Painonpudotushaaste

Aloitin synnytyksen jälkeen vyötärö takaisin -operaation. Kävin ihan vaa'allakin, että olisi jotain, mihin projektin etenemistä voisi verrata. Aloitin treenaamisen ja varasin itselleni urheiluloman ensi maaliskuun loppuun. Olen joka viikko käynyt urheilemassa kolme kertaa. Se on tässä elämäntilanteessa ja aikataulusäädössä todella paljon.
Fiilis treenien jälkeen... 

...ja sitten kun olet käynyt vaa'alla.
Parin kuukauden kuluttua tilannehan on seuraava. Paino on pudonnut 950 grammaa. Universumi kusee mun muroihin!!! Se ei antanut edes täyttä kiloa.

Se urheilulomakin peruttiin. Ei ollut tarpeeksi osallistujia.

Että ei nyt mene ihan putkeen tämä projekti. Oloni on kyllä kohennut ja jaksan taas vaikka mitä hengästymättä, mutta en kestä sitä faktaa, että omat vaatteeni eivät mahdu päälle. Kaapissani on tasan kaksi edestä avattavaa paitaa, jotka sopivat. Zaran keinokuitusekoitteinen villatakki, josta on irronnut kaksi nappia. Sen kaverina on yksi harmaa huppari, jota olen käyttänyt viimeisen vuoden aikana niin paljon, että kangas kuultaa mahan kohdalta ihan oikeasti jo läpi. Aluspaidan väriä vaihtamalla - käytössä musta ja valkoinen - saa tietysti vaihtelua, mutta näin kahdeksan kuukauden jälkeen se ei oikein enää riitä.

Villi veikkaukseni on, että hupparin ja villatakin voi kompostoida siinä kohtaa, kun imetys loppuu (taistelinhan saman asian kanssa kuusi vuotta sitten). Niin kauan kuin vauva syö minusta, kehoni ilmeisesti pitää kettingeillä kiinni joka ikisestä rasvasolusta. Voi, joustaisit nyt! Edes kaksi kiloa.

Tai pienennä puoli kiloa edes pohkeista, että saisi taas talvisaappaat jalkaan.

Kuvat: Björgvin Hilmarsson

Tunnisteet: ,