Suojaa sun digi



Kaupallinen yhteistyö F-Secure ja PING Helsinki

Kuluneet pari viikkoa ovat olleet aikamoista hässäkkää. Täyteläinen työviikko Suomessa venyi eeppisiin mittoihin, kuten noilla Suomen-viikoilla usein on tapana. Tässä menee vielä ainakin reilu viikko, että ehdin purkaa kaiken edellisviikolla aluille laitetun. Eli anteeksi, jos en ole ihan vielä vastannut juuri sinun sähköpostiin! Se on mitä luultavimmin työn alla. Kalenterini sivumarginaalit ja kännykän notes-applikaatio on täynnä merkintöjä vähän kaikesta: sovituista briiffeistä, tapaamisista ja jatkotoimenpiteistä. Ihan kaikista mitä olen kirjoittanut ylös, kestää hetki saada selvää. Mutta I'm working on it!

Salonkikelpoisesti sanottuna työni on monipuolista ja vaihtelevaa. Eli siis silppua. "Silppumaiseen työhön" vain liittyy edelleenkin vähän vääriä mielikuvia. Silpputyö on monen mielestä jotain sellaista pätkätyötä mitä pitää tehdä, kun vakituista hommaa tai yhtä isoa vastuullista projektia ei saa. Haa. Paitsi että ei ole noin. Väärin ajateltu. Silpputyö voi olla ihanaa - semmoista värikästä paperisadetta jota heitellään kirkonportailla hääparin päälle. Mä haluan olla juuri sitä silppua. Silppumainen työ on tapaa elää, kuten viime viikolla kirjoitin. Teen töitä välillä aika kummallisina aikoina ja useissa eri paikoissa. Treenisalin kahviossa, lentokoneessa, lapsen tanssitreenien odotushuoneessa, omalla työhuoneella, bussissa, leirintäalueen ruokailutilassa, ulkona pihakeinussa... Vähän missä sattuu. Koska voin. Koska se sopii minulle. Koska tällainen nyt vain olen ja tällaista työni on omasta tahdostani. Se on pirstaleina maailmalla, monina pieninä mukavina eläminä.



Netti on minulle työpaikka siinä missä jollekin toiselle avokonttori. Netti ja läppäri ja älypuhelin ovat minun rakas toimisto ja myös mukava paikka tavata kollegoita. Kirjoitan näiden avulla kirjoja, tarinoin päivän tapahtumia tänne blogiini, teen kirjanpitoa ja osallistun Skypen kautta palavereihin.

Olen läsnä, jos tarve vaatii huolimatta siitä, missä painovoimani todellisuudessa on. Asun Reykjavikissa, mutta olen usein töissä Helsingissä ja välillä vietän työmatkan ja loman yhdistelmää Samoan rantamajassa tai vaikka Islannissa hiihtäen.



Koska ainoa fyysinen työpaikka, joka minulla on - jos kesäistä islanninhevostallia ja design-kauppaa ei lasketa - ovat läppäri ja kännykkä, satsaan niihin paljon. Vaihdan läppäriä vähintään kolmen vuoden välein (viimeksi luovuin painavasta Mac Book Prosta ja otin tilalle kevyen ja näppärän Airin) ja pidän huolen siitä, että kännykkäni toimii moitteettomasti, akku kestää, laitteessa on hyvä kamera ja ennen kaikkea: tarpeeksi paljon muistitilaa. Pidän akkujohdot siistissä nipuissa ja vaihdan laitteideni salasanoja usein. Sen jälkeen kun kolhin yhden läppärini tuusannuuskaksi käsilaukussa, ostin itselleni hyvän läppärilaukun ja suurimmat vesiroiskeet kestävään läppäripussukkan.

Kiinnitän huomiota myös tietoturvaan - koska onhan minulla fyysiset vahingot korvaava yritys-, koti- ja matkavakuutuskin.

Olen käyttänyt F-Securen SAFE-tietoturvaa viime syksystä asti, jolloin tutustuin siihen blogiyhteistyön kautta. Kirjoitin tietoturvapalvelun käyttöominaisuuksien plussat ja miinukset täällä. Sama SAFE suojaa edelleen työpaikkani.



En tietenkään missään nimessä säilytä kaikkia töitäni tai tärkeitä valokuvia tietokoneellani, vaan kaikki materiaalit ovat pilvessä ja synkkaan koneelle vain ne, joita sillä hetkellä tarvitsen. Lisäksi tosi tärkeät jutut kuten valmiit kirjojen kässärit ja valokuvasarjat olen tallentanut pilven lisäksi myös erillisille kovalevyille. Toki täällä koneeni uumenissa kuitenkin on kaikkea sellaista "työpöytätavaraa", jota en ole mapittanut pilveen synkronoituihin kansioihin. Vaikka sitä pelkän koneen varassa olevaa tavaraa on vähän, silti ihan jo pelkkä ajatus siitä, että joku pöllisi koneeni sisällön, nostaa sykettä. Se että koneen avattuani kiristysohjelma ilmoittaisi koneeni olevan kaapattu ja vapautuvan muutamaa sataa dollaria vastaan on minulle käytännössä melkein sama, kuin jos joku olisi käynyt vaihtamassa lukot loman aikana meidän ulko-oveen ja kertoisi palauttavansa avaimet tilisiirtoa vastaan.

SAFE suojaa mm. näiltä kiristysohjelmilta ja ilmoittaa, jos joku yrittää tulla moukarilla, tiirikalla  ja pitsalähetin asuun naamioituneena toimiston ovesta  sisään. (Että eipäs klikkailla niitä facebookin kautta hyviltäkään kavereilta privaviestinä tulleita random-linkkejä.)



Viimekertaisella Suomen-työmatkallani latasin koneelleni lisäpalvelun: yksityisyydensuojasovelluksen. FREEDOME VPN:n avulla surffaan netissä anonyymisti - minusta ei siis jää tietoja sivustoille eikä kukaan näe tietoliikenteeni sisältöä. Tämä on tärkeää, koska käytän reissun päällä hyvin usein langattomia verkkoja. Ilman salausta kuka tahansa samaa vapaata langatonta verkkoa käyttävä ja asiansa osaava voi nähdä liikenteeni: millä verkkosivuilla surffailen, mitä teen ja nyysiä paypalin, sähköpostini, pilvipalveluni ja facebookkini salasanat. Siitä on enää hyvin lyhyt matka identiteettivarkauteen. Kun VPN on päällä, voin pistää toimiston pystyyn lentokentälle, hotelleihin ja kahviloihin ja käyttää niiden verkkoja turvallisin mielin.

Onhan FREEDOMEsta toki myös hupia; tällä kertaa matkatuliaisena. Nyt pystyin nimittäin kotiin Islantiin palattuani näyttämään läppärillä esikoisen lempparia Pikku Kakkosta, joka ei näy Suomen ulkopuolella. Mutta VPN:n avulla olemme Suomessa.

"Äiti sä olet paras!"

Tämä on nyt sitä digitaalisuutta, joka luo mahdollisuuksia työskennellä ja elää juuri näin kuin minä elän ja työskentelen. Mun digi näyttää esimerkiksi tältä:







Oletko freelancer, joka reissaa paljon työn takia? Tai teetkö muuten vain välillä töitä kahvilassa tai junassa? Käytätkö paljon avoimia nettejä? Muista suojata oma digi-toimistosi, -himasi ja -asiasi. Tästä pääset lataamaan F-Securen TOTAL-palvelun (joka sisältää SAFE-tietoturvan ja FREEDOME-yksityisyydensuojasovelluksen) ilmaisen kuukauden mittaisen kokeilujakson. TOTAL pitää haitalliset tyypit poissa päätelaitteiltasi ja pitää omat tietosi turvassa myös aviomissa langattomissa verkoissa. (Niin, ja voit katsella niitä kotimaan televisiolähetyksiä myös ulkomaille suuntautuvien työmatkojen iltoina tai tuoda Pikku-Kakkosen Suomen-muistona läppärilaukussa.)

(Viimeinen kuva Janita Autio, muut omia tai Lähiksen Hannen nappaamia.)

Tunnisteet: , , ,