensoitu joogaopettaja tai edes aktiivinen astangan harrastaja (enää), mutta kiipeilijä on valittanut viime vuodet jäykkiä lihaksiaan ja ennen matkalle lähtöä se kysyi, voisinko vetää joka aamun tunnin joogasessiot koko perheelle. No tokihan voin! Aurinkotervehdykset ja warrior 1&2 menevät rutiinilla, mutta muita asanoita vetelen lähinnä päästä ja sovellan niin paljon kuin kehtaan. Treenit ovat hauska tapa aloittaa päivä ja näyttäisi niistä olevan hyötyäkin. Kymmenen päivän jälkeen jo huomaan, että ukkkokin alkaa venyä. Pyllistellessämme kaislamatoilla lapsi katsoo iPadilta muumeja; wifi-yhteys huoneessamme on surkea, mutta yleisissä tiloissa virtaa riittää Youtuben katsomiseen.

Joogan jälkeen on noin puolipäivä. Hengaamme viileässä huoneessa ja teemme vähän mitä sattuu. Minä bloggaan ja luen meilejä tai kirjoja, kiipeilijä askartelee kersan kanssa leijaa muovipusseista ja kuivuneista kaislanpätkistä. Jos on hierontapäivä (käymme molemmat hieronnassa joka toinen päivä) teemme sen puolenpäivän aikoihin. Järjettömän hyvä perinteinen thai-hieronta maksaa tippeineen noin kympin ja hierontapaikka on aivan bungalowimme naapurissa. Hieronnassa maataan isolla ja melko kovalla alustalla löysät vaatteet päällä. Hieroja kiipeää samalle pöydälle venyttämään, painelemaan ja läpsyttelemään lihaksia. Parasta lomalla hieronnassa käymisessä on se, että hieronnan jälkeen voi mennä hotellin sänkyyn maleksimaan. Ei ole kiire juosta takaisin töihin, tapaamiseen, ruokakauppaan tai hakemaan lasta päiväkodista.

Äidin ollessa hieronnassa lapselle tarjottiin lakkaa kynsiin.

Joogan ja hieronnan jälkeen menemme hedelmäsmuutheille. (Ei hitto tämä kuulostaa niin hipiltä, että itseäkin hirvittää.) Tilaamme lounaaksi jotain kevyttä, kuten tulisen papaya-salaatin tai jonkun nuudeliannoksen. Kersa vetää mieluiten höyrytettyä riisiä, kanaa ja vihanneksia. Lounas kolmelle juomineen maksaa noin 12 euroa.

Sittenhän kello onkin jo kolme ja auringonpaahde alkaa laantua. Suuntaamme siis rannalle pariksi tunniksi. Kiipeilijä ei pysty istumaan paikallaan, joten yleensä se kävelee rantaa päästä toiseen kameran kanssa. Minä ja kersa makoilemme auringossa ja käymme pari kertaa uimassa.

Kun auringosta on saatu tarpeeksi, lähdemme suihkuun ja vaihtamaan vaatteita. Saatamme juoda yhdet oluet huoneemme edustalla olevalla pienellä terassilla lapsen tarkkaillessa lattialla hiipiviä muurahaisia (kuten teistä muutama aikaisemmin arvailikin, hyönteisiin ja liskohin tottuu ajan kuluessa). Päivän päättää illallinen lähiravintolassa: nuudelit ja hedelmäsmuuthiet. Ruoan jälkeen käymme vielä kävelemässä rannalla katselemassa tähtiä ja laivoja. Suunilleen kello yksitoista kaikki ovat unessa.

Kantaing Bay.

Kaikki tämä on toistunut nyt noin kymmenen päivän ajan. Olemme poistuneet Kantiang Bayn rannalta tasan kerran, kun lähdimme päiväksi kansallispuistoon. Sehän ei ollut mikään fiksu veto, sillä puiston vittumaiset apinat varastivat meiltä eväät. Kerron puistonvartijoista ja veripäissään juoksevista apinoista tarkemmin joku toinen kerta. Koska nyt pitää kiiruhtaa hierontaan!

Kuvat: Björgvin Hilmarsson