Pakkaamisen filosofiaa

V oi pojat ja tytöt! Maksoin tänään ensi kevään reissumme lentolippujen viimeisen osamaksusuorituksen. Olo on kuin puoli minuuttia ennen kokouspuheenvuoron alkua: enää ei voi  perääntyä, eikä missään nimessä edes halua. Sähköisiä matkalippuja selatessani posahti päähän myös se tosiasia, että perheemme pitäisi pärjätä yli neljä kuukautta kolmella matkalaukulla. Mies haluaa kiipeillä, minä murtomaahiihtää ja lämpötilaero kylmimmän (Äkäslompolon) ja lämpimimmän paikan (Samoa) välillä on jopa 60 astetta. Kaikki koukut, köydet, monot, talvihaalarit, kesävaatteet ja lääkekaappi eivät todellakaan mahdu 3*22 kiloon. Ei helvetti.

Suhtaudu kevyesti.
Mutta eihän niiden tarvitsekaan! Tätä dilemmaa pitää nimittäin käsitellä täysin päinvastaisesta näkökulmasta. Sen sijaan, että yrittäisimme hankkia mahdollisimman isot ja kevyet matkalaukut ja mahduttaa sinne mahdollisimman paljon tavaraa, meidän pitää ottaa mukaan mahdollisimman vähän. Ehkäpä pärjäisimme kolmella cabin-bagilla?

- Kaiken, minkä voin vuokrata, vuokrataan. Ei ole järkeä raahata Uuteen-Seelantiin kuuttakymmentä metriä kiipeilyköyttä, kun niitä köysiä on varmaaan aika monta Uudessa-Seelannissakin.
- Se mitä meillä ei vielä ole ja mikä on edullisempaa matkan päällä kuin Islannissa - eli lähes tulkoon kaikki paitsi puhdas juomavesi - kannattaa ostaa sieltä, eikä täältä. Lapsella ei ole hellevaatteita. Mutta ne ostetaan Thaimaasta eikä Henkka-Maukasta, jonne ne on jo kertaalleen shipattu Thaimaasta.
- Satsataan monikäyttöisyyteen. Yritän löytää reissulle yhdet hiton hyvät lenkkarit, jotka käyvät lyhyisiin juoksulenkkeihin, ovat sopivan tukevat helpohkoille vuoristovaelluksille eivätkä sokeuta ketään kaupunkioloissa.
- Kaikkea ihan sairaan vähän. Emme tarviste kuutta t-paitaa per lärvi. Kolme kappaletta riittää, koska aina voi pyykätä.
- Talvivaatteet jätetään ennen lähtöä Suomeen. (Henkinen irtiotto talvihaalarista ja villasukista tulee olemaan terapeuttinen.) Thaimaasta hankittava uimapatja jää sinne seuraavan perheen käyttöön. Ehjiä ja hyväkuntoisia vaatteita voi lahjoittaa pois pitkin matkaa. Muuta ei tarvitse tuoda takaisin kotiin paitsi itsensä.

Kenen idea oli ostaa matkalle uudet kengät?

Tunnisteet: