Aidosti islantilainen - osa 4

Tiedättekö mikä on söpöintä islantilaisessa kyläilykulttuurissa? No se, että nenän alle lykätään vieraskirja paikassa kuin paikassa. Ja siihen kuuluu tarinoida ja piirtää, jättää vähintään virke tai kaksi ja oma nimi.
Vieraskirjan paikka ei ole vain häissä, tupaantuliaisissa tai niissä kuuluisissa islantilaisissa perhejuhlissa, vaan vieraskirjaan laitetaan nimet aina, kun merkittävä määrä ihmisiä kokoontuu yhteen esimerkiksi sunnuntai-illalliselle tai kesälomanaloitukseen.  Meillä päin jopa oma anoppi pyytää omia lapsiaan ja lapsenlapsiaan kirjoittamaan puumerkin ja päivämäärän vieraskirjaan esimerkiksi jouluna ja pääsiäisenä.

Vieraskirjoja löytyy myös jokaisista majataloista, hotelleista, ravintoloista ja vuoristomökeistä. Noissa viimeiseksi mainituissa vieraskirja on turvallisuusasia eikä allekirjoittamatta jättäminen ole vaihtoehto. Jos vuoristovaeltajalle käy jotain eikä häntä kuulu kotiin ajoissa, pystytään vähintäänkin vuoristomajojen vieraskirjoista tarkastamaan, missä tyyppi on viimeksi todistettavasti liikkunut.

Veikkaan islantilaisten tärkeän suhteen vieraskirjoihin kumpuavan juuri turvallisuudesta. Maa on edelleen pirun harvaan asuttu, mutta todella tyhjää täällä oli vielä muutama sata vuottakin sitten, aikaa ennen autoja ja puhelinliikennettä. Kalastajat kuitenkin vaelsivat kalakantojen perässä saaren pohjoisosasta eteläosaan ja päinvastoin, maanviljelijät kuljettivat karjaansa pitkiäkin matkoja paremman laidunmaan perässä ja asioita piti lähteä hoitamaan "isoille kirkolle" välillä monenkin sadan kilometrin päähän. Kun islantilaisessa säässä matkattiin ennen muinoin hevosen selässä, saattoi reissun päällä tapahtua mitä tahansa: sankka sumu, lumimyrsky tai kova tuuli voivat yllättää ja eksyttää kokeneenkin kulkijan. Siksi oli erittäin tärkeää, että vieras jätti itsesetään puumerkin jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Näin kadonnutta Gunnaria tai Ragnhilduria oli helpompi lähteä etsijäjoukkojen hakemaan maastosta.

Jos siis mietit, mitä viedä tuliaiseksi islantilaiselle, uusi vieraskirja on aina hyvä idea. Jos haluat omalta Islannin-reissulta ostaa itsellesi tosipaikallisen matkamuiston, marssi kirjakauppaan ja osta gestabók. Tulevia vieraitahan voi vaatia sitten täyttämään kirjan sivut monenlaisilla tarinoilla ja piirustuksilla ja jänkätä, että pelkkä oma nimi ei sitten riitä. Mallia voi ottaa vaikka näistä tämän postauksen kuvissa näkyvistä vieraskirjoista. Kyseiset vieraskirja-aukeamat ovat peräisin Polar Hestarin tallin vieraskirjoista. Jestas, mutta siellä onkin käynyt piirustustaitoista porukkaa!

--

Islantilaisuudella muhinoivan Aidosti islantilainen -sarjan jutut blogista löydät tällä tunnisteella: #aidosti islantilainen

Tunnisteet: ,