Ulkosuomalaisena on usein pihalla suomalaisen arjen byrokratiakiermuroista. Kuten tunteita herättävästä päivähoidosta .  Päiväkodin, perhe...

Graalin malja

22.3.13 Satu Kommentteja: 13

Ulkosuomalaisena on usein pihalla suomalaisen arjen byrokratiakiermuroista. Kuten tunteita herättävästä päivähoidosta.  Päiväkodin, perhepäivähoitajan ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden tajuan ja niistä mulla on mielipide. Mutta että virikehoitopaikka, vuorohoito ja sopimuspäivät? Kaikuu tyhjässä huoneessa. Opin edellisen postauksen keskustelusta paljon uutta; kiitos osallistujille!

Ulkomailla asuessani minua pyydetään usein kertomaan suomalaisista oloista. Millaista Suomessa on asua? Millainen on suomalainen yhteiskunta? Kun on ollut poissa päivittäisestä arjesta viisi vuotta, harmaan rajat alkavat ohentua ja päädyn heittelemään ilmaan pyöreitä arvioita. Suomessa maksestaan opiskelusta opintorahaa. Se on asumislisän kanssa noin 500 euroa kuussa. (Ehkä joskus vuonna 2001?) Suomessa jokaisesta lapsesta saa lapsilisää. Se on noin sata euroa kuukaudessa. (Tai ehkä sata markkaa.) Hammashoitoon pääsee Suomessa maksutta. (Vai olikohan se siltikin ilmainen vai lapsille?) Suomalaiset rakastavat p*skan näköistä pääsiäisruokaa. (Paitsi minä.)

Varaslähtö pääsiäiseen: skyr-kakku. Koska illallisvieraana oli Kempparin Noora, oli tietenkin pakko ravistaa graalin maljaan jälkkäri islantilaisesta maidosta. Katsotaan, kestääkö vatsa huomisen ridauslenkin. ;)

13 kommenttia:

  1. Muutes, se opintotuki on yhä tuon 500 euroa (opintoraha+asumislisä), koska se ei ole aikoihin noussut ja viimeisimmänkin korotuksen on inflaatio lähes syönyt (hyvä grafiikka tässä jutussa http://www.vihrealanka.fi/uutiset/indeksiin-sitominen-jättää-hiipuvan-opintotuen-historiaan ). Koko opintotuki on ylipäätään parhaillaan aika kuuma peruna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tätä tulin sanomaan minäkin. Lisätä voisi ehkä, että opintotuki on noin paljon vain, jos olet oikeutettu siihen maksimimäärään, mitä esim. lukio- ja ammattikouluopiskelijoista erittäin harva on, eli vähän niinkin, että mitä nuorempana opiskelet, sitä vähemmän sinua siinä tuetaan. Lisäksi tässä usein "hämätään" julkisessa keskustelussa sanomalla, että tuki on "vastikkeetonta", mitä se ei todellisuudessa ole, koska ainakin korkeakouluopinnoissa on napsahdettava rekisteriin tasan 5op/tukikuukausi vuosittain, tahi ei tule rahaa enää ollenkaan.

      Poista
    2. No sepä ei ole paljoa noussut vuodesta 2002 :D
      Toisaalta onkohan Suomi ainoa maa koko maailmassa, jossa opiskelijoille maksetaan tukea opiskelemisesta? Onneksi maksetaan; mä olisin ilman opintorahasysteemiä pystynyt käymään ehkä just lukion loppuun.

      Poista
    3. Ei oo ainoa maa. Esim. muissakin pohjoismaissa (mut ilmeisesti poislukien Islanti) saa jonkunlaista tukea. Samoin ainakin Virossa. Tuen suuruus elinkustannuksiin nähden vaihtelee, mutta sen perusteella, millaisia keskusteluja olen käynyt ulkomaalaisten, omassa maassaan jotain opintotukea vastaavaa rahaa saavien kanssa, suhde on enemmän tai vähemmän sama kuin Suomessa. Ne keskustelut nimittäin menee aina about niin että ensin ne järkyttyy sen suomalaisen opintotuen summan suuruudesta, ja sitten ne järkyttyy vielä enemmän siitä, miten vähään se riittää Suomessa.

      Sitä en kyllä tiedä, että millaisin reunaehdoin tukea muissa maissa saa, että onko vaikka noita opintopisterajoja tai rajallista määrää tukikuukausia tms. niin kuin Suomessa on. Vertailemista tietysti vaikeuttaa vähän sekin, että joissain maissa ei saa tukea elinkustannuksiin, mutta voi saada jonkin muotoista tukea lukukausimaksuihin.

      Poista
  2. Täähän toimii toisinpäinkin; koska mulla on ranskalainen mies ja lapset ja olen asunut Ranskassa (viimeksi yli kymmenen vuotta sitten) niin multa kysellään "mites tää Ranskassa" -tyyppisiä kysymyksiä. Ja tietysti tarjoilen näitä viisauksiani ihan kysymättäkin, joskus ihan faktapohjalta (ranskalaisilla vauvafoorumeilla roikkuminen auttaa) ja joskus ihan lonkalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vauva-medioiden foorumit ovat kyllä aivan lahjomattoman hyviä paikkoja päästä tutustumaan paikalliseen sielunmaisemaan.

      Poista
    2. Tai jos ei sielunmaisemaan niin ainakin keskustelukulttuuriin ;)

      Poista
  3. Makin tarjoilen naita viisauksia Suomesta joskus aika mutu tiedolla, kymmenen vuotta pois maasta joten aina ei ehka osu ihan oikeaan. Mun jutuissa Suomi muuttuu kylla tietyissa tilanteissa vahan kiiltokuvamaiseksi 80-luvun maaksi, jota ei enaa ole, mieheni saattaa maalailla myös visiittiensa perusteella omia juttujaan ja siina meilla on urbaanilegenda kiertamassa Ankarassa maasta jota ei olekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on muuten niin totta! Ja kun päälle laskee vielä sen, että aika kullastaa muistoja, niin tässä alkaa omassakin repussa kulkea mukana aika nasta propagandakoneisto. Suomen maakuvasta huolestuneiden virkamiesten pitäisi ehdottomasti alkaa lähettää kukkia ja suklaata postissa kaikille ulkosuomalaisille.

      Poista
  4. Tuolla: http://www.eurostudent.eu/ on tietoja eri maiden opiskelijoiden oloista. Esim. Suomen maaprofiilin sivulta 79 löytyy kohta: Recipients of public support and importance of income source by form of housing. Se kertoo, että täällä
    "Public support for students not living with parents: Share of recipients of all students, in % 80.3". Italiassa sama luku näyttää olevan 18 %. Mutta olosuhteet muutenkin vaihtelee aika lailla. Tein joskus juttusarjaa noista eri maiden eroista, mutta homma lienee siitä muuttunut. http://www.tylkkari.fi/uutiset/euroopan-kirjavat-opintotukikaytannot

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti linkkauksesta! Tosi kiinnostavaa esimerkiksi toi huomio, että joissain maissa tuetaan opiskelevan perhettä, eikä suoraan opiskelijaa itseään. Näissä maissa toisaalta taas varmaankin asutaan perinteisesti pidempään vanhempien luona eli vanhemmat käytännössä vastaavat lapsen elatuksesta myös opiskeluaikoina.

      Poista
    2. Joo, tuota en muistanut itsekään. Mutta sen muistan, että ranskanopettaja kertoi - tosin useampi vuosi sitten - että Ranskassa oikeus oli määrännyt vanhemmat elättämään lääkiksessä (tjsp) opiskelevaa, pitkälti yli parikymppistä lastaan opintojen loppumiseen asti. Tilanteet siis vaihtelevat. Ja siellä muistaakseni on muutenkin perhekohtaista verotusta ym. Toisaalta esim. Ruotsissa on mahdollista olla esim. 50 % tai 75 % opiskelija, jolloin homma joustaa eri suuntiin paremmin, kuin tämä "100%" tai ei mitään Suomessa.

      Ja tuosta juttusarjasta muistan myös sen, että esim. portugalilaishaastateltavan mukaan vähävaraisemmatkin vanhemmat haluavat ehdottomasti satsata siihen, että lapset pääsevät yliopistoon, maksoi mitä maksoi. Tiedä sitten, mikä on tilanne nyt.

      Muistan myös naureskelleeni Espanjassa viisi vuotta sitten uutiselle, jonka mukaan omillaan asuvien sikäläisten korkeakouluopiskelijoiden määrä oli kohonnut ensi kertaa lähelle neljäsosaa (? kait, en muista tarkkaa lukua -> varma mutu).

      Lisäksi tuota sarjaa tehdessäni muistan kauhistelleeni, että islantilaisopiskelijat saavat vain opintolainaa ja sitäkin vasta, kun kasassa on tietty määrä opintopisteitä, jolloin alkuopinnot on katettava jollain muulla lainalla tms. Mahtaako tuo päteä edelleen?

      Poista
  5. Perushammaslääkärikäynti julkisella puolella maksaa minun kotikunnassani aikuiselle 10-15 e ja on lapsille ilmaista.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?