Raparperia lasissa

Anopin sisko kävi eilen kylässä ja toi tuliaisena itse valmistamaansa raparperimehua. Tsiisus, miten hyvää juomaa!  Mehu maistuu aidolle raparperille, johon on lisätty rehellisen paljon sokeria. Taivaallista jääkylmänä.

Tuliaisia anopin siskolta.
Mehu on valmistettu keittämättä. Puhdistetut raparperinvarret oli upotettu sokeriveteen, ja keitos oli jätetty seisomaan muutamaksi päiväksi, jonka jälkeen mehu siivilöitiin ja pullotettiin. Litku on sen verran stydiä, että se kannattaa laimentaa vedellä.

Takapihallamme rehottaa raparperia. Tänä kesänä ajattelin yrittää niiden hyötykäyttöä, ja voisin kokeilla tuota seisotusmetodia. Kertokaas, jos teillä muillakin on hyviä vinkkejä raparperimehun valmistukseen! Kun eihän se välttämättä ihan ensimmäisellä yrityksellä mene suoraan pulloon.

Tunnisteet: