Kirjamessukiima

Uskon, että maailmassa on vain ihan muutamia paikkoja, joissa pystyy sekoamaan viidessätoista minuutissa. Helsingin kirjamessut ovat aina olleet minulle yksi näistä paikoista. Juuri kun on päässyt yhdeltä osastolta liikkumaan eteenpäin, tulee vastaan joku herkku 20 prossan alelaatikko, Anna-Leena Härkönen tai viisi pokkaria kympillä -hylly. Ja taas on pasmat sekaisin.
Tatu, Patu ja Satu.
Minä kyllä niin kovasti yritin olla hankkimatta mitään. Ajattelin, että menen vain sinne vanhemmuuskeskusteluun ja pariin työpalaveriin, kuuntelen pari kiinnostavaa esitystä ja lähden parin lasillisen jälkeen koisimaan. Mutta sehän nyt oli ihan tyhjä lupaus. Paperikassin pohja oli pettää jo ensimmäisen puolen tunnin jälkeen. Maanista. Ja kun messut olivat menossa kiinni ja valomerkki alkoi räpsyä viinibaarissa, iski paniikki. Olinhan ostanut tarpeeksi kirjoja? No en. Mutta nämä lähtivät mukaan:

Martti Ahtisaaren elämänkerta Matkalla. Kirjoittajat Katri Merikallio & Tapani Ruokanen. Otava, 2011. Suomen merkittävimmän elossa olevan kansainvälisen politiikon elämänkerta KUUDELLA eurolla. Ostin, vaikka se painoi enemmän kuin nuo muut kirjat yhteensä, koska Mara on mun idoli!

Herra Hakkarainen harrastaa. Mauri Kunnas. Otava, 2014. Paras reissutuliainen lapselle on tietysti hyvä kirja.

Antti Holman Järjestäjä ja Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia. Hesarin tämän vuoden kirjallisuuspalkinnon ehdokkaita (Otavalta molemmat). Viimeksi mainittua on hehkutettu niin paljon kaikissa mahdollisissa aikakaus- ja sanomalehdissä, että utelaisuus pakotti hankkimaan. Ensiksimainittu tarttui mukaan hetken mielijohteesta. (Muut HS:n kirjallisuuspalkintofinalistit 2014).

Blue Moonin pieneltä osastolta ostin Arnaldur Indridasonin uusimmat suomalaiset käännökset: Reykjavikin yöt (kääntänyt Marjakaisa Matthiasson) ja Mestaruusottelu (kääntänyt Seija Holopainen). Nämä ostokset olivat hyvästien jättö, sillä molemmat kirjat ovat syvästi rakastamaani Erlendur-sarjaa, joka on nyt loppunut. Sekä Reykjavikin yöt että Mestaruusottelu tapahtuvat ajallisesti aikaisemmin kuin sarjan muut kirjat. Arnaldur Indridasonin mainiosta Erlendur-sarjasta kirjoitin runsassanaisemmin kesällä.

Hankkimatta jäi muun muassa Neljäntienristeys (Tommi Kinnunen). Koska en enää ehtinyt sinne WSOY:n osastolle. Koska jäin suustani kiinni sinne viinibaariin. Jne.

Pari päivää ennen kirjamessuja ostin muuten e-kirjana Jo Nesbön Isänsä poika. Voi tavaton, mutta se outo kirja! Teos ei ainakaan ensimmäisen viidenkymmenen sivun perusteella muistuta millään tavalla Nesbön aikaisempia kirjoja, mikä on tietysti pelkästään positiivinen asia. Kieli, juonen kehittely ja jännityksen rakentaminen tuntuvat ihan erilaisilta. Vaikka Harry Hole -sarja on tullut päätökseen, Nesbö näköjään osaa muutakin. No eipä ollut yllätys. (Lue täältä aikaisempi Nesbö-kirjoitukseni Poliisi-romaanista, joka luultavasti jää viimeiseksi Harry Hole -romaaniksi.)
Tässä oli korvapuustikahvit.
Olisi kivaa kuulla, mitä kirjoja te olette viimeksi hankkineet. Jos saisi vaikka vinkkejä itsellekin pitkää ja pimeää talvea varten. Koska juuri nythän minulla ei ole mitään luettavaa...

Tunnisteet: ,