Terveiset jäätiköltä

Puoliso palasi viimein työmatkaltaan. Tuliaisena hän toi tuttuun tapaan valokuvia ja kiviä. Lapsi on jo oppinut, että kun äiti tulee työmatkalta, matkalaukusta löytyy palapeli, muovinen poni tai uusi pusero. Kun isä tulee töistä, tuliaiset ovat paljon kiinnostavampia: uusi upea lisäys kivikokoelmaan.
Hei vaan!
Miehellä on tapana tuoda jäätikkömatkoiltaan tuliaiseksi kiviä. Lastenhuoneen kivilaatikossa on jo jos jonkinlaista murikkaa: kiiltäviä mustia kivä, valkoisia "glitterikiviä", tummanharmaita laavamöhkäleitä ja pieniä huokoisia ja vedessä kelluvia vulkaanisia kiviä, joita meillä on tapana kutsua papanoiksi.

Vatnajökullin ylitykseltä tuli tuliaisena jäätikköhiiriä. Kyllä - niitä ihan oikeasti kutsutaan jäätikköhiiriksi (jöklamýs). Kyseessä on jäätiköltä löydetty kivi, jonka ympärillä kasvaa sammalta. Mies oli löytänyt neljä samanmallista ja pakannut ne huolellisesti muovipussiin ja kiikutti rinkassaan Reykjavíkiin. Lapsi tietysti keksi heti, että siinä on äiti, isi, hän itse ja pikkuvauva. Aika liikuttavaa. Nyt se suihkuttelee näitä pikkuhiiriään joka päivä vesipullolla, jotta sammal ei pääse kuivumaan.
Hiiriä lautasella.
Miehen itsensä lisäksi minä sain tuliaisena taas kerran aivan tajuttoman upeita reissuvalokuvia. Tässä näytiksi näitä silmäkonvehteja teillekin. Ukon vetämä hiihtoseurue siis ylitti Vatnajökullin reittiä länsireunalta jäätiköllä sijaitsevalle Grimsvötnin tulivuorelle (siellä on simppeli erämaamökki, jossa on vulkaanisella lämmöllä toimiva sauna!!!), keskelle jäätikköä ja alas kohti eteläreunaa ja Islannin korkeinta huippua Hvannadahlsnjúkuria. Reissu kesti 9 päivää.
Ensimmäinen yö.
Ensimmäinen aamu.
Reissukamat kulkevat mukana pulkassa.
Grimsvötnin vuoristomajassa paistettiin lampaanpotkaa (jota oli vedetty mukana pulkassa muutama päivä).
Vasemmalle vessa, keskellä makuutilat, oikealla tuulensuoja.


Jäätikkökuvat: Björgvin Hilmarsson. Matkanjärjestäjä: Icelandic Mountainguides.

Tunnisteet: ,