Kestovaippojen käyttö - se helppo tapa

Kestovaipat - perheemme kestopuheenaihe juuri nyt. Puoliso käyttää vauvalla kestovaippoja mielellään, minun mielestäni se on vähän hankalaa.
Esikoisen ollessa vauva käytimme kestovaippoja reilun vuoden ihan jokainen päivä. Lopetimme lapsen täyttäessä 15 kuukautta. Se meni jo melkein hulluuteen: raahasimme säilytyslaatikoita, vaippoja, pesurättejä ja vaippahousuja mukana jopa telttailuretkille. Koska käytössä olivat harsot, lisäimut, kuivaliinat ja kuorivaippa, mukana kulkevan roinan määrä oli uskomaton. Kertisvaippoja kului ensimmäisen vuoden aikana täsägällä noin yksi paketti. Melkoinen yhden perheen ympäristöteko.

Mörssärin kanssa en ole pystynyt samaan suoritukseen. Kun on jo yksi lapsi ennestään, hieman enemmän töitä kuin viisi vuotta sitten ja itse viisi vuotta vanhempi ja väsyneempi, en vaan jaksa. Puoliso on kuitenkin niin vakuuttunut kestovaippojen hienoudesta ja helppoudesta, että olen tullut puoliväliin vastaan. Suostun pelaamaan kestojen kanssa kotona päivisin, jos öisin ja aina kodin ulkopuolella käytössä ovat paperivaiperivaipat.

Tämä keskitie on itse asiassa sujunut ihan ookoo. Etenkin sen jälkeen, kun päätin, että harsoja en halua. Jätimme harsovaippojen taittelun ja siirryimme suosimaan vähän tuotekehitetympiä versioita. Saimme ja ostimme 10 täyden palvelun kestovaippaa, joissa on koko paketti samassa yhtenä kappaleena. Se on ihan yhtä nopea ja helppo pukea kuin tarravaippa. All-in-one-vaippojen lisäksi meillä on varalla pino esikoisenkin käytössä olleita puuvillaisia ImseVimse-vaippoja vaippakuorella. Nämä ImseVimse-vaipat taitavat olla niitä samoja, joita tulee äitiyspakkauksen mukana. Niiden imukyky on aika surkea, joten ne sopivat ainoastaan sisäkäyttöön ja vain lyhyeksi aikaa kerrallaan. Jos vaippa muhii jalassa parikin tuntia, vaipanalueen iho vetää heti punaiseksi.

Nykyään päivän aikana kestovaippoja menee 4-8 kappaletta eli pesemme vaipat päivittäin tai joka toinen päivä 90 asteessa. Pesuvedessä 60 astettakin ehkä riittäisi, mutta jotenkin minusta tuntuu kivemmalta käsitellä vaippoja, jotka on lähes keitetty puhtaiksi. Säilytämme likaiset vaipat vetoketjullisessa muovipussissa, jonka löysin Tigerin krääsäkapuasta.

Kylpyhuoneemme on toivottoman pieni, eli käsienpesuallas siis taivu pyllypesuun. Märkäliinat taas ovat minusta vähän epäilyttäviä. Se nyt vaan tuntuu hölmöltä kantaa kaupasta kotiin veteen kastettuja paperiliinoja muovipakkauksessa. Niinpä käytämme puhdistukseen vanhoista keittiönpyyhkeistä leikattuja kangaspaloja ja lämmintä vettä. Kangaspalat heitämme käytön jälkeen vaippapyykin sekaan ja pesemme ne samassa koneessa vaippojen kanssa eli 90 asteessa. Leikkasin kuluneimmista keittiöpyyhkeistämme 40 pientä kangaspalaa, joiden reunat anoppi tarjoutui ompelemaan jotta ne eivät purkaudu käytössä. Voi luoja mutta siinä on täytynyt olla ompelemista...

Tällaisen kestovaippameiningin kestän juuri ja juuri ja pystyn järjestämään sille aikaa.  Jos tulee tiukka paikka, ja välillähän niitä kyllä tulee, hoitopöydän laatikosta löytyy myös paperivaippoja.

Ympäristön, rahan ja muiden resurssien järkeävä käyttö ja säästäminen ovat minulle totta kai tärkeitä asioita. Mutta myönnettävä on, että tässä omassa pienessä arkielämässäni yhtä tärkeää minulle on arjen helppo pyöritys ja säädön minimointi. Siksi menen kestovaippojen kanssa sitä kuuluisaa keskitietä: välillä kestoja, välillä paperivaippoja. Tällä hetkellä paperivaippoja kuluu vuorokauden aikana kolme tai neljä kappaletta. Yksi vaippapaketti kestää siis käytössä melkein pari viikkoa. Ja kyllä minä niitä märkäpyyhkeitäkin ostetaan välillä. Niillä on kaikista helpointa saada peba puhtaaksi reissun päällä.

Ekoilu on jees, mutta senkin kanssa on  - ainakin minun - joskus tehtävä kompromisseja.

Tunnisteet: ,