Minun syntymäpäiväni

Minulla on huomenna syntymäpäivät. Täytän 37. Hurjan ihanaa! Mutta miten kahden lapsen mutsi viettää merkkipäivää, joka osuu vähän haastavaan ajankohtaan? Uudenvuoden juhlista on viikko, joulusta kaksi. Parin viikon sisällä on syöty, juotu ja juhlittu koko vuoden edestä. Mitään isoa juhlahässäkkää en siis juuri nyt enää jaksa enkä kaipaa.  


Ihan parasta olisi ottaa todella relasti. Voisin nukkua pitkään, lukea kirjaa ja hengailla kalsareissa kotona, käydä urheilemassa ja ihan vain viettää aikaa perheen kanssa. Do nothing. Vanhempi lapsi on kuitenkin jo siinä iässä, että hänelle hänen omien synttäriensä lisäksi todella tärkeitä ovat myös perheenjäsenten syntymäpäivät. Se olisi lapsen näkökulmasta ihan grande catastrophe, jos äidillä olisi syntymäpäivä, mutta kukaan ei ostaisi lahjoja, tekisi korttia, hankkisi kakkua kynttilöillä ja järjestäisi juhlia! 

Niin siinä siis käy: aion juhlistaa syntymäpäiviäni lasten takia. Mitäpä sitä äiti ei tekisi lastensa eteen - kuten söisi esimerkiksi suklaakakkua ja kermavaahtoa. Eli okei okei okei, tämän kerran minä uhraudun ja vien täyteen ahdetun kakkulusikan huulilleni. Vanhemmuus on valintoja.

Huomenaamulla herättyämme lähdemme kahvilaan syntymäpäiväbrunssille. Kahvittelun jälkeen teemme läheisessä merenrannassa pienen kävelyretken. Tiedossa on simpukankeräilyä ja muuta erityistä merenranta-aktiviteettia, joka saa sukat pyörimään jaloissa pelkästä innostuksesta. Merenrannalta nostelemme polvia kohti lähiuimalan kuumia kylpyvesiä. Höyrysaunottelua, kuumia kylpyjä ja vesisuihkuhierontaa matalissa vesialtaissa. Liukumäkilaskua ja paljon kiljumista. Hauskaa ohjelmaa perheen pienimpien ehdoilla.

Mutta tiedättekö mitä. Aion sekä pitää että syödä sen synttärikakun. Nämä ovat nimittäin minun syntymäpäivät ja koska minäkin olen tärkeä (tottakai), aion ottaa päivälle myös omaa aikaa.

Reykjavíkissa järjestetään huomenna varsin erityinen crossfit-kilpailu, johon osallistuvat muun muassa lajin maailmanmestarit Annie Mist ja Katrin Tanja ja kansainvälisissä kisoissa hyvin menestynyt Sara Sigmundsdottir. Ne ketkä lajia harrastavat, tietävät tyypit. Kun nämä urheilulajin parhaat nyt kilpailevat omalla kotisalillani ja vielä syntymäpäivänäni, niin todellakin haluan lähteä katsomaan. En usko että muut perheenjäsenet arvostaisivat clean&jerk-sarjojen katselua, joten ostin liput show'hun treenikaverini kanssa ja suuntaamme sinne yhdessä kannustamaan. 

Tässä järjestelyssä on myös se etu, että nyt miehelle ja lapsille jää iltapäivä aikaa käydä lahjaostoksilla (lapselle tärkeä juttu että äiti saa synttärilahjan) ja leipoa kakku (kynttilöiden puhaltaminen on tietysti must). Ehkä he ehtivät siinä iltapäivän aikana myös siivota keittiön ja pestä pyykit. 

Kippistä vaan, heittäydyn nyt valmistautumaan huomiseen juhlahumuun.

Tunnisteet: ,