Hurmaava Islanti

Islanti on monella tavalla ihan pimeä paikka. Kelatkaa esimerkiksi seuraavia yksityiskohtia:

Kuva: Björgvin Hilmarsson.
1. Islannissa ei ole sukunimiä. Puhelinluetteloissa jengi on aakkostettu etunimensä mukaan. Lapsen etunimen perään tulee useimmiten isän (joskus äidin) etunimi ja islanniksi tytär tai poika. Jón Jónsson on siis Jón Jóninpoika.
2. Johtuen kohdasta 1. keskustelunaihetta "otatko naimisiin mentyäsi miehesi sukunimen" ei ole.
3. Johtuen kohdista 1. ja 2. islantilaisissa postiluukuissa on ihan sairaan isot nimikyltit, tyyliin:

Skarphéðinn Arnarson (faija)
Ragnheiður Björgvinsdóttir (mutsi)
Baldur Skarphéðinsson (perheen poika)
Valgerður Skarphéðinsdóttir (perheen tytär)


4. Kaikki ovat täällä ihan oikeasti sukua keskenään. Mun miehen vanhemmat ovat sukua keskenään, samoin naapurin aviopari, mun lapsi on sukua Björkille, presidentille, lastentarhanopettajalle... Sukulaissuhteen läheisyyden voi tarkastaa kätevästi netistä tai mobiiliapplikaation avulla. Koska mä olen muuttanut tänne aikanaan muualta, mieheni ystäväpiiri järjesti minulle maahanmuuttoni kunniaksi "geenibileet".
5. Kerran vuodessa, tammikuun lopussa, jengi syö mädätettyä ja hapatettua ruokaa ja juo perskännit. Kelatkaa sitä krapulaa, kun suussa maistuvat edellisenä iltana nautitut happamat lampaansilmät ja pässinkivekset.
6. Johtuen kohdasta 5. päiväkodeissakin kokeillaan talvisin kaikkia eksoottisia ruokia. Lapseni kuulemma tykkäsi kovasti pissanhajuisesta hainlihasta.
7. Lämmin vesi haisee pierulle.
8. Islannissa on enemmän lampaita kuin ihmisiä. Reilun 300 000 asukkaan maassa päivälehdet ovat hiljaisena uutispäivänä hauskaa luettavaa. "Mies pyydysti ison kalan." "Nainen sai pullopostia." Kun yksi suomalainen valmistui islannin kieli toisena kielenä -kandiohjelmasta viime viikonloppuna, siitä tehtiin juttu illan pääuutisiin. Tv-klipin näkee tästä (itse en ole vieläkään kehdannut katsoa.)


Tunnisteet: