Blogi vaipuu tänään joululomille ja minä huomenna, kun kaupan ovi sulkeutuu kello 13. Ahh! Suunnitelmat siitä eteenpäin ovat mahdollisimman yksinkertaiset: lakusuklaapipareita, sopivasti skumppaa, paljon unta ja roadtrip Pohjois-Islantiin. Suomen-perheeni on luonamme joulun ja uuden vuoden yli ja lähdemme porukalla maaseudulle kylpemään ja maisemia katselemaan.
Minun piti tämän vuoden lopulla kirjoittaa vielä vaikka ja mistä. Ajatuksissani oli ainakin au pair -työ Islannissa, tunnelmia viime kesän Suomen-mökkireissulta ja kertoa uusimmasta kirjastani, jonka ensimmäisen käsisversion palautin kustantajalle tällä viikolla. Nuo aiheet jäävät nyt tammikuun puolelle, koska tarve rauhalliselle lomalle ilman läppäriä on nyt todella tarpeen.
Selasin äsken uteliaisuuttani läpi tämän vuoden blogiarkistoni. Halusin fiilistellä. Ja - köh - myös varmistaa, mitä kaikkea tänä vuonna onkaan tapahtunut. Muistelin pääasiassa hyviä juttuja, mutta toki on tapahtunut myös kaikenlaista ikävää, mutta niinhän kaikille joskus.
Kokosin omaksi ja teidän iloksi tällaisen aikajanan tammikuusta joulukuuhun. Poimin jokaisesta kuukaudesta yhden suosikkijuttuni, joka ei välttämättä ole sen kuukauden luetuin tai kommentoiduin tai omasta mielestäni parhaiten kirjoitettu. Otin sen, josta tuli ensimmäisenä fiilis: "kun mietin tuota kuukautta, tämä asia nousee vahvimpana mieleen".
Aloitetaan. Tällaista pulpahti siis mieleen. Kuvat ovat sekalaisia otoksia vuoden varrelta.
Vuoden alku on se tyhjä paperi, johon voi alkaa tehdä alkavan vuoden tehtävälistaa. Näistä vinkeistä on minulle aina apua ja itse tiedän palaavani tämän jutun pariin kun lomat ovat ohitse.
Kolme vinkkiäni hyvään työpäivään.
Ilmestyi kirja, Islantilainen kodinonni, ja toki siitä piti riemuita täällä blogissakin. Olen kirjaan tosi tyytyväinen ja sen kulkua lukijalta toiselle ja kirjan herättämää keskustelua ja saamaani lukijapalautetta on ollut mielettömän palkisevaa lukea. Kiitos ihan jokaiselle, joka on ollut mukana tässä retkessä.
Maaliskuu
Tämä kuukausi oli älyttömän reissutäyteinen. Koin kahden viikon aikana maailman ääripäät. Siksi valitsin tähän poikkeuksellisesti kaksi juttua.
Toivepostaus ulkosuomalaisen elämästä! Monet ovat kyselleet,
millaista on oppia uusi kieli aikuisena. Ei se minulle helppoa ollut, enkä sitä vieläkään ihan täysillä osaa. Edelleen jännittää vastata puheluun, joka tulee vieraasta numerosta.
Kesäkuu
Oh, jalkapallo! Aihe, josta en ikinä ajatellut blogissani kirjoittaa, mutta tässä sitä ollaan.
Islannin miesten jalkapallomaajoukkueeseen liittyvät jutut ovat järjettömän luettuja. Kiitosta vaan, Google. Kiitos siitäkin, että minä itsekin olen hieman oppinut jalkapallosta, kun olen "raportoinut" Islannin jalkkiksen EM- ja MM-kisamenestyksestä.
Heinäkuu
Islanninhevoset. Kesä. Niin. Aiheita, jotka pakko valita mukaan tällaiselle listalle.
Viime kesän issikkavaellukset jäivät mieleen niin monesta syystä. Upeat hevoset, käsittämättömän mahtavat maastot ja maisemat ja iso joukko niin upeita tyyppejä, jotka alkoivat tuntua kavereilta. Hevosihmiset ovat hyviä ihmisiä. Se on fakta, jota kukaan tapaamani ei vielä ole romuttanut.
Elokuu
Lokakuu
Parhaiten mieleeni jäänyt kaupallinen yhteistyöpostaus. Olin haudutellut tätä vuosia, kokenut yrityksen ja sen tuotteen niin omakseni, että oli mielettömän iso riemu päästä toteuttamaan tällainen juttu.
Kyse on tietysti niistä myssyistä.
Marraskuu
Jaiks! J
ulkaisin ensimmäisen fiktiotekstini koskaan. Se oli sairaan jännittävää, pelottavaa ja hauskaa. Siis yhden tekstin
kirjoittaminen. Olen kirjoittanut työkseni yli 15 vuotta ja silti yhä kirjoittaminen saa aikaan tällaisia fiiliksiä. Ajatella!
Joulukuu
Kuten tuossa alussa mainitsin, olemme menossa perheen kanssa yhteiselle maaseuturetkelle Pohjois-Islantiin joulun ja uuden vuoden välipäivinä. Niiltä seuduilta on kotoisin myös se kuvitteellinen veljespari, josta tehtiin
televisiosarja, joka muutti elämäni.
Rauhallista joulua teille kaikille. Erityisesti mielessäni on muutama lukijani, joiden joulu on täynnä surua ja tuskaa. En uskalla luvata, että ensi vuonna on kaikki hyvin, koska eihän semmoista kukaan voi tietää, mutta ainakin tilanne on jollakin tavalla toinen kuin nyt. Voimia ja lepoa teille kaikille.
Kuullaan, kun mittarissa on 2019. Pus!