Mahtava italialainen pikajälkiruoka (10 sekuntia)

Saanko esitellä tämän reissun merkittävimmän löytöni? Se on kymmenen sekunnin jälkiruoka. Aterian valmistaa kymmenessä sekunnissa ja se on niin herkullinen, että sen myös syö 10 sekunnissa.


Ota ruokalusikallinen kastanjahilloa (crème de marrons) ja laita se pienen kulhon pohjalle. Lorauta reilusti päälle rasvaista kermaa. Nauti pienellä teelusikalla!



Kastanjahillon jämptin paksu koostumus, karhea rakenne ja täyteläinen maku menevät loistavasti yksiin kylmän kerman kera. Eihän tämä mikään kevyt tai sokeriton jälkiruoka ole, mutta ideana onkin, että annoskoko on pieni. Yhdestä hillopurkista ja kahdesta kermatötsistä riitti jälkiruokaa 7 + 2 hengen reissuporukallemme. Sitten vielä huiviin yksi espresso ja pieni lasillinen limoncelloa eikä muuta tarvitakaan ennen seuraavan aamun leipomokäyntiä.


Vaikka olemmekin täällä Sardiniassa – emmekä Italiassa –, aterioillamme kokattu jälkiruoka on lähes poikkeuksetta ollut tätä alunperin pohjoisitalialaista ja kai osin ranskalaistakin hilloketta. Se paikallinen sardinialainen jälkiruoka seadas eli pastataikinaan leivottu, pecorinojuustolla täytetty piiras hunajalla on aivan liian ruokaisa ja kävisi ainakin minulle ihan jo kokonaisena lounaana. Illallisen jälkeisenä makeana viimeistelynä ajatus lämpimästä juustopiiraasta tuntuu liioitellulta jopa meikäläiselle.


Pääruokana grillaamme paikallisia makkaroita ja teemme ison salaatin. Joka toinen ilta käymme ulkona syömässä ja silloin se on poikkeuksetta joko pitsaa tai paikallisella juustolla, mintulla ja perunalla täytettyä raviolinkaltaista pastaa, culurgiones. Jos ruokaa jää yli, pakkaamme sen mukaan ja lämmitän jämät seuraavana päivänä lounaaksi. Nuo ylemmän kuvan culurgionesit vain paranivat kun niitä paisteli voilla pannussa.



Nyt ei ehdi muuten millään kirjoittaa enempää, sillä pitää kipaista ruokakauppaan ennen siestaa. Ostan vähän lisää hilloa! Kylän ruokakauppamme on niin pieni, että siellä ei ole kuin muutama purkki kutakin tuotetta. Aloitan tuliaishamstrauksen jo näin hyvissä ajoin. Tätä jymäkkää purkkiruokaa kun ei taida saada ihan jokaisesta islantilaisesta ruokakaupasta, eli ostan sitä tuliaisena mukaan ja pakkaan muovipusseihin käärittynä matkalaukun pohjalle. Tästä ei nimittäin jälkiruoan teko enää helpotu eikä maku parane.

Voi näitä herkkuja!

Tunnisteet: ,