Työpaikan ovi lukkoon

Olen sitä mieltä, että työ ei ole paikka jonne mennään vaan asia, joka tehdään. Työpaikka on ollut minulle aina jotain ihan muuta kuin työpiste yhdessä tietyssä osoitteessa.
                                                                                       Yhteistyössä F-Secure ja Suomen Blogimedia


Muistan yrittäjävuosieni alussa, vuosikymmen taaksepäin, kuinka hankalaa asiakkaitteni oli välillä ymmärtää, että en pääse Itä-Pasilaan kokoukseen huomenna kello 13, koska asun Barcelonassa. Kysymys Skype-palaverista aiheutti mutinaa ja kiemurtelua. Ai että tavattaisiin netissä, että et niin kuin tulisi tänne meille?

Hell, yeah! Ei matkakustannuksia, ei odotteluaikaa auloissa eikä viittä minuuttia sen saman vierailija-kortin täyttämiseen vartijaliikkeen pyörittämässä respassa. On asioita, joita ei voi hoitaa olematta itse fyysisesti paikalla, mutta ihan oikeasti sellaiset tilanteet ovat tavallisessa työelämässä todella harvassa. Sisältöpalaverin, vuosisuunnitelman läpikäynnin ja projektin kuulumiskeskustelut saa käytyä nettipalaverissa puolessa ajassa siitä, mitä perinteinen kokouspalaveri järjestämisineen vie aikaa.

Työpaikan käsite on onneksi viime vuosina uudistunut. Uutta ei ole enää avokonttori ja torkkuhuone vaan se, että pysyviä työpisteitä ei ole ollenkaan eikä toimitusjohtaja linnoittaudu toimitilan ainoaan toimistohuoneeseen, josta on ikkunat kahteen suuntaan. Etätöitä tehdään yhä enemmän ja co-working tilojen suosio kasvaa. Tai niitä ylipäätään alkaa olla saatavilla.



Alani ei edellytä vakituisia työaikoja tai työntekopaikkoja, joten päätän niistä itse. Yksityisyrittämisen parhaita puolia minulle onkin juuri vapaus työnteon ajan ja paikan suhteen. Siitä riemusta otan kaiken irti.

Teen töitä vähän missä sattuu. Parhaimmat ideani syntyvät ulkona jotain hauskaa tehden: uimassa, kävelyllä tai leipomokäynnillä. Ideoiden toteuttamista varten istahdan tai seisahdan kannettavan ja älypuhelimen ääreen.

iPhonellani luen sähköposteja, päivitän some-kanavia, selaan lehtijuttuja, muokkaan kuvia, luen e-kirjoja ja vastaan viesteihin, jotka saa pois päiväjärjestyksestä kahdella lauseella. Läppärillä tapahtuu kaikki muu. Useimmiten minulla on yhtä aikaa auki tekstinkäsittelyohjelma (Word), taulukkolaskenta (Excel), noin kolmekymmentä eri nettisivua (tiedän, olen tässä ihan toivoton!), Skype, taskulaskin, Adoben Reader, Spotify ja välillä PowerPoint.

Työpaikkani ja läheisin paikka tavata työkavereitani on 13 tuuman MacBook Air. Se on sopivan kevyt kantaa mukana, mutta kuitenkin tarpeeksi suuri, että keski-ikäistyväkin näkee, mitä kirjoittaa. Akku kestää pitkään. Muistia ei ole paljoa, mutta se ei haittaa, koska tallennan kaikki tiedostoni pilveen. Jos koneeni simahtaa ja hajoaa, en saa slaagia, sillä kaikki aineistot ovat turvassa pilvessä - ja vakuutus korvaa hajonneen koneen.



Mukana kulkevassa työpaikassa on kuitenkin riskinsä: sen ovia ei päivän jälkeen lukita. Yritykseni pääomasta suurin osa on päätelaitteideni ja pilven varassa. Tietoturvan pitää siis olla kunnossa. Vaihdan salasanoja usein enkä (juuri) kirjoittele niitä minnekään muistiin. Konettani ei pääse käyttämään ilman sanasanaa.

Mutta entä se muu tietoturva, onko kunnossa?

Huoh. No ei ole.

Olen aika pitkään turvautunut ajatukseen ”Applen tuotteiden kanssa ei tarvitse pelätä viruksia ja haittaohjelmia”. Se ei kuitenkaan ole totta.

Kyllä mato omenaankin löytää.

Olen kyllä vienyt koneeni kerran vuodessa it-firmaa pyörittävälle kaverilleni, joka on tsekannut, että koneeni on puhdas eikä siellä ole mitään, mitä sinne ei kuuluisi.

Tämä siis tarkoittaa, että työpaikkani on 364 päivää ”ovet auki ja ilman järjestyksenvalvojaa”, kuten kaverini osuvasti sanoi ja viimeksi vihjasi, että jotain lisätoimia kannattaisi ehkä harkita. F-Securen yhteistyökysely ilmaantui siis juuri oikeaan aikaan. 



Olen nyt muutaman viikon ajan testannut luurilla ja läppärillä F-Securen SAFE-tietoturvaa, joka suojaa laitteita ja pitää kutsumattomat vieraat ulkona. Tietoturvamuskeli kahdelle laitteelle vuodeksi maksaa reilu viisikymppiä. Minulle se on pikkuraha siihen nähden, minkälaisia tuhoja haittaohjelma voisi saada aikaan.

Reilun viikon käyttökokemusten perusteella palvelun plussat ja miinukset ovat mielestäni:

F-Secure SAFEn plussat

+ Helppo asentaa: luo tili, valitse suojattava laitetyyppi ja lataa ohjelma. Kännyyn applikaatio latautui alle minuutissa. Cookie-asetukseni meinasivat estää ohjelman lataamisen läppärille, mutta sain nopeasti asennusapua ja jeesiä F-Securen tuesta.
+ Todella helppo käyttää. Niin kauan kuin kaikki on ok, ohjelmaa ei edes huomaa. Ohjelmisto ilmoittaa, jos joku on pielessä ja antaa ohjeet haittaohjelman poistamiseen.
+ Verkkosuojaus varmistaa, että wifi on ok. Voin siis avata työpaikkani museoiden, kahviloiden ja yleisten työtilojen verkossa turvallisin mielin.
+ Työkoneelle tehty turvatarkastus oli iisimpää kuin aamiaisen valmistus: painoin scan ja se alkoi raksuttaa. Ei monimutkaisia komentoja tai moniportaisia polkuja.



F-Secure SAFEn miinukset

– iPhonessa selaussuojaus kattaa vain SAFEn omassa sovelluksessa tapahtuvan nettiselailun. Tämä on minulle palvelussa selkeä heikkous, sillä käytän kännykällä lukuisia eri palveluita (mm. Facebook, Twitter, Snapchat, Zadaa, GoogleMaps, Wodify, SportTracker, Skype) ja näistä kaikkia ei voi käyttää selaimen kautta vaan ainoastaan applikaation kautta.
– Ohjelma ilmoittaa haitallisiksi sivustoiksi kaikki blogspot.is-päätteiset sivustot. Kun luen bloggerin blogeja täällä Islannissa, päätteeksi tulee aina automaattisesti blogspot.is (eikä esimerkiksi blogspot.com tai blogspot.fi). Eli kun luen bloggerilla tehtyjä blogeja, joissa ei ole omaa domainia, saan joka kerta varoituksen, että olen yrittämässä haitalliselle sivustolle. Yritin selvittää, mistä tämä johtuu. Sain F-Securesta vastauksen: ”Haitalliset sivustot luokitellaan todella monen tekijän perusteella.” Ilmeisesti kyse on siitä, että on olemassa yksi haittakoodia sisältävä blogspot.is-päätteinen blogi, ja sen takia kaikki saman päätteen sivustot luokitellaan haitallisiksi. Tämä on vähän harmi, koska eri blogit Bloggerissa ovat itsenäisiä verkkopalvelukokonaisuuksia. (Haittailmoituksesta pääsee kyllä eteenpäin sivustolle klikkaamalla Allow website ja syöttämällä oman koneen käyttäjäsalasanan.)



Kampanjasivulla on mahdollisuus kokeilla F-Securen SAFE -tietoturvaa ilmaiseksi 4 kuukauden ajan. Suosittelen! Lataa ohjelma ja kokeile – se ei maksa mitään eikä velvoita mihinkään. Tuon ohjelman kautta voit esimerkiksi ihan ensimmäiseksi tehdä saman minkä minäkin tein: skannaa koneesi eli ota selvää, onko laitteeseen tarttunut netin syövereistä mukaan epätoivottuja rämmäleitä.

Ohjelma kävi läpi kaikki 393 462 tietokoneellani olevaa tiedostoa. Puolen tunnin skannauksen jälkeen sain tuloksen: uhkia pyöreä nolla. On taas vähän kevyempi hengittää - ja palata takaisin töiden pariin.

Tunnisteet: ,