Tajuan, että minulla on koko ajan nälkä. Ei tee mieli karkkia, suklaata tai jäätelöä (no okei, jäätelöä vähän), mutta tavallisen ruoan nälkä on valtava ja monta kertaa päivässä.
Remontin ohessa syömme usein nopean lounaan Subwayssä. Otan isomman koon, tietysti. Kollegat ottavat puolikkaan patongin, mutta eihän se riittäisi mihinkään. Tyhjentäisin tarjoittimen sisällön kahdella haukkauksella. Lyhyt patonkin tekisi niin kiukkuiseksi, että söisin luultavasti myös sen tarjottimen.
|
Kävin ostamassa vähän iltapalaa. |
Tässä ei nyt puhuta mistään pienistä aterioista.
Viikolla 27 vatsa oli jatkuvasti täynnä. Nyt se on jatkuvasti tyhjä. Yli kahden tunnin tauko aterioiden välissä alkaa heikottaa ja suututtaa. On pakko syödä paljon ja ihan koko ajan.
Aamiaisella puuroa tai muroja, kahvitauolla kahvia, keksejä ja hedelmiä, lounaalla Subin patonki ja kolmen tunnin päästä kakkoslounaalla (!!) annos kiinalaista. Seuraavien tuntien aikana pari banaania, omenoita, leipää, myslipatukoita. Illalla joku lämmin perusruoka - lasagnea, kalapihvejä, lihakeittoa, kasvipastaa, mitä näitä nyt on. Iltapalaksi pari palaa leipää, kiwejä ja jukurttia tai skyriä.
Yöllä – koska tietysti herään viideltä siihen, että on nälkä – joku nopeasti syötävä juttu. Omena, leipää tai juotavaa skyriä.
|
Kai ne varpaat siellä jossakin ovat. |
Äitiysneuvolassa päivittelin tätä syömisen määrää, mutta kätilö käski rauhoittua ja kehotti syömään, kun on nälkä. Huolimatta noin tuplaantuneesta ruoan määrästä viimeisen kymmenen päivän aikana paino oli noussut puoli kiloa. Minne se kaikki oikein menee?
|
Vartissa puoli kiloa viinirypäleitä. Huh. |
Jalkaan muuten mahtuu mukavasti enää yhdet legginsit. Että toivottavasti ei pylly tästä enää kauheasti leviä. Muuten tulee kylmä!
Raskauspainoindeksi raskausviikolla 35: Terkkarin vaaka näytti 74 kg.