Raskausviikko 21

Tällä viikolla rakenneultra ja SE kysymys: haluatteko tietää lapsen sukupuolen? Kiitos, mutta emme halua tietää.
Hänenkään kohdalla emme halunneet tietää.
Kätilö hämmästyy vastauksesta. Kun kaikki kuulemma nykyään haluavat tietää. Yllätyksestä toivuttuaann hän ilostuu kollegoidensa puolesta: "Teitä aikanaan hoitavilla kätilöillä onkin kyllä sairaalassa kiva työpäivä tiedossa, kun saavat olla kertomassa syntyvän lapsen sukupuolta."

Oho. En tiennytkään, että täällä Islannissa sukupuolen selvittäminen etukäteen on niin yleistä, että siitä kieltäytymisestä hämmästyy jopa viiskymppinen kätilö.

Siis eihän siinä mitään, että se sukupuoli halutaan selvittää etukäteen. Ne ketkä niin haluavat tehdä, niin tekevät. Ei siinä minusta mitään arvostelemisen aihetta ole. (Tässä ei nyt kuitenkaan ole kyse valikoivasta raskaudenkeskeytyksestä - tämä sukupuolen etukäteen selvittäminenhän on iso ongelma monissa poikavauvoja suosivissa maissa; tyttösikiöiden abortit ovat lisääntyneet sitä mukaa kun siirreltävät ultraäänilaitteet ovat yleistyneet.)

Kyllähän miltei jokainen pötsini huomannut esittää sen saman kysymyksen: "Tiedättekö kumpi sieltä tulee?" En tietenkään pahastu kysymyksestä, sillä sehän on mitä helpoin raskauteen liittyvä small talkin aihe. Sen sijaan minusta on hauskaa vastata ei ja kirjaimellisesti jatkaa vastauksen hautomista.

No miksi päätimme olla kysymättä?

Koska kumpikaan meistä ei löytänyt yhtäkään pätevää syytä siihen, miksi sukupuoli olisi kivaa tietää etukäteen. Mistään värisensitiivisyydestä tai lastenvaatteiden tyylistä nyt ei tarvitse edes keskustella. Jotkut sanovat, että synnytykseen on helpompi valmistautua, kun tietää kumpi sieltä on tulossa. Omalla kohdallani tämä argumentti ei toimi. Olen kuullut sitäkin, että lapseen on helpompi luoda kiintymyssuhde, jos jo raskausaikana tietää, tuleeko sieltä tyttö vai poika. Meidän mielestä - kumpikin kun tunnustuksellisia feministejä olemme - sukupuoli ei kuitenkaan määritä mitään. En siis omalla kohdallani ymmärrä, miten vauvan sukupuolen tietäminen etukäteen voisi vahvistaa suhdetta lapseen. Vähän sama kuin keskusteltaisiin hiusten väristä.

Nimikin on mahdoton lyödä lukkoon, vaikka sukupuoli olisikin tiedossa. Eihän sille Martti-nimeä voi antaa, jos se ei näytä yhtään Martilta. 
Rakenneultran jälkeen kävimme aamiaisella ukon kanssa. Hän ei pistänyt yhtään pahakseen, että halusin treidata ilmakuivatun kinkun hummukseen.
Kyllä me kuitenkin uteliaita olemme. Esimerkiksi lapsen terveydestä haluamme saada etukäteen kaiken mahdollisen tiedon. Kolmannella kuulla menimme niskapoimutestiin.

Rakenneultrassa katsomme tarkasti kaikki mahdolliset kuvakulmat. Näemme muun muassa aivot, toimivan sydämen, neljä heiluvaa raajaa ja normaalin selkärangan. Kätilö tsoomaa pyynnöstäni myös kohdun seinämiä. Verenvuoto on täysin tyrehtynyt.

Vaikka kaiken mahdollisen voi yrittää ottaa etukäteen selville, ei se ole koskaan täysin varmaa. Kohdussa saattaa näkyä tyttö, mutta sieltä syntyykin pienipallinen poika. Tai siellä näkyy poika, mutta oikeasti se onkin tyttö. Tai sukupuolta ei pystytä syntymän jälkeen määrittämään. Onhan sekin ihan mahdollista. Lukemattomiin muihinkaan asioihin ei voi vaikuttaa. Lapsi saattaa vaurioitua synnytyksessä tai se voi olla vakavasti sairas tai se voi sairastua. Kaikkea voi tapahtua, eikä kaikkeen voi ikinä valmistautua.

Olisi kiva kuulla, halusitteko te tietää lapsen sukupuolen etukäteen?

Raskauspainoindeksi raskausviikolla 21: 64 kg.

Täältä löydät aikaisemmat raskausviikkopostaukset:

Raskausviikko 1
Raskausviikko 2
Raskausviikko 3
Raskausviikko 4
Raskausviikko 5
Raskausviikko 6
Raskausviikko 7
Raskausviikko 8
Raskausviikko 9
Raskausviikko 10
Raskausviikko 11
Raskausviikko 12
Raskausviikko 13
Raskausviikko 14
Raskausviikko 15
Raskausviikko 16
Raskausviikko 17
Raskausviikko 18
Raskausviikko 19
Raskausviikko 20




Tunnisteet: