Sunnuntaipöhötys

Sunnuntai-ilta on ollut mulle aina viikon matalalentoisin ajankohta. Seuraavan viikon tekemistä odottavat asiat pyörivät mielessä ja to do -lista on pisimmillään. Maanantaiaamut taas ovat viikon hienoimpia hetkiä, koska silloin tekeminen on jo alkanut. Kylmän suihkun odottaminen on siis rassaavampaa kuin se itse kylmä suihku.

Jäin miettimään, miten pääsisin elämääni kiusaavasta sunnuntaivammasta eroon. Keskustelu ystävän kanssa antoi perspektiiviä. Hän sai mut tajuamaan, että oleellisinta on seurata omien ajatusten liikkeitä. Elämäntapaoppaita vierastavien helpotukseksi totean heti alkuun, että nyt ei ala tulla mitään self help holistic mindfullness -esseetä.

Mutta sen sijaan piirsin matriisin.

Ihminen voi sijoittaa itsensä seuraaviin bokseihin toisaalta sen mukaan, minne hänen ajatuksensa keskittyvät ja toisaalta aikaperspektiivin mukaan.




Keskittyy itseensä
Keskittyy muihin
Menneisyys
A (keskittyy siihen, mitä tein esim eilen)
D (keskittyy siihen, mitä joku muu teki joskus menneisyydessä)
Tämä hetki
B (keskittyy siihen, mitä mulla on meneillän juuri nyt)
E (keskittyy siihen, mitä joku muu tekee juuri nyt)
Tulevaisuus
C (keskittyy siihen, mitä itse tekee joskus tulevaisuudessa)
F (keskittyy siihen, mitä joku muu tekee joskus tulevaisuudessa)


Jos omassa elämässä joku asia ei koskaan onnistu, kannattaa pysähtyä ja oikeasti miettiä, mistä se johtuu. Menneeseen takertujat saavat vähemmän aikaiseksi kuin ne, jotka keskittyvät nykyhetkeen. Jos elää kokoajan tulevaisuudessa, nykyhetki karkaa käsistä. Jos kelaa suurimman osan aikaa muiden asioita ja muiden ihmisten näkökulmasta, oma elämä ei muutu koskaan haluttuun suuntaan.

Matriisia voi soveltaa aika moneen. Kuten siihen, miksi mua ahdistaa aina sunnuntaisin. Koska olen aina sunnuntai-iltaisin laatikossa C! Maanantaiaamuna olen karsinassa B. Kukaan ei estä mua hengailemasta B:ssä myös sunnuntai-iltaisin - pitää vain vaihtaa laatikkoa. Siis omaa asennoitumistani.

Olenkohan mä jotenkin vajaa, kun tajusin tämän vasta nyt?

Oli miten oli, olen iloinen, koska mulla on just yksi asenneongelma vähemmän! Ja stressivapaa sunnuntai-ilta - ekaa kertaa 32 vuoteen.

Tunnisteet: ,