Palasin Delhistä eilen. Siskoni totesi osuvasti, että ei taida olla maailmassa kahta keskenään erilaisempaa pääkaupunkia kuin Delhi ja Reykjavík. Esimerkiksi: Reykjavíkissa asuu saman verran ihmisiä kuin mitä Delhissä on kodittomia lapsia. Pistää asiat pakostakin mittasuhteisiin.
Omakohtaisena reality checkinä kannattaa käydä läpi tämä Ilta-Sanomissa tänään ollut viisikohtainen listaa asioista, joita ihmiset katuvat ennen kuolemaansa. Ettei sitten viime hetkellä jää harmittamaan.
"1. Toivon, että minulla olisi ollut rohkeutta elää niin että olisin ollut rehellinen itselleni, eikä sitä elämää, jota muut minulta odottivat."
Minä: Päätökseni eivät ole ehkä aina olleet kovin järkeviä, mutta olen ollut niihin itse tyytyväinen. Check.
"2. Toivon, että en olisi tehnyt niin kovasti töitä."
Minä: Palkkatuloillani ei kiivetä tilastoissa kovin korkealle, mutta olen suurimman osan aikaa melko tyytyväinen siihen mitä teen, työn ja vapaa-ajan kiinnostuksenkohteeni ovat melkolailla samat ja työaikaa tulee max 40 viikossa. Check.
"3. Toivon, että minulla olisi ollut rohkeutta ilmaista tunteitani."
Minä: Kiroilen paljon; sehän on tunteiden näyttämisestä. Saatana. Check.
"4. Toivon, että olisin pitänyt yhteyttä ystäviini."
Minä: Onneksi hankalia olosuhteita varten olemassa on Facebook. Check.
"5. Toivon, että olisin sallinut itseni olla onnellisempi."
Minä: No voisin yrittää häsätä vähemmän. Jäisi enemmän aikaa ottaa lungisti. Parantamisen varaa on.
Yksi katusmuspiste viidestä. Paljon sä sait?Tunnisteet: yleinen hapatus