Helposti Islannin erämaassa: Kerlingarfjöll

Saimme muutaman yhteisen lomapäivän ja käväisimme perheen kanssa minilomalla Islannin erämaassa. Jeijj!


Kohteemme oli Kerlingarfjöll. Se on upea kuumien lähteiden alue Islannin sisämaassa Kjölur-nimisen erämaareitin varrella. Hirmu helppo retkikohde heille, jotka haluavat kokea Islannin aavan erämaan tunnelman, kuumia lähteitä ja ihmetellä loputonta suurta maisemaa ilman viikonmittaista haikkailua tai järeää erikoisvarusteltua jeeppiä. Ja myönnetään: sekin oli ihan kiva plussa, että tämän reissun pystyy halutessaan tekemään ilman telttailua, leirintäkamoja ja pussipastaa.

Meillä oli siis perheen kanssa kesäkuun lopussa nelisen päivää aikaa tehdä jotain kivaa yhdessä. Kesät ovat meillä aina aika kiireistä aikaa: minulla on hevosmatkoja ja miehelläni on omia työmatkojaan  ja matkojaan pitkin Grönlantia ja Islannin jäätiköitä. Meistä jompi kumpi yrittää olla vuorotellen lasten kanssa kotona - jos ei onnistu ja reissut menevät päällekkäin, anoppi auttaa.

Yhteinen pidempi perheloma olisi viime vuoden tapaan tarkoitus pitää lokakuussa ja ehkä myös hieman tammikuussa. Mutta onneksi pystyimme kesäkuustakin nipistämään muutaman päivän mittaisen yhdessäolon. Olemme oppineet, että jos haluamme todella olla lomalla, meidän kannattaa lähteä jonnekin. Jos jäämme kotiin, puhelin aina soi ja jompi kumpi valahtaa töihin / sukulaista auttamaan / kaveria jeesimään.

Niinpä pakkasimme ulkoiluvaatteet laukkuun ja kylmälaukkuihin parin päivän ruoat. Koska aikaa oli vähän, emme voineet toteuttaa mitään suurempaa reissua esimerkiksi Länsivuonoille, jonne kamalasti haluaisin kyllä lähteä taas käymään. Länsi-Islannissa puolestaan oli huono sää. Karttaa ja säätiedotusta aikamme tuijoteltuamme tajusimme, että olisi yksi paikka, jossa ei sada ja on melko lämmin, jossa emme ole vähään aikaan käyneet ja joka on reilun parin tunnin ajomatkan päässä Reykjavíkista. Suuntasimme Kerlingarfjölliin eli "Ämmän vuorille".


Se oli erinomainen idea! Kerlingarfjöll on Islannin keskiosissa, tavallaan tiettömän tien päässä, mutta kuitenkin ajokelpoisen tien viimeisenä. Sinne ei mene asfaltoitu tie eikä matkan varrella juuri näe kuin jäätiköitä, hiekka-alueita ja pölypilven taakseen jättäviä islanninhevosletkoja, jotka ovat Kjölurin-vaelluksella.

Tie Kerlingarfjöllille on erinomainen. Sitä pääsee ajamaan ihan tavallisella pikkujeepillä ja jopa henkilöautolla. (Jos olet Islannissa liikkeellä vuokra-autolla, kysy ovatko vakuutukset voimassa myös Kjölurilla). Matka ei vaadi jokien ylittämistä eikä ajaminen muutenkaan ollut kovin haastavaa. Gullfoss-vesiputouksen jälkeen matkaan meni noin puolisentoista tuntia taukoineen.


Perillä voi majoittua miten haluaa. Siellä on nasta leirintäalue, ja telttailijoiden käytössä hyvät suihkut, keitto- ja pesutilat. Kerlingarjöllin vanhat pikkumökit ovat vuosikymmeniä vanha Islannin-klassikko. Niissä nukkuu mökistä riippuen kahdesta kahdeksaan henkilöä. Sitten on upouusi pieni hotelli, joka on vielä vähän rakennusvaiheessa, mutta pystyy jo majoittamaan muutaman kymmenen vierasta. Alueen keskus on pieni ja vähän jo nuhjaantunutkin mutta ihan kelpo ravintola, josta saa aamiaista, lounasta ja illallista. Ruokalista on lyhyt ja kallis (keskinkertainen lihakeitto maksoi noin 30 euroa), joten oma kokkailu mökeissä tai leirintäalueen keittiötiloissa (tai ulkosalla) on budjettiystävällisempi ja varmasti myös maukkaampi vaihtoehto.



Kerlingarfjöllillä on hyvät mahdollisuudet ulkona puuhasteluun. Siellä voi tehdä erimittaisia vaelluksia maastoon. Suosituin on parin kilometrin mittainen kävely luonnonvaraiseen kuumaan lähteeseen joen vartta pitkin. Kun kävelee noin 5 kilometria suuntaansa pääsee geotermiselle alueelle, jossa on upeita kuumia lähteitä.

Vulkaanisesti aktiivinen alue on tehnyt Kerlingarfjöllin vuorista keltapunaisia ja sijainti sisämaassa on tuonut "ikilumen", joka ei kokonaan sula edes keskellä kesää. Puoliso ottikin lumilaudan mukaan ja kävi laskelttelemassa alas alueen lumisia vuorenrinteitä (hissejä ei ole, kiipeämiseksi menee). Me poimimme lasten kanssa kukkia nurmikolla, pelasimme korttia auringossa, teimme esikoisen kanssa pienen päiväkävelyn läheiselle mäennyppylälle kiviä keräämään anopin leikkiessä kuopuksen kanssa. Molempina iltoina kävimme uimassa kuumassa lähteessä. Ensimmäisenä päivänä emme muistaneet ottaa uikkareita ja pyyhkeitä mukaan, mutta ihan hyvin nakunakin voi uida ja viileänä puhaltava tuuli hoiti kuivauksen.

Hiukset märkänä, keho lähdevedestä kuumana, varpaat lämpötilaerosta pistellen ja suu korvissa oli hyvä palata takaisin mökille ja korkata yksi bisse.


Tämä on sellaista eräjormailua, josta minä erityisen paljon tykkään. Olen ulkona ja puuhastelen asioita, mutta illan tullen saan laittaa ohuen yöpaidan päälle ja nukahtaa sänkyyn. Keski-ikäistyvältä Islanti-fanilta Kerlingarfjöllille siis iso peukku.

Tunnisteet: , ,