Kun puoliso on poissa kotoa, minä...

Hei te kaikki parisuhteissa elävät: mitä te teette kotona, kun puoliso on poissa? KaksPlus-lehti jututti minua keväällä islantilaisesta perhearjestamme ja kertoi Kodinonni-kirjasta. Tuo ihana haastattelu oli myös netissä - ja sen otsikko oli ihan täydellinen:

"Kun mieheni on työmatkoilla, soitan salaa siivoojan."

Jaoin jutun Facebook-ryhmässäni ja sieltä nousi esiin niin mahtavia versioita otsikosta, että oli aivan pakko kirjoittaa asiasta pidemmällä merkkimäärällä. 


Meillä on aina ollut niin, että puoliso on meistä se jämptimpi järjestysasioissa. Myönnän, että en oikein jaksa keskittyä siivoamiseen: en tee sitä kovin hyvin ja siihen menee kamalan paljon aikaa, jonka käytän mieluummin johonkin muuhun. Mieheni taas on niitä tyyppejä, jotka tykkäävät siivota ja järjestää ja jopa vieroksuvat ajatusta siitä, että kotiimme tulisi joku vieras ihminen pesemään lattioita ja puhdistamaan pintoja.

Yksi pitkän parisuhteen salaisuus on varmasti se, että kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä ja asioista, jotka eivät oikeasti ole kovin tärkeitä, ei kannata turhaan kasvattaa isoa numeroa. Niinpä minä annan puolison siivota ihan rauhassa, enkä puutu siihen mitenkään. Kun hän lähtee pidemmälle työmatkalle, minä kätevänä likkana klikkaan siivousfirman kotisivuille ja tilaan kotisiivouksen ikkunanpesuineen. Enkä nyt ala tätä tapahtumaa jälkikäteen sen enempää puolisolle mainostaa. Saattaapi vähän ihmetellä, kun kotona on aina hänen palattuaan aina niin kovin siistiä - mutta kuin yhteisestä sopimuksesta emme ota asiaa sen enempää puheeksi. Koska sillä ei oikeasti ole isossa kuvassa yhtään mitään väliä.

Toinen esimerkkiasia on tiskikoneen järjestäminen. Minua ei hotsita "maksimoida astianpesukoneen käyttöpinta-alaa" vaan isken likaiset kamat sisään kattiloineen ja muovikulhoineen ja painan käynnistysnappulaa. Paitsi että se kone ehtii äärettömän harvoin käynnistyä, koska jo siellä on siippa latomassa astioita keittiönpöydälle, uudelleentäyttämässä konetta ja myhäilemässä, kuinka sinne mahtuu vielä ainakin kahden aterian astiat. 

”Kun mieheni on työmatkoilla, täytän astianpesukoneen ihan niin päin helvettiä kuin haluan.” Samastun tähän saamaani Facebook-kommenttiin niin täydellisesti. Kun puoliso on poissa kotoa, minä täytän astianpesukoneen juuri niin huonosti kuin vain osaan. 

Mitäs muuta? No ainakin nämä:

Kun puoliso on poissa kotoa, me käymme aina lasten kanssa sushilla.
Kun puoliso on poissa kotoa, valutan vettä kylppärin vesihanasta koko hampaiden pesun ajan.
Kun puoliso on poissa kotoa, teen töitä ja hengaan somessa koko illan lasten mentyä nukkumaan.
Kun puoliso on poissa kotoa, petaan heti herättyäni sängyn.
Kun puoliso on poissa kotoa, pidän homejuustoa jääkaapissa ilman kääreitä.
Kun puoliso on poissa kotoa, ladon märät pyykit narulle enkä käytä henkareita. Hä-hää! Voi mikä ihanan pieni nautinto.

Se on jännä juttu, kuinka paljon perheen toisen aikuisen hetkellinen poissaolo muuttaa omia arkirutiineja uuteen suuntaan. Tämä toimii tietysti toisinkin päin. Kun minä olen muutaman päivän työmatkalla, kukaan ei ole pedannut sänkyjä, jääkaapissa on "vääränlaista" ruokaa ja lapset ovat superiloisia, kun on käyty joka ilta uimassa.

Tunnisteet: