Tapasin tänään chicagolaisessa kahvilassa random-amerikkalaisia. Jotenkin small-talk kääntyi keskusteluun siitä,miten hyvä yhteiskunta tulisi järjestää. Ajattelin ensin - ennakkoluuloinen minä - että nyt tuo lippalakkiasuinen republikaaniperhe vetää mua henkisesti lättyyn freedom-puheillaan ja marinoi abortinvastaisilla iskulauseilla. No, ulkonäkö petti. Päädyimme aika pian yhteisymmärrykseen: yhteiskunnan hyvyyttä mitataan sillä, miten se kohtelee heikoimpiaan.
Tunnisteet: yhteiskunta ja perinnepöperöt